Markkinointi & Maakunta

Kommentti: Löytyykö tiimistäsi ilonpilaaja?

Ilonpilaajaan voi törmätä jokaisen yrityksen käytävällä. Ilonpilaajia on kahdentyyppisiä – näkökulma on vain eri.

Tuomari Toivo

Tuomari Toivolla on vastaus kaikkeen: mitä saa – ja varsinkin mitä ei saa tehdä. Hän yleensä tietää hyvin tarkasti mikä meni pieleen milloinkin ja luettelee epäonnistumisia. Pääsääntöisesti hän vastustaa kaikkea uutta, on erityisen kiinnostunut säännöistä ja myös luo niitä mielellään. Hän yleensä osaa kaiken paremmin kuin muut, mutta ei kuitenkaan tuo osaamistaan oikealla hetkellä esille vaan kertoo sen myöhemmin – oikeastaan vasta sitten kun sillä tiedolla tai taidolla ei tee enää mitään. Ilonpilaajat miettivät asioita yksikseen eivätkä oikein osaa nauraa itselleen. Ilonpilaaja on valitettavan usein oikeassa kaiken järkevän suhteen, mutta ei koskaan näe sen rajan toiselle puolelle. Niin minkä rajan? Sen veteenpiirretyn viivan, jonka toisella puolella kaikki on mahdollista.

Aito innostus, impulsiiviset heittäytymiset ja luova hulluus eivät kuulu ilonpilaajan toimintaan. Hän katselee etäältä ja saattaa hymyillä vienosti, mutta ei itse lähde huvittelemaan. Ilonpilaaja saa ilon tilanteista, jolloin säännöissä tulevat rajat vastaan ja muistuttaa niistä jälkikäteen ”mitäs minä sanoin" -tyylisellä asenteella. Ilonpilaaja on kaikkien kaveri, mutta todellisuudessa ei aidosti kenenkään kaveri. Hän on mukana tiimissä toteuttamassa muiden ideoita ja tekee vain työnsä.

Innokas Ilona

Innokkaalla Ilonalla on ideoita enemmän kuin niitä ehditään toteuttaa. Hän on innostunut kaikesta eikä näe esteitä missään. Hänen kanssaan deadlinet menettävät merkityksensä. Ilonpilaaja näkee tuon tuosta porsaanreikiä säännöissä, vain toteuttaakseen hyvät ideansa. Hän on hyvin aktiivinen, osallistuu keskusteluihin ja kertoo omat mielipiteensä, vaatii tilanne sitä tai ei. Hänen mielestään töissä pitää olla kivaa. Hän myös arvostaa yksilöllisiä ajatuksia ja toimintaa. Ilonpilaaja ylläpitää sosiaalisia tilanteita ja osaa nauraa itselleen.

Sana "järkevä" ei kuulu ilonpilaajan sanavarastoon. Hän ei ole pedantti eikä hänelle kannata antaa raportointivastuuta. Hänellä on korkealentoisen luovia ajatuksia ja hän on aikaansa edellä ideoissaan. Hän on usein suuren työmäärän alla, koska innostuksissaan haalii paljon töitä. Ilonpilaaja omaa laajat verkostot ja on mukana monessa niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Ilonpilaajan aktiivisuus on niin reipasta että kaikki eivät aina meinaa pysyä menossa mukana.

Miksi hän on sitten tiimien tai työyhteisöjen ilonpilaaja? Koska hän on usein liian innostunut ja hänen positiivisuutensa saattaa olla jopa raivostuttavaa. Silloinkin kun porukka ihan vakavasti miettii, mitä tästäkin oikein tulee, ja pahimmassa tapauksessa on jo lyömässä hanskat tiskiin, niin ilonpilaaja huudahtaa: ”Hei, voisiko tämän tehdäkin näin?”

Mitä näistä kahdesta voimme oppia?

Hyvien ideoiden ja uusien innovaatioiden syntymiseen tarvitaan innostusta, luovuutta, järkevää ajattelua, konkretiaa, spontaanisuutta, ravistelua ja ennen kaikkea aikaa ajatella sekä oikeaa asennetta. Ideat tarvitsevat jalostusta ja usein kyseenalaistamisen kautta ne kehittyvätkin. Hyvien ideoiden läpimeneminen ja onnistuminen edellyttää riskinottokykyä.

Kun on yhteinen tavoite kirkkaana ja hyvä tiimi ympärillä niin yksi idea sadasta voi lähteä lentoon muuallakin kun suunnittelupöydällä. Kaikki me tiedämme mitä täydellinen tiimi voi saada aikaan. Ja täydelliseen tiimiin ei kuulu ilonpilaajia? Vai kuuluuko?

Kirjoittaja Carita Harju toimii palveluyritysten- ja konseptien kehittämistehtävissä. Kirjoittaja seuraa aktiivisesti markkinointiviestinnän alan ilmiöitä ja kehittää parhaillaan positiivisessa nosteessa olevaa Sauna from Finland –konseptia.

Lue kaikki Markkinointi & Maakunta -blogit osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/markkinointimaakunta/.

Markkinointi & Maakunta

Kuka näitä blogeja oikeastaan lukee?

Lupauduin heikkona hetkenä kirjoittamaan blogin. Olin juuri liittynyt Suomen Markkinointiliiton Turun osaston johtokuntaan ja nostin tietysti käteni ylös, kun vapaaehtoisia etsittiin. ”Juu, kyllä onnistuu, nou problem”, visersin iloisesti. Ajattelin silloin – viisi kuukautta sitten – että olinhan sentään kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa laudaturin äidinkielestä, ja lisäksi ylpeilin jonkinasteisella relatiivilauseiden tuntemuksella.

Merkkasin kalenteriin saman tien tekstin deadlinen vaaleansinisellä post-it –tarralla (Saako näissä blogeissa muuten mainita tuotemerkkejä?). Kyllä, ihan perinteisen paperikalenterin käyttäjiä tässä ollaan, neljän miehen ja yhden naisen talouden tapahtumat ei ihan pienelle sähköiselle näytölle sovikaan. Ja toukokuuhun tuntui olevan taivaallisen runsaasti matkaa..

Mutta sitten se koitti. Post-it tarra pomppasi esiin kalenterin välistä kuin vanha vieteriukko konsanaan. ”Saakeli, mitä tuli luvattua!” (Saakohan blogeissa noitua?). Äkkiä siis vakoilemaan, mitä muut kirjoittavat. Ja miten muut kirjoittavat. Olen itse nimittäin yksi siitä harvalukuisesta (?) joukosta, joka ei vielä aivan ole sisäistänyt tätä sosiaalisen median aikakautta ja vertaistiedon jakoperiaatteita.

Kahlasin läpi blogilistaa. Top-listalla neljäntenä olleessa Motherfucking fashion-blogissa nätti tyttö kertoi viettäneensä äitienpäivää – yllättäen - kotona äidin luona ja syöneensä kaalilaatikkoa. Kalastajan vaimo taas näytti laittaneen esille monta kuvaa siitä, mitä hänellä oli päällä sinä päivänä. Ja niin edelleen.

