Kulmahuoneen kirjeenvaihtaja

Jukka Hakala 25.9. 07:59

Twiittaavat idiootit

Jukka Hakala

Ajatusjohtajaksi ei pääse vain toisten ajatuksia kierrättämällä.

Muutos on ensin hidas, sitten nopea. Viestintä on kaikki kaikessa. Jokainen brändi voi olla media. Yrityksen visio on tärkeä menestyksen kannalta. Tällaisia twiittejä ihan fiksutkin ihmiset lähettivät viime vuoden Nordic Business Forumista. Ilman kontekstia ja ilman hurmahenkistä esittämistä ne tuntuivat yhtä banaaleilta kuin pahimmat paulocoelhot.

Neuvostoliitossa kutsuttiin maata ihannoineita länsimaalaisia hyödyllisiksi idiooteiksi. Jokaisen voimakalvon sokeasti twiittaava seminaarikävijä on samanlainen käyttökelpoinen työrukkanen näiden massakokoontumisten esiintyjille ja järjestäjille.

Kehityksestä saa osaltaan syyttää viestintäkonsultteja, joiden asiakkailleen tuputtama ajatusjohtajuus on yksi viime vuosien väärinymmärretyimpiä termejä. Sen seurauksena jokaisesta uraansa aloittelevasta key account managerista on alettu rakentaa henkilöbrändiä, toimialansa kaikkia käänteitä kommentoivaa someaktiivia. Samalla maailma on saanut suuren joukon löysiä blogeja, sekavia webinaareja ja latteita twiittejä.

Jokaisen ajatusjohtajaksi haikailevan on syytä miettiä, kuinka suuri arvo omalle henkilöbrändille on siitä, että on ensimmäisenä twiittaamassa jonkin seminaarista napatun itsestäänselvyyden. Olisiko arvokkaampaa pysähtyä hetkeksi, miettiä, ja muotoilla jokin aivan oma ajatus? Siitähän ajatusjohtajuudessa lienee pohjimmiltaan kyse.

Entä miten omia esityksiään voi kehittää? Taitava sanankäyttäjä saa ladattua lyhyeenkin viestiin paljon merkityksiä, tunnetta ja jopa kokonaisen tarinan.

Kirjailija Ernst Hemingwayn kerrotaan kilpailleen kollegojensa kanssa siitä, kuka tekee vaikuttavimman kuuden sanan tarinan. Kuinka ollakaan, Hemingway voitti. Hänen tarinansa kuului seuraavasti: ”For sale, baby shoes, never used.”

Jokaisessa ikimuistoisessa esityksessä on hetki, joka saa ihmiset ihastumaan. Se on hetki, joka muistetaan ja josta kerrotaan tarinoita vielä pitkään esityksen jälkeenkin.

Nämä hetket voivat olla loistavia verbaalisia kiteytyksiä, tunteellisia tarinoita, dramaattisia kuvia tai esimerkiksi taitavaa rekvisiitan käyttöä. Kaikissa tapauksissa niiden on liityttävä kiinteästi esityksen keskeiseen sanomaan – muuten ne pikemminkin hajottavat esitystä ja vievät mielenkiinnon pois itse pääviestistä.

Olennaista on, että yleisösi saa esityksestäsi jotain uutta: he tietävät jotain, mitä eivät ole tienneet aiemmin, tai he suhtautuvat asioihin eri tavalla kuin aikaisemmin. Silloin esityksesi on tehnyt tehtävänsä – ja yleisösi on sinulle kiitollinen.

Suomen syksyä on siunattu Nordic Business Forumin ja Slushin kaltaisilla maailmanluokan tapahtumilla. Jos olet lavalla puhumassa, olet selvästi tehnyt jo jotain oikein. Ja jos olet yleisössä, kannattaa kokeilla seuraavaa.

Laita puhelin taskuun. Seuraa maailmangurun esitystä keskittyneesti. Mieti, mitä sen sisältö tarkoittaa oman työsi kannalta. Ajattele, pohdi. Jalosta saamistasi tiedon jyväsistä jotain uutta, sinulle ja yrityksellesi merkityksellistä. Ja sitten, jos siltä tuntuu, twiittaa ajatuksesi maailmalle – mutta ennen kaikkea vie se käytäntöön, konkreettisiksi teoiksi.

Kirjoittaja Jukka Hakala on viestintätoimisto N2 Commsin toimitusjohtaja.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö