I LOVE
Nuppu Gävert, Markkinointi ja Mainonta, 18.11.2009, 9:25Kommentti: I ? "Outside the Box" thinking
Maailma muuttuu, ihmisten elämäntavat ja tarpeet muuttuvat ja samalla
yritysten liiketoiminnalle avautuu uusia markkinarakoja ja menestyksen
mahdollisuuksia. Jostain kumman syystä monet yritykset, niiden palveluita ja
tuotteita kehittävät tahot sekä brändejä rakentavat mainostoimistot ovat
kuitenkin tuudittautuneet kerran hyväksi todettuihin malleihin ja
strategioihin ja unohtaneet tämän markkinadynamiikan ”luonnonlain”.
Vaikka bisnes porskuttaisi eteenpäin hyvällä höyryllä, kannattaa välillä tarkistaa reitti ja päämäärä, jottei kosahda karille tai jää kilpailijoiden vanaveteen. Pitkän linjan strategisti ja Future Think: How to Think Clearly in a Time of Change -kirjan kirjoittaja Arnold Brown kertoi muutama viikko sitten Miamissa Future Trends 2009 -konferenssissa klassisen esimerkin 1800-luvun muutosvastaisista rautatieyhtiöistä, jotka jäivät lennätinyhtiöiden vauhdittaman ja nopeasti kasvavan viestintäbisneksen kyydistä.
Hyvä vierailija!
Marmain arkisto on vain rekisteröityneiden käytettävissä.
Jos sinulla on käyttäjätunnus, kirjaudu, muutoin rekisteröidy alareunan linkistä.
Tylytys on tylsää mut nyt on vähän pakko. Tämä kirjoitus ei vaan voi edustaa sitä tietämyksen ja oivalluksen tasoa, mitä kirjoittaja ammatikseen myy. Eihän...
Pelkäänpä että edustaa, mutta hei, eihän sitä tarvi paljon myydä, eikä kalliilla. Ja vaan kavereille. Ja niistäkin tosibestiksille.
Otsikon engl. höpönlöpö lainasanat edustavat hyvin laatikon sisäseinillä tungeksivaa ajattelua. Mistä ei osaa puhua suomeksi, sitä ei oikeasti hallitse.
Hienoa, että joku kirjoittaa. Ei kaikkea suomeksi tarvi sanoa, ammattikieleen kuuluu paljon englantia.
Kiitos vaan palautteesta ja kritiikistä (jonka taso ei kaikilla vastaajilla tosin ollut erityisen moniulotteista, rakentavaa tai keskustelua edistävää), oikeassa olette siinä mielessä, että kirjoitus jäi tällä kertaa hieman ohueksi ja takaa ajamani ajatus osittain artikuloimatta.
Laatikon ulkopuolisen maailman huomioon ottaminen ja uusien bisnesmahdollisuuksien jatkuva haisteleminen (Blue Ocean Strategy) on peruslähtökohta yritysten menestykselle pitkällä tähtäimellä – kauppatieteitä opiskelleilla tämä periaate on varmasti selkäytimessä. Haasteena monilla yrityksillä saattaa olla kuitenkin se, että tapoja ja metodeja, joilla uusia mahdollisuuksia kartoitetaan, tuotteita ja palveluita innovoidaan ja liiketoiminta-alueita kehitetään, ei olla aina ensimmäiseksi kyseenalaistamassa tai etsimässä sieltä laatikon ulkopuolelta.
Maailma muuttuu jatkuvasti, näinä päivinä ehkä nopeammin kuin koskaan ja yritysten (myös mainos-, media ja designtoimistojen) on pysyttävä jatkuvasti askeleen edellä pysyäkseen kärjessä – tämäkin on itsestään selvää, mutta muutoksen ymmärtäminen tai uusien mahdollisuuksien paikantamisen tavat eivät välttämättä ole.
Itse olen taustaltani yhteiskuntatieteilijä ja erikoistunut tutkimaan sosiokulttuurisia muutoksia, nousevia ilmiöitä ja vahvistuvia trendejä, ymmärtämään eri tasoisten trendien välistä dynamiikkaa sekä merkityksiä yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden tulevaisuuden toimintaympäristöille. Toisin sanoen, paikantamaan niitä laatikon ulkopuolella odottavia (lue: innovatiivisia) uusia mahdollisuuksia.