Mikä näissä blogeissa viehättää, kun ilmeisesti saavat kuitenkin lukijoita ja kommentoijia? Lukeeko niitä muut kuin toiset aktiiviset bloggaajat? Tulevatko kirjoittamisen kiksit siitä, että voi tuntea ääretöntä sähköistä yhteyttä muihin samanhenkisiin vai onko kyse yksilöllisyyden tarpeen ilmaisusta, joka on tehty äärettömän helpoksi? Voit sanoa (melkein) mitä tahansa ja saada sanomallesi vaikkapa miljardiyleisön. No, ehkä ei suomeksi kirjoittamalla, mutta kuitenkin.

Blogikirjoittamiseen tuntuu liittyvän myös vahva odotusarvo kommenteista sekä linkittämisestä. Mitä enemmän kirjoitustasi on linkitetty, sitä korkeammalle nouset listauksessa. Ja kommentoinnin kautta yhteisöllisyys vaan kasvaa: voit käydä aitoa vuoropuhelua tuiki tuntemattomien kanssa, ja mikä parasta, kertoa mitä mieltä asioista olet. ”Jäätävää” sanoisi varhaisteini keskimmäinen lapseni.

Aika tietysti näyttää ovatko blogit viestintämuotona tulleet jäädäkseen. Omaa itseäni tutkaillessani huomasin kuitenkin olevani enemmän kestokulutus- kuin kertakäyttötekstien tuottaja. Jään kuitenkin odottamaan, millaisen kommenttiryöpyn tämä blogikirjoitukseni saa. Keksin myös itselleni loppumäärityksen, joka tuntuu olevan tosi tärkeä blogi- ja kolumnistimaailmassa:

Kirjoittaja on Melkein Blondi, joka tutkailee maailmaa muuttuvan hiusvärin alta.

Lue kaikki Markkinointi & Maakunta -blogit osoitteesta: http://www.marmai.fi/blogit/markkinointimaakunta/.

Markkinointi & Maakunta

Kommentti: Kaikkien alojen asiantuntija

Luovilta suunnittelijoilta edellytetään usein laajentuvaa osaamista, ainakin asiakasnäkökulmasta. Liittyykö tämä siihen, että asiakas haluaisi erityisesti toteutuksen hinnalla tuplasti tai triplasti enemmän?

Tekstisuunnittelijan pitää osata kirjoittaa teksti suoraan englanniksi, ei tässä mitään kääntäjiä tarvita! Visuaalinen suunnittelija kuvittaa kampanjaa, kun kerran osaat piirtää. Mediasuunnittelu jätetään tekemättä, koska oikeastaanhan vain toteutetaan sitä samaa kamppista kuin viime vuonnakin.

Suunnittelu tapahtuu pienenä tiiminä, toteutuksessa käytetään useiden luovien alojen ammattilaisia. Siinä on mielestäni ehdottomasti luovan työn vahvuus, hyödynnetään eri alojen osaajia yhdessä ja erikseen.

Kunkin alan luova ammattilainen toteuttaa asian kaikkein parhaiten ja tehokkaimmin.

Kaksi kiloa konseptisuunnittelua, viisi desiä tekstisuunnittelua ja saman verran visuaalista suunnittelua, kourallinen mediasuunnittelua ja ripaus uutta näkemystä. Jokaiseen työhön tarvitaan omanlainen resepti.

Myös asiakkaan vinkkelistä on aina järkevämpää valita työhön nopein ja laadukkain tekijä. Vaikka kuinka aluksi tuntuisi hienolta ajatukselta ”säästää” rahaa käyttämällä vain yhtä mainonnan super-hyper-moniosaajaa, onko lopputulos paras mahdollinen?

Mielestäni suunnittelussa ensisijainen tehtävä on luoda viestejä, jotka koskettavat. Sillä ei yleensä ole merkitystä, kuka idean synnyttää.

Usein juuri tiimityö auttaa luomaan loistavia kiteytyksiä, jotka kolahtavat.

Kirjoittaja Sanna Henttonen on graafinen suunnittelija, joka on aktiivisesti mukana MARK Lahden toiminnassa.

Lue kaikki Markkinointi & Maakunta -blogit osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/markkinointimaakunta/.

Markkinointi & Maakunta

Kommentti: Palvelusuunnittelun sateenkaarilippu salkoon

Suoritan työni ohessa markkinoinnin erikoisammattitutkintoa, joka on saattanut eteeni koko joukon luennoitsijoita töölöläisessä luokkahuoneessa. Vaihtelevien esitysten joukosta on noussut esiin kaksi saman aiheen ympärillä pyörinyttä puheenvuoroa.

Suunnittelujohtaja Antti Leino Avaus Dialogista ja strategiajohtaja Tuomo Ketola Bob Helsingistä esittivät omat näkemyksensä palvelumuotoilusta ja sen sovelluksista digitaalisessa ja analogisessa todellisuudessa.

Heitä kuunnellessani huomasin tekeväni kaksia rinnakkaisia muistiinpanoja – yhteen sarakkeeseen rustasin omille asiakkaillemme sopivat ideat, toiseen listasin pointit, joille en heti keksinyt sopivaa käyttötarkoitusta, mutta jotka kuulostivat hemmetin hyviltä muuten vain.

Palvelumuotoilun käyttäjälähtöinen, analyyttinen, monitieteellinen, osastorajat rikkova, parempaan asiakaskokemukseen ja kustannussäästöihin tähtäävä lähestymistapa tuntui puhuttelevan suoraan. Pitäähän tuotekehittelyn rinnalla olla myös palveluiden muotoilua, totta kai!

Lähdin Töölöstä pää täynnä ideoita. Mutta mitä nopeammin Pendo lähestyi Lahtea, sitä kauemmaksi palvelumuotoilun sateenkaarimaailma jäi. Palvelumuotoilu vaatii onnistuakseen niin laajan yksimielisyyden markkinoinnin, myynnin, asiakaspalvelun ja johdon väillä, että sen toteuttaminen tuntuu mahdolliselta vain konsulttiapostolien puheissa.

Kun yritysten perspektiivit ovat pisimmilläänkin vain kvartaalin mittaisia, tuntuu lähes utopistiselta saada aikaa asiakaskäyttäytymisen tutkimiseen, prototyyppien testaamiseen ja "yleiseen fundeeraamiseen". Valitettavasti juuri sitä palvelujen kehittäminen miellyttäviksi kokemuksiksi vaatii.

Toivottavasti tässäkin tapauksessa kehitys on vääjäämätöntä. Aivan kuten vastahangoista huolimatta tulivat mobiiliyhteiskunta, sähköiset palvelut ja sosiaalinen media. Ehkä yrityksillä on pian tarjolla kaksi tapaa suhtautua palvelumuotoiluun – adaptoidu tai kuole pois. Itse voin vain varmistaa, että olen valmiina, kun asiakkaistamme ensimmäinen kerää riittävästi rohkeutta ja määrätietoisuutta halutakseen muotoilla palveluistaan parempia.

Kirjoittaja on mainostoimisto MBE:n copywriter ja saanut joskus hyvääkin palvelua.

Markkinointi & Maakunta

Kommentti: Turku ja Elovena-tyttö

Mitä yhteistä on Venäjän presidentti Dmitri Medvedevillä, Italian pääministeri Silvio Berlusconilla ja Kalifornian kuvernööri Arnold Schwarzeneggerillä? He kaikki ovat lähettäneet maaliskuussa jonkinlaisen ”edustajansa” Turkuun.

