M&M

Laihon klinikka

Tommi Laiho, Markkinointi ja Mainonta, 19.9.2011, 9:04

Kommentti: Markkinoinnin suurin haaste

Markkinoinnin suurin haaste ei ole insinöörikulttuurimme, jossa emootio sivuutetaan ja ratio jyrää. Suurin haaste ei ole markkinoinnin arvostus tai johtoryhmäpaikkojen vähyys. Markkinoinnin suurin haaste ei ole myöskään mittarointi, budjetit, prosessi, mediaosaaminen, mainostajien tai mainostoimistojen ammattitaitoa. Kaikessa edellä listatuissa on parannettavaa, mutta haasteemme on syvällisemmässä fundamentissa.

Kaupallisesti markkinoinnin suurin haaste on uutuusmarkkinointi, joka pääsääntöisesti tekee tappiota eli investointi ei tuota edes sijoitettua rahaa takaisin.


Hyvä vierailija!

Marmain arkisto on vain rekisteröityneiden käytettävissä.

Jos sinulla on käyttäjätunnus, kirjaudu, muutoin rekisteröidy alareunan linkistä.

--> Juttu jatkuu
Jaa
Kommentoi artikkelia
Lähettämällä viestin hyväksyn keskustelun ehdot.
Palaute toimitukselle
Re: Kommentti: Markkinoinnin suurin haaste 19.9.2011 11:37

Suurimalle osalle uutuustuotteita ja -palveluita ei vaan löydy todellista, luontaista tarvetta, eikä näin ollen myöskään kysyntää.

Tarpeiden "luominen" vuorostaan kalskahtaa eko-, velka- ja arvokriisin rasittamassa maailmassa.

On siis syytä nähdä nämä epäonnistumiset pelkästään hyvänä asiana! Ihmiset eivät edes halua, saatikka tarvitse kaikkia turhanpäiväisyyksiä mitä nyky-yhteiskunta pakonomaisesti suoltaa markkinoille.

On myös korkea aika uudelleenohjata se lahjakkuusvaranto joka tänä päivänä on valjastettu miettimään "mitä ja miten", miettimään "miksi". Onko tämä tavara tai palvelu oikeasti tarpeellinen, kestävä, laadukas, tyylikäs…

Mitä nopeammin ja herkemmin me mukaudumme tähän uuden vuosituhannen tärkeimpään haasteeseen, eli kestävään kehityksen haasteeseen sen kilpailukykyisempiä tulemme tulevaisuudessa olemaan. Muutos kerskakulutus- ja halpatuotantovetoisesta taloudesta uuteen kestävän kehityksen malliin tulee olemana ankaraa aikaa, varsinkin tätä kehitystä vastaan pyristeleville.

Re: Kommentti: Markkinoinnin suurin haaste 19.9.2011 14:18

Assistentti osuu maaliin.

Re:Kommentti: Markkinoinnin suurin haaste 19.9.2011 15:16

Olipa kerran me-too-tuote, joka lanseerattiin hintavetoisella sloganilla "Twice as much for a nickel". Kuolikohan se pois vai tuliko siitä kategoriansa globaali markkinajohtaja?

Re:Kommentti: Markkinoinnin suurin haaste 19.9.2011 15:29

Olivatko markkinat kyseiselle tuotteelle silloin kylläiset? Entä askarruttiko kuluttajaa silloin eettiset ja ekologiset aspektit?

Onkohan tuo esimerkki ns. "eri maailmasta"?

Re: Kommentti: Markkinoinnin suurin haaste 27.9.2011 15:43

Hyvä Tommi,

jaan huolesi lanseerausten kaupallisesta epäonnistumisesta. Syykin on varmaankin sama. Ainoastaan uusien, onnistuneiden lanseerausten ansiosta mainosala voi luottaa tulevaisuuden hyvinvointiinsa.

Markkinoinnin suurimpana haasteena pitäisin sitä, ettei Suomessa ole toimivia markkinoita juuri mainosalan tärkeimmässä tulonlähteessä, eli vähittäiskaupassa. Kuten mainitsit, keskusliikkeiden puristuksessa innovoinnille on vähän tilaa ja hyvin usein aika vähän tarvetta: innovaatioksi en laske sitä, miten broilerin voi pilkkoa hunajamarinaadiin eri tavalla kuin ennen.

Tarpeen puuttuminen on se raadollisempi syy. Jos Suomessa kaksi leipomoa jakaa käytännössä koko markkinan, verinen kilpailu ei vain kannata. Kannattaakin innovoida muuttamalla esim. pakkauskokoja pienemmiksi ja pitämällä hinta samana. Mainostoimiston kannalta tämä tietysti tarjoaa lyhytaikaista ”leipää”, kun copy keksii sen, miten nasevasti vedätetään kuluttajaa uskomaan positiivisesta muutoksesta. Kuten esimerkiksi sen, että HK mainostaa ”uutta, parempaa reseptiä” lihapullissaan, jotka Kuluttajavirasto ehti jo tuomita ei-lihapulliksi. Nyt lihapitoisuus on sitten nostettu vastaamaan käsitettä ”lihapulla”. Uutuus!

Pahaa pelkään, että kuten ”Kahvinkeittäjän apulainen” tuossa kirjoitti, että markkinat polarisoituvat varakkaamman ja tiedostavan keskiluokan luomu/kestävä kehitys –segmenttiin, joka käytännössä tulee olemaan täynnä ulkomaisten toimijoiden tuottamia tuotteita sekä ”suurille massoille” suunnattuun kotimaiseen bulkkiin.
Synkkä kuvani johtunee siitä, että suomalaisen elintarviketeollisuuden runkona operoi yrityksiä, joiden tehtävänä on toimia ostajina suomalaiselle maataloudelle (mikä muuten omistaa ko. yhtiöt). Silloin ei ole tärkeää, mitä jalostettu lopputuote on, vaan se, että menekki on vakio. Kate kun rakennetaan hiukan eri tavalla kuin normaalissa yrityksessä.

Suomalaisille mainostoimistoille pelkkä adaptaatio ei tiedä hyvää.