lotilablogi
Sami Lotila, Markkinointi ja Mainonta, 15.2.2012, 7:32Kommentti: Vuosaari saa kyytiä (sisältää paljon seksiä!)
Kävin katsomassa elokuvan Vuosaari ja se oli huono elokuva.
Haissoo, sanoisi maamies lantatalikkonsa varresta. Oli siinä tietysti paljon
hyvääkin, kuten pari näyttelijäsuoritusta, mutta kokonaisuutena se ei ollut
yli 10 euron väärti. Olin pettynyt, en viihtynyt. Kotiin palattua oli pakko
huuhdella ajatuksia lonkerokimaralla.
Ensin ne onnistuneet roolisuoritukset. Tarkemmin ajatellen niitä olikin vain yksi. Laura Birn on erinomainen epätasapainoisena narkkarimuijana, joka joutuu tai pääsee kuittaamaan puolisonsa huumevelkoja fellaatiolla. Suihinotolla? Niin, kyllä, tämä tosiaankin on Aku Louhimiehen elokuva. Birnin rooli palautti mieleen, että tietyntyypin naisista kannattaa jatkossakin pysytellä kaukana. Kuten tietyn tyypin elokuvistakin.
Hyvä vierailija!
Marmain arkisto on vain rekisteröityneiden käytettävissä.
Jos sinulla on käyttäjätunnus, kirjaudu, muutoin rekisteröidy alareunan linkistä.
"Epäuskottava? Kyllä, avainsana Vuosaaressa on epäuskottavuus. Jokainen vähintään 30 vuotta elänyt tietää, etteivät ihmiset, suomalaiset, oikeasti noin käyttäydy, edes Vuosaaressa."
Sami, se on elokuva, ei dokumentti.
Uskottavuus on eri asia kuin todenmukaisuus. Eihän kaikki dokumentitkaan ole aina uskottavia?
no ehkä tää oli hätäpaska - jatkuu seuraavassa leffassa . Ja seuraavassa . Ja seuraavassa . Vantaa ja Espoo on käsittelemättä .
Tuntuu nyt kyllä pikemminkin hieman siltä, että kunnianarvoisalla herra Lotilalla on jäänyt jotain hampaankoloon Louhimiestä kohtaan, onko hän kenties jättänyt vastaamatta haastattelupyyntöösi?
Elokuvassa ei ollut tarkoitus viihtyä, se käsitteli rankkoja ja ajankohtaisia aiheita rakkauden kaipuusta ja hyväksytyksi tulemisesta kylmässä ja vaativassa nyky-yhteiskunnassa.
Louhimies nostaa Vuosaaressa tapetille yhteiskunnan epäkohtia, kuten alkoholismia, väkivaltaa, työttömyyttä, syrjäytymistä, yksinäisyyttä, rasismia, koulukiusaamista, pinnallisuutta, avio-ongelmia jne., sekä herättää samalla kysymyksiä miten yksilön tulisi toimia ja pärjätä tällaisessa ympäristössä.
Seksikohtaukset, kuten väkivaltakohtauksetkin, olivat osin karun realistisia, eikä niiden ollut tarkoitus kiihottaa yleisöä. Rakastelukohtauksiakin oli, mutta ne jäivät herra toimittajalta ilmeisesti täysin huomiotta.
Amanda Pilkkeen roolihahmon seksikohtaus ei mennyt suorana webcamiin, vaan kameratallenteet siirrettiin seksisivustoille, jossa likaiset vanhat sedät ja tädit voivat katsella maksusta teinipornoa. Hän ei todennäköisesti aivan tätä toivonut hakiessaan julkisuutta, vaikka epävarmasti ilmoittikin tekevänsä ihan mitä vaan.
Sean Pertween roolihahmon avulla osoitettiin loistavasti miten idioottimaisesti suomalaiset (johtohenkilötkin) käyttäytyvät alkoholin kanssa, ja ikään kuin olettavat kaikkien olevan samanlaisia känniääliöitä ympäri maailman. Oli aivan mahtavaa nähdä, miten negatiivisessa sävyssä koko alkoholikulttuuri muutoinkin esitettiin, se kun on ehdottomasti suomalaisten yksi suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia.
Täytyy sanoa, etten kyllä muista, milloin aiemmin olisin yhdessäkään Suomileffassa nähnyt noin montaa huippulapsinäyttelijää nähnyt samalla kertaa. Vai olivatko nekin herra toimittajan mielestä epäuskottavia?
Ainoa epäuskottava roolihahmo oli yh-äiti, joka ei uskaltanut viedä lapsen kuritusta kohtauksessaan loppuun asti, olisi pitänyt olla tunteemattomampi.
Eihän tämä elokuva ole tietenkään psykopaateille lainkaan suunnattu, tarkoituksena olikin herättää ajatuksia, keskustelua ja tunteita. Näitä ei herra toimittajan korvien välissä tuntunut tapahtuneen lainkaan.
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.