Listaan voitaisiin lisätä vielä Norjan kuningas Harald, jonka maanmiehet valitsivat Uudessakaupungissa valmistettavien upouusien sähköautojen markkinointipaikaksi Turun kauppatorin.

Turulla on nyt vetovoimaa. Mediaseksikäs kylä voi olla kerrankin rinta kaarella vaikka Myllysilta roikkuukin. Kansainvälinen mediahuomio lisää Turun tunnettavuutta juuri sopivasti ennen 2011 tulevaa kulttuurivuotta.

Täytyy muuten antaa tunnustus Turku 2011 -säätiön porukalle, joka tyylikkäästi noteerasi David Beckhamin Turun visiitin. Kolmannes Turkulaisen lukijoista uskoo lehtemme nettisivuilla, että brittien pallotaituri ja Berlusconin palkkalistoilla Milanossa potkiva Beckham vielä palaa Turkuun. Näin uskon minäkin.

Paikkakuntamarkkinoinnissa Turku pitäisi nähdä yhä enemmän tuotteena, jolla on vetovoimaa ja tarjolla monenlaista osaamista. EU:n kulttuuripääkaupunkivuosi onkin miljoonan euron paikka takoa Turkua houkuttelevana kohteena maailmalle.

Turussa osataan brändäys ja markkinointi. Kaupungissa on useita isompia ja pienempiä mainostoimistoja. Alan osaaminen kumpuaa muun muassa Turun kauppakorkeakoulun ja Turun taideakatemian koulutuksen kautta.

Eräs keskeinen tekijä kaupungin mainosmaailman lennossa on Turun ja Varsinais-Suomen vahva elintarvikeosaaminen, joka on tarvinnut tuotteilleen paikallista markkinointiosaamista.

Yksi raikkaimpia ja viehättävämpiä brändejä on tämä varsinaissuomalaisessa viljapellossa tähyilevä kokenut neitsyt, jonka sirppikään ei pelota blondin ystäviä. 85-vuotias Elovena on tuonut Raisio Oyj:lle kaivattua potkua uusien terveellisten välipalajuomien ja myslien muodossa.

Kourassani on Raision vuosikertomus viime vuodelta, joka on turkulaisen mainostoimisto Briiffin käsialaa. Selkeä ja tuhti tietopaketti välipaloilla uuteen nousuun tähtäävän ruokafirman tilanteesta. Elovenahan sai hiljattain brittiläisen rusinatytön kaverikseen Glistenin yrityskaupassa.

Turussa on markkinointitaitoa. Yhä enemmän töitä joudutaan kuitenkin hakemaan Pendoliinolla Helsingistä. Tässä kuviossa turkulaiset voivat käyttää hyväkseen kotimaista Kiina-ilmiötä. Stadin hinnoilla työn voi teettää kustannustehokkaasti osaavissa käsissä Aurajoen rannalla.

Kirjoittaja Pauli Komsi on Kaupunkilehti Turkulaisen päätoimittaja.

Markkinointi & Maakunta

Kommentti: Minustako hengaaja?

YleX kertoi viestinnän seminaarissa yhteisömanageri Siposta. Sipon tehtävä on olla kaikin tavoin ajassa. Seurata kanavan kohderyhmän kannalta kiinnostavimpia teemoja, kommentoida trendejä ja päivittää kuulumisia verkkoblogiin.

Samaisessa seminaarissa käytiin keskustelua myös siitä, että suuret yritykset ovat heränneet yhä syvempään sosiaalisuuteen ja pohtivat mahdollisuutta palkata itselleen bloggaajia ja sosiaalisen median ammattilaisia olemaan ajassa ja läsnä siellä missä avainkohderyhmäkin on. Ulkomailla tällaisia rekrytointeja on jo tehty.

Jäin pohtimaan ammateissa tapahtuvia muutoksia ja uusia mahdollisia ammattinimikkeitä. Onko tulevaisuuden unelma-ammatti hengaaja? Yrityksen palkkaama henkilö, jonka tehtävänä on luodata organisaation toimintaympäristöä, testata tuotteita ja vaihtoehtoja, olla korvana asiakkaille sekä seurata ja mikä tärkeintä, luoda puheenaiheita -yrityksen kannalta positiivisesta näkökulmasta tietenkin.

Hengaaja olisi nykypäivän moniosaaja, oman elämänsä projektijohtaja ja ikuisesti lapsenmielisesti kiinnostunut kaikesta uudesta. Hengaajan nimike on tosin hieman harhaanjohtava, sillä ajassa oleminen on sekä yksilölle että yritykselle aivan totista ja resursseja vaativaa työtä.

Sanokoon muutosvastarinta mitä tahansa, muutos on hyvästä. Kun elämä kulkee tasaisesti ja ennustettavasti, ei tarvita uudenlaista ajattelua, osaamisen kehittämistä ja rohkeutta olla innovatiivinen. Se yritys tai työntekijä, joka ei ole valmis kehittämään itseään jatkuvasti, kouluttautumaan ja mukautumaan uusiin vaatimuksiin, tulee nopeasti tippumaan kelkasta. Siitä henkilöstä ei tule hengaajaa – eikä siihen yritykseen varsinkaan palkata hengaajaa. Joten ollaanko rohkeasti nykypäivän hengaajia ja etsitään uusia, oivaltavia ratkaisuja?

On kova homma pitää itsensä ajan tasalla ja kiinnostua uudesta, mutta se vain kuuluu olennaisena osana tähän työhön ja aikaan, missä elämme. Kun putoaa kelkasta, on paljon resursseja vaativampaa päästä takaisin raiteille kuin koko ajan ohjata toimintaa kohti oikeaa rataa, pienin askelin. Ei siis pelätä muutosta vaan heittäydytään uuden ajan hengaajiksi.

Muutoksia tapahtuu myös täällä meidän maakunnassamme. MARK Keski-Suomi sai uuden puheenjohtajan ja uskaltanen luvata hieman uudistuksia toimintaan. Kaikkea ei kuitenkaan kannata laittaa uusiksi, sillä vanhaakin pitää säilyttää. Viisas (oman elämänsä) johtaja ymmärtää, että hyvän, jo tehdyn työn päälle on helpompi rakentaa uutta ja kehittää toimintaa. Sen ymmärtää myös viisas puheenjohtaja.

Kirjoittaja on MARK Keski-Suomen puheenjohtaja ja työskentelee mainostoimisto Dot Designissa projektipäällikkönä.

Markkinointi & Maakunta

Tutkitaan ja hutkitaan

Markkinointi & Maakunta

Kommentti: Tutkitaan ja hutkitaan

Jokunen aika sitten jokusessa alan julkaisussa kirjoitettiin nettimainonnan tutkimustuloksista. Selville oli saatu, että mitä suuremman tilan mainos sivulta kaappaa, sen huomatumpi se on. Muita ilmi tulleita asioita olivat myös mainokseen läimäistyn hintatiedon, alennuksen, huomiovärin, valokuvan tai piirroksen lisäävän huomioarvoa. Myös jostain syystä tunnettu brändi tuntui pistävän ihmisiä helpommin silmään.