Alla kiinnostuneille lisää trenditutkimuksesta ja mahdollisuuksien paikantamisesta (näkemykseni on subjektiivinen, ei mikään lopullinen totuus, odotan siis avoimesti ja mielenkiinnolla muitakin näkemyksiä):
Uusien mahdollisuuksien paikantamiseen ei riitä esimerkiksi vain tietoisuus uusimmista teknologioista ja niiden mahdollisuuksista (teknologiatrendeistä), vaan merkitystä on myös sillä, millaiseksi osaksi ihmisten elämää uudet tuotteet tai palvelut muodostuvat, nyt ja tulevaisuudessa (sosiokulttuuriset trendit ja kuluttajatrendit). Kaikissa uusissa ja siisteissä jutuissa ei välttämättä itsessään piile sitä ”pihviä”, loppujen lopuksi menestyksen määrittää relevanttius ja resonointi ihmisten kehittyvien odotusten ja tarpeiden kanssa. Siksi mahdollisuuksien paikantaminen kannattaa aloittaa ymmärtämällä yhteiskunnassa, kulttuurissa ja ihmisten elämässä tapahtuvia muutoksia, kuten uusia asenteita, arvoja, mieltymyksiä, tapoja ja odotuksia, jotka muodostavat yritysten ja sen asiakkaiden sosiaalisen toimintaympäristön.
Miten sitten ymmärtää uusia odotuksia ja tarpeita, jotka määrittävät tulevaisuuden mahdollisuuksia? Esimerkiksi markkinointi- ja käytettävyystutkimuksissa yleisesti hyödynnetyt metodit (kyselylomakkeet, fokusryhmät, havainnointi yms.) ovat pitkälti sidottuja nykyhetkeen ja -tilaan, eivätkä välttämättä onnistu paljastamaan heikkoja signaaleja tai saattavat kysymyksenasettelun ja liian rajatun fokuksen takia olla ”sokeita” uusille ja yllättäville tekijöille. Sosiokulttuuristen trendien tutkimuksessa pyritään sen sijaan löytämään "rivien välistä" nousevia uusia arvoja, asenteita ja ilmiöitä ja ymmärtämään yhteiskunnassa ja kulttuurissa tapahtuvien muutosten mittasuhteita, painoarvoa ja kehityskaaria.
Tutkimuksessa hyödynnetään sekä primaari- että sekundaariaineistoja, joita tutkimuskysymyksistä riippuen voivat olla aikaisemmat tutkimukset (määrälliset ja laadulliset), syvähaastattelut, osallistuva havainnointi, eksperttihaastattelut, blogit jne. Yhteen trendiin keskittymisen tai hajanaisten ilmiöiden ”bongaamisen” sijaan on tärkeää tarkastella samanaikaisesti useilla eri elämän alueilla tapahtuvia muutoksia ja ymmärtää kokonaiskuvaa, jotta trendien mittavuutta ja kestoa voidaan arvioida.
Haastavin pähkinä onkin sitten trenditiedon hyödyntäminen uusien tuotteiden, palveluiden tai vaikka kampanjoiden innovoinnissa (eikä ainoastaan inspiroitumisen tasolla). Relevanttien trendien kartoittamisen ja analysoinnin jälkeen tutkimustuloksista jalostetaan yhdessä yrityksen toiminnasta vastaavien sisäisten ja ulkoisten ammattilaisten kanssa strategioita ja taktisia ohjeistuksia käytännön työhön. Ideaalisin, uusia mahdollisuuksia määrittelevä ja toteuttava innovaatiohautomo syntyy yhdistämällä (esim. workshopissa) yrityksen tuotteiden ja palveluiden suunnittelusta, teknisestä toteutuksesta, markkinoinnista ja johdosta vastaavien tahojen osaaminen – ja perustamalla kehitystyö luovuuden ja ammattitaidon lisäksi tutkimustietoon (trenditutkimus sekä markkina-, markkinointi-, käyttäjätutkimus yms…) sekä erilaisiin innovointimalleihin (yksi perusmalli http://tinyurl.com/yb8xd8j).
PS. Kale, lupaatko vaikka pikkujoululahjaksi tai uudenvuodenlupaukseksi tutustua TED –palkinnon voittaneen Karen Armstrongin “Charter for Compassion” – liikkeen ajatuksiin? ?
http://charterforcompassion.org
Huomio edelliseen kommenttiini: hymiö näemmä muuttui jostain syystä kysymysmerkiksi, eli viimeisen kysymysmerkin tilalla pitäisi olla siis iloinen hymiö :) (toivottavasti onnistui nyt)
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.