Mitäpä tuohon voisi sanoa, tutkimusten ihmeellinen maailma. Lehtiä selailemalla uutta tietoa pursuaa eteen koko ajan ja sitä löytyy joka alalta. "Säännöllinen liikunta saattaa lisätä elinvuosia" ja niin edelleen.

Tietenkin suurin osa tutkimustyöstä on oikealla asialla ja niiden tilaamisesta, niiden tekemisestä ja niistä maksamisesta on aivan varmasti paljon hyötyä. Välillä kuitenkin muutama jääpala hatussa voisi auttaa. Erityisesti nykyajan nettimaailmassa, tässä valtavassa ihmisten tietojen, mielipiteiden ja mahdollisuuksien sekamelskassa, jonka mukana nyt yritetään pysyä ja varsinkin kaupallisesti hyötyä.

Aika monta konsulttia ja tutkijaa on valmiina selvittämään ja kertomaan kuinka kaikkea hallitaan ja kehityksen kelkassa pysytään. Ovatko mittarit kunnossa? Onko kävijäliikenne maksimoitu nettisivuillasi? Oletko paikalla foorumeissa, kun yrityksestäsi keskustellaan? Onhan Twitter otettu huomioon? Miten brändisi luo arvoa yhteisölle? Isoja kysymyksiä, saattavat sellaisiksi jäädäkin. Mutta asiat on tietenkin hyvä tilastoida, liittää mukaan osavuosikatsauksiin ja arkistoida siististi mappirivin jatkoksi.

Ei siinä mitään, hyvä että puhutaan ja eteenpäin mennään. Ennen saatettiin tehdä esite, koska kaikilla pitää olla esite, sen kummemmin ajattelematta tarvitaanko sellaista ollenkaan. Nyt saattaa olla vähän sama, pitää olla palikat joilla hallita sosiaalista mediaa, sen kummemmin ajattelematta onko sellaisia todellisuudessa olemassa. Miten hallita hallitsematonta.

Sosiaalinen media kuitenkin on olemassa, elää ja voi hyvin. Jos parhaiten alkuun pääsisi hetkeksi pysähtymällä ja ihan ensimmäiseksi varmistaisi perustukset kuntoon. Että "tuote on kunnossa", että ympärillä on hyviä ihmisiä, että on jotakin oikeaa sanottavaa, että kaikki toimii myös silloin kun internet ei ole päällä, että näkyy metsä eikä vain pelkkiä puita. Vasta sen jälkeen voisi alkaa tilata tuloksia siitä kuinka monta hyödyllistä kaveria on ilmestynyt Facebook-sivullesi.

Kirjoittaja on MARK Lahden johtokunnan jäsen ja visuaalinen suunnittelija, joka päätti myös puhua asioista joista ei mitään tiedä.

Suomen markkinointiliitto MARKin edustajan kirjoittama Markkinointi & Maakunta -blogi ilmestyy joka toinen viikko.

Markkinointi & Maakunta

Kommentti: Turun parhaat mainokset

MARK Turku palkitsi Vuoden Mainos -kilpailun parhaimmiston jo 12. kerran perjantaina 29.1.2010. Samalla vietettiin MARK Turun 30 v. synttäreitä retrohengessä. Illan juonsi Sami Hintsanen ja lähes 190-päinen yleisö eläytyi innolla mukana.

Puheiden ja maittavan illallisen jälkeen gaalan kohokohta, palkintojenjako, käynnistyi. Vuoden Mainos 2009 -kilpailussa oli seitsemän eri kilpailusarjaa: Mainospainotuote, Radiomainonta, TV-mainonta, Sanomalehtimainonta, Aikakauslehtimainonta, Suoramainonta sekä Verkkototeutus. Kilpailuun osallistui 20 Turun seudulla toimivaa markkinointiviestintäalan yritystä ja kilpailutöitä yhteensä 124 kpl.

Mainostoimisto SST:n Uudenkaupungin kaupungille suunnittelema mainospainotuote.

Vuoden Mainos 2009 -kilpailun voittajat ja tuomariston kommentteja:

SARJA: Mainospainotuote

Työ ja toimisto: Tuotteistetut matkailupaketit / Mainostoimisto SST

Mainostaja: Uudenkaupungin kaupunki

”Monipuolisesti Uusikaupunkia esittelevä tehokas sarja” ”Kortit ovat mahtavia!”

SARJA: Radiomainonta

Työ ja toimisto: Turun yliopiston varainhankinta / OSG Mainonta, OSG Digital

Mainostaja: Turun yliopisto

”Monipuolinen kokonaisuus” ”Hyvä konsepti. Tasalaatuinen. Rohkea ja erottuva. Hyvin castattu, näytelty ja tuotettu.” ”Kekseliäitä mainoksia vaikeasta ja epäkaupallisestakin aiheesta.”

SARJA: TV-mainonta

Työ ja toimisto: Best-In / Briiffi

Mainostaja: Best-In

”Tuttu musiikki – hauska viite historiaan” ”Hauska idea. Pienillä sekunneilla paljon irti. Naurattaa myös yli kohderyhmän.”

Mainostoimisto Satumaan Skanssille suunnittelema sanomalehtimainos. Mainosta rajattu.

Työ ja toimisto: Auta lasta, jolle perhe on pelkkä unelma / Neljä Ulottuvuutta

Mainostaja: Suomen Perhehoitopalvelut

”Tunteisiin vetoava, mutta ei kuitenkaan liian lälly.” ”Avaa asian yksinkertaisesti ja selkeästi ilman selityksiä.” ”Herättää halun auttaa.”

SARJA: Sanomalehtimainonta

Työ ja toimisto: Skanssin tiiserikampanja / Mainostoimisto Satumaa

Mainostaja: Kauppakeskus Skanssi

”Visuaalisesti vangitseva, tunnelmaltaan ajankohtaan sopiva, keväinen kokonaisuus.” ”Raikas” ”Pystymallinen toteutus toimii” ”Visuaalinen sukunäköisyys lanseerauksessa otettu huomioon.”

SARJA: Aikakauslehtimainonta

Revolverin Pernod Ricard Finlandille suunnittelema Lapponia-mainos.

Mainostaja: Pernod Ricard Finland Oy

”Erinomaiset kuvat ja värit. Pysäyttää ja huomataan.” ”Tuo liköörin uudella tavalla seurustelujuomaksi uudenlaisiin seurueisiin.” ”Humoristinenkin” ”Tyylikäs. Voisi olla kansainvälisissä julkaisuissa. Tuo tuotteelle lisää glamouria.”

SARJA: Suoramainonta

Työ ja toimisto: Lapponia juhlapakkaus / Revolver

Mainostaja: Pernod Ricard Finland Oy

”Erilainen, moniaistinen toteutus. Jatko hienosti hoidettu toimitusjohtajan kirjeellä.” ”Yhdistää upeasti maun, hajun ja tunnelman. Tyylikäs exclusiviinen, joka varmasti herättää kohderyhmän kiinnostuksen ja avaa ovia myyjälle.” ”Loppuun asti ajateltu kokonaisuus. Suoramainonta + henkilökohtainen myyntityö.”

A1Median Turun yliopistolle suunnittelema KiVa Street -verkkototeutus.

Työ ja toimisto: KiVa Street -oppimisympäristö/ Mainostoimisto: A1Media

Mainostaja: Turun yliopisto, Psykologian laitos ja Oppimistutkimuksen keskus

”KiVa-oppimisympäristö on pitkälle mietitty ja verkon ominaisuuksia hienosti hyödyntävä kokonaisuus, jonka peliluonne vetoaa taatusti kohderyhmäänsä, nuoriin koululaisiin.”

Vuoden Mainos -kilpailun tavoitteena on vahvistaa suunnittelun merkitystä ja näkyvyyttä Turun seudun markkinointiviestinnän päättäjien ja tekijöiden keskuudessa, edistää alan toimijoiden yhteistyötä sekä arvostusta valtakunnallisesti.

MARK Turku vinkkaa: Vuoden Mainos kilpailutöiden näyttely on Turun Hansakorttelin Hansatorilla viikoilla 5–6. Näyttely on maksuton ja avoin kaikille.

Markkinointi & Maakunta

Kommentti: Laajennetaanko vai halataanko?

Hyvinä aikoina yritykset kasvavat ja huonoina osa tippuu pelistä. Tällä hetkellä monessa kirjapainossa pohditaan mitä tehdä tilausten vähenemiselle. Toisissa on jo alettu palkata lisää myyntihenkilöstöä. Tästä ovat todisteena rekrytointi-ilmoitukset Turun Sanomissa kolmen viime viikon aikana. Hienoa, tästä se lähtee! Osassa printtitaloja yritysten yhdistyminen toisi avun tulevaisuuden kasvuun – muutoksia onkin jo tapahtunut useita, esimerkiksi WS Bookwell & Gummerus joulukuussa 2009.

Viimeisen 12 kuukauden aikana on voitu lukea useista liiketoimintojen järjestelyistä graafisessa teollisuudessa. Muutos on ajan henki, mutta johtuuko se markkinatilanteesta, markkinoiden rakenteellisesta muutostarpeesta vai vähän molemmista?

Markkina on vilkastunut selvästi. Työnantajani viime vuoden asiakastyytyväisyysmittauksen* mukaan 75 prosenttia asiakkaistamme uskoi painotöiden määrän joko säilyvän ennallaan tai kasvavan. Positiivinen viesti tutkimuksessa oli myös se, että suuremmissa yrityksissä, joissa hankinta-/markkinointiosasto tekee ostopäätöksiä, arvostettiin laajaa painopalveluosaamista.

Graafisessa teollisuudessa on pitkään pohdittu uusien markkinoiden avautumista ja uusien innovaatioiden keksimistä. Tarvitaanko uusia tehokeinoja markkinointiviestintään entistä enemmän?

Kävin jokin aika sitten kertomassa tulevaisuuden mainonnan suunnittelijoille Turun AMK:ssa erilaisten materiaalien käytöstä levytulostuksessa. Tilaisuus koettiin hyväksi, sillä uusien materiaalien ja tekniikoiden avulla suunnittelijat voivat ideoida uutta esimerkiksi somistuksiin. Printtitalojen yhteistyö luovien suunnittelijoiden kanssa korostuu näin entisestään.

Yksi yritys tekee yhdellä tavalla, toinen toisella. Kumpi on oikea?

Omassa työssäni olen nähnyt onnistuneita yritysyhdistymisiä sekä monia haasteellisia tilanteita. Yhdistymisessä punnitaan se paras tapa toimia. Usein luovuuden avulla syntyy jotain uutta – uusia toimintatapoja, uusia palveluita. Suuri osa haasteista syntyy esimiehille. Aiheet ovat ihmisten perustarpeissa ”miltä se tulevaisuus näyttää ja miten jatkossa toimitaan”. Avoimella keskustelulla voidaan nopeuttaa huomattavasti ihmisten toimintaa uusien haasteiden ja mahdollisuuksien edessä.

Tällä hetkellä elän Multiprintin ja Karhukopion yhdistymisen keskellä kolmatta viikkoa. Mainostoimistoja on tullut, mennyt ja jakautunut nopeaan tahtiin. Voin vain kuvitella millaisia haasteita johdolla on ollut kulttuurien ja toimintatapojen yhdistyessä.

Yhdistymisten kautta saadaan nopeasti muutettua yritysten suuntaa sinne minne asiakkaat ja markkinat ovat menossa. Printtitalojen asiakkaat tarvitsevat myös muut tarpeet, kuten sähköinen viestintä www-sivujen sähköpostin avulla, messut ja tapahtumat, manuaali ja esitetuotanto jne.

Onneksi markkinat muuttuvat ja painotalot sen mukana. Parempaa tulosta täytyy syntyä nopeammin – yhdistymisissä muuttuu ja syntyy moni asia – parempia asiakaspalvelukonsepteja ja toimintatapoja. Toteuttajat ja ostajat tarvitsevat entistä parempia yhteistyökumppaneita – toisiaan halaamalla voi syntyä vaikka mitä! Toivottavasti yhdistymisiä nähdään jatkossakin lisää. Miltähän maailma mahtaa näyttää ensi syksynä?

Muutoksissa:

Positivisuus motivoi aina

Positiivisuus ruokkii positiivisuutta ja se luo lisää mahdollisuuksia. Näin saadaan kaikkien työntekijöiden ammattitaito ja kokemus mukaan.

Asenne ratkaisee!

Muutostilanteet markkinoilla, asiakaskunnassa ja työnantajalla ovat aina mielenkiintoisia. Oma avoin asenne ratkaisee miten niistä selvitään.

* Asiakastyytyväisyystutkimus Multiprint Oy (12/2009; n.1297 vastaajaa; markkina-alue koko Suomi)

Kirjoittaja Arto Kunnola katselee maailmaa myynnillisten muutoslasien lävitse ja työskentelee positiivisten resurssien soveltajana Multiprint Oy:ssä Turussa Länsi-Suomen aluemyyntijohtajana.

Multiprint Oy on osa Karhukopio-konsernia.

MARK Turku -ryhmä löytyy myös Facebookista.

Suomen markkinointiliitto MARKin edustajan kirjoittama Markkinointi & Maakunta -blogi ilmestyy joka toinen viikko.

Markkinointi & Maakunta

Kommentti: Paremman vuosi

Me markkinointialan ihmiset – kyllä, lasken itsenikin ihmiseksi – olemme samanlaisia kuin minkä tahansa muun alan ihmiset. Teemme kaiken aina itse paremmin. Tai siis tekisimme, jos vain olisi aikaa.

Kilpailijan tekemä kampanja, nettisivu, logo, esite on aina surkea, paitsi jos mielipide täytyy kertoa tekijälle päin naamaa. Kilpailijan markkinointi on aina naurettavaa paitsi silloin, kun johtaja tenttaa, miksi myynnissä on jääty jälkeen naapurista.

Useimmiten ajatukset pidetään oman lähipiirin sisällä, mutta isojen tai pienten yritysten toimintatapojen julkiseen mollaamiseen erinomaisen kanavan tarjoavat blogit. Neuvoja riittää asiaan kuin asiaan.

Eräiden ihmisten tapana on tehdä tuo vielä nimettömänä.

Pohjallahan on tietenkin ihmislapsen pohjaton epävarmuus, jota yritämme peittää alentamalla muita. Yritämme laskea rimaa tasolle, jonka yli itse varmasti pääsisimme.

Määrittelemme muuten epävarmuuden niin mielellämme suomalaiseksi ominaisuudeksi, mutta meillä ei todellakaan ole monopolia huonon itsetunnon saralla. Monien muiden maiden kansalaisilla vain löytyy enemmän keinoja sen peittämiseen.

Jos odotit kannustuspuhetta: kehotusta itseesi uskomiseen ja osaamisesi arvostamiseen, joudun valitettavasti tuottamaan pettymyksen. Usko itsestäsi aivan mitä haluat.

Sen sijaan mietiskelen näin tekstin muodossa sitä, miten paljon enemmän ja miten hienoja asioita meistä jokainen saisi aikaiseksi, jos vatvomisen sijaan tekisimme paremmin.

Tietenkin on hauska nauraa surkealle mainonnalle työkavereiden kanssa. Tietenkin on virkistävää vaahdota surkeasta palvelusta, jota sai puhelin-/auto-/vaate-/maitokaupassa.

Vaan entäpä jos sinä tekisitkin toisin. Entäpä jos miettisitkin jokaisen tuollaisen tapauksen kohdalla, miten sinä tekisit asian paremmin. Ja sen jälkeen – yllättävää kyllä – menisit ja tekisit ainakin sen asian paremmin omassa työssäsi.

Ja kun sille tielle lähdit, mitäpä jos pitäisit kuntoon muutaman muunkin asian. Ja toteuttaisit muutaman erinomaisen markkinointi-idean, jotka ovat jääneet ”kiireen” jalkoihin.

Jos naureskelet sille kuinka puolitoista kuukautta sitten kodinkonevalmistajalle lähettämääsi sähköpostiin ei ole vieläkään vastattu, oletko varmistanut, että omat asiakkaasi ovat saaneet ja saavat jatkossakin sinulta nopeasti vastauksen kaikkiin kyselyihinsä?

Jos pyörittelet päätäsi sille kuinka työntekijöiden etujärjestö ohjaa sivun kokoisilla ilmoituksilla Kauppalehden lukijoita katsomaan nettivideota, joka ”on tulossa”, oletko tarkastanut, että yhteystietosi ovat oikein uusimmassa lehti-ilmoituksessasi?

Teen tietysti tässä yleistyksiä. Ehkä sinä jo otatkin oppia muiden virheistä ja teet asiat paremmin. Jos näin on, onneksi olkoon! Olet huikeasti meitä muita edellä.

Vaan mikäli näin onnellisesti ei ole päässyt käymään, mietit varmaankin miten päästä alkuun. Se on helppoa. Tässä ohjelma, jota itse aion ryhtyä noudattamaan:

1. Valitse ensi viikolle – ei kannata ryhtyä suin päin hommiin, voi tulla hiki – yksi asia, jonka haluat tehdä paremmin. Paloittele isot asiat pienempiin osiin, jotka pystyt hoitamaan viikossa.

2. Hoida asia kuntoon niin, että se tehdään aina ja koko ajan paremmin

3. Palaa kohtaan 1.

Ohjelma takaa sen, että minulla on vuoden lopussa aikamoinen kasa asioita, jotka minä teen/me teemme paremmin kuin tällä hetkellä. Samoin sinulla. Ja mikä hienointa, tätä kuuria voi jatkaa käytännössä ikuisesti.

Kirjoittaja Jukka Lahti on Tuplaaja, markkinoinnin ja myynnin virittäjä sekä yrittäjä Oy TuloksenTuplausToimisto Ab:ssä, mutta muuten terve.

Suomen markkinointiliitto MARKin edustajan kirjoittama Markkinointi & Maakunta -blogi ilmestyy joka toinen viikko.

Markkinointi & Maakunta

Kommentti: Inspiroituuko heimomme saunasta?

Innovaatiot eli osaamisella ja intohimolla kehitetyt ja tuotteistetut palvelut sekä tuotteet tai vaikkapa kokonaiset ekosysteemit ovat pienen Suomenkin tulevaisuuden elinehto. Innovaatiotoimintaa eli eri osaamisaloja yhdistävää toimintaa tukee parhaiten innovaatioympäristöjen kehittäminen.

Entäpä jos tällainen kehitettävä innovaatioympäristö olisikin meidän kaikkien suomalaisten tuntema sauna? Käytetään saunaa nyt inspiraation lähteenä. Jokaisella suomalaisella on asiasta kokemuksia, niin hyviä kuin huonoja.

Jyväskylän yliopiston innovaatiojohtamisen professori Antti Hautamäki sanoo, että yksi tärkeimpiä haasteita alueellisten innovaatioympäristöjen kehittämisessä on tunnistaa sellaisia kehittämisen kohteita, joihin valtaosa alueellisista innovoijista saadaan sitoutetuiksi.

Uskomme Jyväskylässä, että sauna on meille kaikille suomalaisille niin intohimoinen asia, että asian tiimoilta saadaan useammatkin kehittämään saunaa ja siihen liittyvää liiketoimintaa. Olemme oppineet aikaisemmin, että innovaatiot eivät synny luomalla keinotekoisesti verkostotilaisuuksia taikka verkkoyhteisöjä. Tarvitaan heimo, johon halutaan kuulua.

Heimojen syntymistä ei voida aina ennustaa. Meidän täytyy uskaltaa haastaa yritykset mukaan toimintaan ja unelmoimaan rohkeasti kanssamme. Kehittäjien tehtäväksi jää nivoa yhteen ideat ja auttaa yrityksiä etsimään mahdolliset rahoituskanavat ja verkostot sekä tehdä tutkimustoimintaa. Meidän tehtävä on avata ovia yhteistyölle.

Totuuden nimessä on tunnustettava, että Jyväskylän seudulla on jo merkittävä keskittymä suomalaista saunateollisuutta veturinaan mm. saunaratkaisujen tarjoaja Harvia. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy vastaa innovaatioiden haasteeseen kokoamalla Sauna from Finland -konseptin avulla yrittäjiä saunateollisuus-, matkailu-, hyvinvointi- ja palvelualoilta. Tavoitteena on luoda uudenlainen eri aloja yhdistävä osaamisverkosto ja innovaatioympäristö. Konseptin avulla pyritään luomaan uutta liiketoimintaa, uusia tuote- ja palvelukonsepteja ja parantamaan Jyväskylän seudun imagoa. Sauna from Finland -konseptilla Jyväskylän seudusta, laajemmin Keski-Suomesta pyritään rakentamaan strategisesti kansainvälinen saunakulttuurin innovaatiokeskus.

Me emme vielä tiedä mitä innovaatioympäristöstämme, saunateemasta, voi parhaimmillaan syntyä? Uutta elämysteollisuutta? Matkailun kärkikohde? Uusia tuotteita, palveluita, jopa ammatteja? En osaa vielä vastata. Tiedän vain, että meillä on ihan yhtä suuret mahdollisuudet onnistua kuin epäonnistua. Ideoista leipänsä saava Marko Kulmala sanoo että idealla ei ole arvoa vasta kun joku tekee jotain. Me tartuimme haasteeseen Jyväskylässä ja aloitimme tekemään saunaideoista totta ja jo puolessa vuodessa olemme saavuttaneet uskaliaita ja rohkeita sauna-innovaattoreita ympäri Suomen. Tarvitsemme kuitenkin lisää saunaheimolaisia nostamaan sauna vihdoinkin suomalaisten ikoniksi!

Kuulutko sinä samaan heimoon kanssamme?

• Sauna-heimo kokoontuu ideoimaan tuotteitaan ja palveluita Keski-Suomessa saunafani-saunailloissa ja tammikuussa myös Helsingissä. Iltoihin on kokoontunut runsaasti eri alojen yrittäjiä. Katso seuraavat saunaillat ja tule mukaan!

• Sauna-ideoiden sparrausapua tarjotaan myös samasta osoitteesta!

• Sauna from Finland Facebookissa

Kirjoittaja Carita Harju toimii palveluyritysten- ja konseptien kehittämistehtävissä. Kirjoittaja seuraa aktiivisesti markkinointiviestinnän alan ilmiöitä ja toimii mm. Keski-Suomen MARKin aluejaoksen puheenjohtajana.

Suomen markkinointiliitto MARKin edustajan kirjoittama Markkinointi & Maakunta -blogi ilmestyy joka toinen viikko.

Markkinointi & Maakunta

Kommentti: Varo, palautetta tulossa!

”Entä jos kuluttajat eivät pidäkään tuotteistamme?” Minua saa harvoin hiljaiseksi, mutta nyt jäin suu auki. Olin juuri esitellyt suosittelupalvelun toimintaa, kun ison elintarvikeyrityksen tuotepäällikkö esitti tyrmistyttävän kysymyksensä. Hetken mietittyäni vastasin, että siinä tapauksessa saatte kuluttajilta kultaakin kalliimpaa palautetta ja voitte hyödyntää sitä tuotteidenne tuotekehityksessä. Itsekseni vielä ajattelin, että tuskin valikoimissa kannattaa pitää tuotetta, josta kukaan ei pidä.

Suosittelupalveluiden käytössä on toki riskinsä. Sen kautta saa suoraa palautetta kriittisiltä käyttäjiltä eikä palaute ole aina pelkkää päänsilittelyä. Sellaista tuotetta ei ole olemassakaan, josta kaikki pitäisivät. Perinteisillä mainosmedioilla on oma paikkansa, mutta yhteys kuluttajaan saattaa jäädä etäisen kohteliaaksi: ”Tässä on tämä uusi tuotteemme, meidän mielestä se on tosi hyvä. Kokeile, kun mahdollista...” Suosittelupalvelut taas menevät suoraan iholle: saat tämän tuotteen ilmaiseksi, emme halua muuta kuin rehellisen mielipiteesi. Tuotteesta innostuminen tulee mukana kuin itsestään.

Sosiaalisesta mediasta, suosittelupalveluista ja word-of-mouth -markkinoinnista odotetaan seuraavaa markkinoinnin kultasuonta. Laita ihmiset puhumaan puolestasi, kuuluu yleinen mantra. Keskustelunaiheena oleminen ei riitä, jos ei osata tai haluta myös keskustella – ja etenkin kuunnella. Sosiaalisen median kyytiin lähteminen vaatii sellaista läsnäoloa ja sitoutumista yrityksiltä, että asennemuutoksen pitää tapahtua ennen toimintaa.

Tarvitsevatko kaikki yritykset oman Twitter-sivun ja Facebook-ryhmän? Eivät tietenkään. Sosiaalisen median tarkoitus on luoda henkilökohtaista suhdetta kuluttajiin. Kaikissa tuotteissa tai brändeissä ei välttämättä ole riittävästi tarttumapintaa, jotta niihin olisi luontevaa luoda henkilökohtaista kuluttajasuhdetta.

Suosittelupalvelu on sellainen sosiaalisen median muoto, joka sopii myös sille brändille, jonka Facebook-ryhmässä ei ole ainuttakaan fania, vielä. Pelisäännöt ovat selvät. Tässä tuotteemme, kerro meille ja muille mitä pidit siitä. Mutta jos rehelliset mielipiteet pelottavat, kannattaa pysyä oman työhuoneen nurkassa ja toivoa että tuotteet myyvät kaikesta huolimatta.

Kirjoittaja on mainostoimisto MBE:n projektipäällikkö ja Hopottajat-suosittelupalvelun kehittäjä ja ylläpitäjä.

Kaikki Markkinointi & Maakunta -blogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/markkinointimaakunta/

Suomen markkinointiliitto MARKin edustajan kirjoittama Markkinointi & Maakunta -blogi ilmestyy joka toinen viikko.

Markkinointi & Maakunta

Kommentti: What’s the spirit of Finland?

Brändiguru Jonathan Sands Elmwood Design Consultancystä kävi syyskuussa Rovaniemen Design Weekillä pitämässä herättelevän puheenvuoron brändien rakentamisesta. Maailman tehokkaimmaksi itseään tituleeraavan bränditoimiston toimitusjohtajan mukaan kaupunkien, alueiden ja maiden markkinoinnissa kompastutaan useimmiten siihen, että lopputuloksesta pyritään luomaan meidän itsemme mielestä oikeita mielikuvia.

”Ei, ei näin”, Jonathan neuvoi. ”Unohda, mitä itse ajattelet ja mieti sitä mitä muut ajattelevat”. Tämän jälkeen hän käski meitä suomalaisia luopumaan liiallisesta isänmaallisuudesta ja hyppäämään muiden ihmisten kenkiin.

Tämä sai minut ajattelemaan, että on ehkä ajan ja rahan haaskausta, että Suomessa on jopa satoja valtionkin osittain rahoittamia hankkeita, joissa mietitään kunkin yksittäisen alueen kilpailukykyä ja mainetta. Ymmärrän, että tuota työtä pitää tehdä. Mutta näinkö saadaan uusia yrityksiä oman kunnan alueelle, tälläkö menetelmällä syntyy työpaikkoja ja ihmisille hyvinvointia? Myös matkailijoita halutaan jokaiselle alueelle ja sen eteen on paljon erillisiä kampanjoita – onko sama pöhötauti kuin muissakin aluehankkeissa?

Jos ajattelemme aluemarkkinointia Jonathan Sandsin näkökulmasta, tuotamme varmasti liian omahyväistä ja sirpaleista mielikuvaa Suomesta maailmalle. Siis sitä mitä itse haluamme ihmisten ajattelevan – emme sitä, mitä ihmiset ajattelevat jo.

Entistä tärkeämpää olisikin miettiä, miten saisimme Suomeen syystä tai toisesta tulleet kansainväliset vieraat viihtymään maassamme jo ensimmäisestä hetkestä lähtien.

Jos aluekehittämisessä keskittyisimme brändien luomisen sijaan tekemään matkailijoille unohtumattomia palvelukokonaisuuksia, saisimmeko tehokkaimpia tuloksia? Voisimmeko me suomalaiset miettiä entistä tarkemmin sitä, miten tuotamme alueellemme tuleville matkailijoille ainutlaatuisia palvelukokemuksia? Niin, niitä unohtumattomia kokemuksia, joista kerromme muillekin. Näin maassamme käyneet vieraamme haluaisivat tulla uudelleenkin Suomeen: kenties isommalla joukolla? Tuodaan siis yrityksistä tuttua asiakkuusajattelua aluekehittämiseen enemmän. Miten saamme nämä vierailijat uudelleen alueemme asiakkaiksi?

Kansainvälinen kilpailukykykonferenssi Learning Clusters pidetään kuluvalla viikolla Jyväskylässä. Konferenssiin osallistuu lähes 400 kansainvälistä asiantuntijaa ja tilaisuudessa pohditaan eri maiden ja alueiden aitoja vahvuuksia. Yksi tansanialainen kilpailukykyasiantuntija oli haltioissaan aidosta ”mökkisauna”-kokemuksestaan, jonka järjestimme konferenssin ensimmäisenä iltana. Saunassa oltiin yhdessä etelä-amerikkalaisten, aasialaisten ja suomalaisten kollegoiden kanssa. Naisten mielestä oli mahtavaa, että tällainen yhteisöllisyys saatiin aikaan heti kokouksen alkuun yhteisen kokemuksen kautta.

Tansanialainen rouva jaksoi korostaa useasti, kuinka meillä suomalaisilla on niin hyvinvoiva, turvallinen ja puhdas maa. Saunakokemustaan hän kuvasi henkiseksi puhdistautumiseksi. Kaikki saunassa mukana olleet naiset lupasivat tulla uudelleenkin Suomeen. Tämä on mielestäni parasta mitä voimme vierailijalta kuulla! Hänen saunakokemuksensa oli niin vahva, että hän haluaa tulla uudelleenkin kokemaan suomalaisen tunnelman!

Kirjoittaja Carita Harju toimii palveluyritysten- ja konseptien kehittämistehtävissä. Kirjoittaja seuraa aktiivisesti markkinointiviestinnän alan ilmiöitä ja toimii mm. Keski-Suomen MARKin aluejaoksen puheenjohtajana.

Kaikki Markkinointi & Maakunta -blogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/markkinointimaakunta/

Suomen markkinointiliitto MARKin edustajan kirjoittama Markkinointi & Maakunta -blogi ilmestyy joka toinen viikko.

Markkinointi & Maakunta

Ideaalimaailmassa on vain yksi fontti

Sanna Henttonen on graafinen suunnittelija Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa.

Ikean kuvastojen klassinen fontti Futura (julkaistu 1927) oli vaihdettu Microsoftin 1996 julkaistuun näyttöfontti Verdanaan. Jokainen ammattigraafikko nosti kulmakarvojaan, miten ihmeessä näytölle suunniteltu fontti on joutunut painotuotteeseen.

On hämmentävää, että yritys joka panostaa tuotteidensa muotoiluun, päättää hylätä hyvän graafisen muotoilun printtimediassa.

Jokaiselle fontille on luotu oma käyttötarkoituksensa ja sitä kannattaa kunnioittaa. Ikea on yrittänyt ratkaista ikuisuusongelman, jossa sähköisiin medioihin joudutaan valitsemaan eri fontti luettavuuden parantamiseksi. Verdana on toimiva fontti, mutta vain näytöllä.

En ymmärrä. Ikea perustelee valintaa kustannustehokkuudella globaalissa toimintaympäristössä.

Tarvitaanko kustannustehokkuutta jo typografisessa ilmaisussa? Raha menee jopa luettavuuden edelle? Olen aina ajatellut, että luovuus ja ilmaisukyky ovat ihmisestä kumpuavia, täysin ilmainen taito.

Kirjoittaja ihmettelee elämää visuaalisten linssien läpi.

Suomen markkinointiliitto MARKin edustajan kirjoittama Markkinointi & Maakunta -blogi ilmestyy joka toinen viikko. Kaikki Markkinointi & Maakunta -blogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/markkinointimaakunta/

Markkinointi & Maakunta

Uusien verkostojen esiinmarssi

Eri puolilla Suomea järjestetään syksyllä kymmeniä muotoilutapahtumia ja jopa viikkoja kestäviä tapahtumakokonaisuuksia. Laskin, että jos osallistuisin Jyväskylästä käsin yhden kuukauden aikana puoliinkaan niistä, kertyisi työnantajalleni osallistumismaksuista ja matkakustannuksista noin 10 000 euron lasku.

Yritysten kehittämispuolen edustajana olen miettinyt usein mitä alan messuista, seminaareista, foorumeista ja tapahtumista kävijöille jää käteen. Tukevatko ne oikeasti luovan talouden kehittämistä sekä edistävät yritysten liiketoimintaa ja kansainvälistymistä? Näin täytyy ainakin uskoa.

Viime vuonna eduskunnalle annetussa innovaatiopoliittisessa selonteossa tuotiin esille uusi näkökulma luovien alojen kehittämiseen: kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys. Hallituksen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehitysmenojen osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2011 mennessä. Se on yksinkertaista teoriassa, mutta usein monimutkaista käytännössä.

Katse kohti Keski-Suomea

Mielestäni nyt on viimeinkin havahduttava siihen, että mainonnan ja muotoilun ympärille järjestetyt tapahtumat ovat usein tilaisuuksia, joissa muotoilijat ja mainonnan tekijät vain tiivistävät verkostoaan toisten, jo ennestään tuttujen ihmisten ja yritysten kanssa. Liian harvoin olen ollut mukana tapahtumassa, jossa verkostoituminen olisi nostettu uudelle tasolle ja saatu kasvupotentiaalia siitä, että verkostoidutaan johonkin uuteen verkostoon.

Osasyynä lienee alan tapahtumien pääkaupunkikeskeisyys. Vastaiskuna tähän olemme nyt luoneet Jyväskylään kolmelle taholle kohtaamispaikan, kun järjestämme puu- ja bioenergiamessujen sekä FinnGraf & Finnvisual -messujen yhteydessä muotoilutapahtuman Muodolla on väliä!.

Muodolla on väliä! -tapahtuman nivoo yhteen näihin kahteen messuihin osallistuvat yritykset ja osoittaa niille, että muotoilulla on huomattava merkitys liiketoiminnan kehittämisessä. Tapahtuma tuo esille loistavia esimerkkejä muotoilun hyödyntämisestä, mikä osaltaan madaltaa mukana olevien yritysten kynnystä hyödyntää muotoilua omassa toiminnassaan.

Muotoilun lisäksi olemme integroineet tapahtumaan vielä laajemman verkoston, sillä mukana on myös markkinoinnin, mainonnan sekä tuote-, malli- ja tavaramerkkisuojauksen asiantuntijoita, kehittämistahoja ja rahoittajia. Muodolla on väliä -tapahtumassa uusien verkostojen voima on valtava. Tavoitamme kahden messun kautta satoja yrityksiä sekä yli 20 000 vierailijaa.

Kirjoittaja Carita Harju toimii yritysten kehittämistehtävissä. Kirjoittaja seuraa aktiivisesti markkinointiviestinnän alan ilmiöitä ja toimii mm. Keski-Suomen MARKin aluejaoksen puheenjohtajana.

Suomen markkinointiliitto MARKin edustajan kirjoittama Markkinointi & Maakunta -blogi ilmestyy joka toinen viikko. Kaikki Markkinointi & Maakunta -blogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/markkinointimaakunta/