Sosiaalinen sukellusvene

Timo Nurmi 18.10. 07:46

Mars-lennot ja sairauksien voittaminen - aloita mahdoton nyt, siitä tulee mahdollista myöhemmin

Ihmiskunnan sairauksien parantaminen ja mars-lennot kuulostavat utopistisilta. Kunnianhimon tasosta olisi silti suomalaisillakin yrityksillä, myös meillä, oppimista.

Ihmisen genomin sekvensoinnin hinta on laskenut neljässätoista vuodessa – vuodesta 2000 vuoteen 2014 – 100 miljoonasta dollarista vain noin tuhanteen dollariin.

Muun muassa tästä Singularity Universityn ja X Prize -säätiön perustajina tunnetuksi tullut yrittäjä ja insinööri Peter Diamandis kävi toissa viikolla puhumassa Nordic Business Forum -tapahtumassa.

Diamandis on mukana yrityksessä nimeltä Human Longevity Inc. Yrityksen tavotteena on sekvensoida terveiden ihmisten genomeja ja hyödyntää keinoälyä piilevien sairauksien löytämiseen ennen kuin niistä näkyy muilla keinoin havaittavia merkkejä. Tämän vuoden loppuun mennessä HLI on sekvensoimassa sataatuhatta genomia, tavoite on päästä viiteen miljoonaan vuosittain vuoden 2020 loppuun mennessä ja näin saada riittävä tietokanta korrelaatioiden löytämiseksi.

Kun yritys aloitti toimintansa, tarvittavaa laskentatehoa ei ollut olemassa. Utopistiselta kuulostava hanke käynnistettiin luottaen siihen, että asiat tulevat onnistumaan teknisesti tulevaisuudessa.

Kunnianhimoisia tavoitteita on muillakin.

Elon Musk kertoi syyskuun lopussa tavoitteestaan lähettää ihmisiä Marsiin yksityisillä lennoilla – ensi vuosikymmenen aikana. Tavoitteena on perustaa planeetalle pysyvä siirtokunta. Moni muukin pikkupoika ja -tyttö on suunnitellut samaa vahaliiduilla tai legoilla. Kannattaako Muskin jutut ottaa tosissaan?

Transistorien hinta-nopeussuhde on parantunut neljänkymmenen vuoden aikana 100-miljardikertaisesti. Tuhannen dollarin läppäriä vastaavalla laitteella tehtävä laskentateho on jo ohittanut hiiren aivojen laskentakyvyn, kertoi Diamandis. Vuonna 2023 sen arvioidaan olevan ihmisen aivojen tasolla. Vuonna 2050 tuhannen dollarin laite vastaa koko ihmiskunnan aivojen yhteenlaskettua kapasiteettia.

Internettiin kytkeytyneiden laitteiden ja sensoreiden määrä on kasvanut vuoden 2004 puolesta miljardista viime vuoden 15 miljardiin ja määrän ennustetaan olevan kolmen vuoden kuluttua 50 miljardia laitetta ja tuhat miljardia sensoria. Vuonna 1981 ensimmäinen GPS-vastaanotin maksoi 120 000 dollaria. Vuonna 2010 pikkusormen kynttä pienempi integroitu GPS-vastaanottimen sisältämä siru maksoi alle kaksi dollaria.

Kukaan ei ole voinut parin viimeisen vuoden aikana välttyä lukemasta jotain robotiikkaan, lisättyyn ja virtuaaliseen todellisuuteen, 3D-tulostukseen, keinoälyyn tai synteettiseen biologiaan liittyvää uutista. Kaikista näistä on tullut mahdollisia nyt nimenomaan laskentatehon radikaalin kasvun sekä kustannusten romahtamisen myötä.

Helsingin Sanomat kirjoitti jälleen maanantaina siitä, kuinka eri aloilla pohditaan, pitäisikö työaikaa lisätä muutamilla minuuteilla vai kokonaisina päivinä, jotta tavoiteltuun 24 tunnin lisäykseen päästään.

Millaisessa globaalissa kilpailutilanteessa elämme vuonna 2020? Vuonna 2010 maapallon vajaasta seitsemästä miljardista ihmisestä vajaalla neljänneksellä eli alle kahdella miljardilla ihmisellä oli pääsy internetiin. Vuonna 2020 arvioidaan olevan viidestä yli seitsemään miljardiin ihmiseen. Tämä tarkoittaa parhaimmillaan yli viittä miljardia älykästä, luovaa, uutta keksivää ihmistä kilpailemassa meidän suomalaisten kanssa.

Mitä meidän on tehtävä, jotta olemme tulevaisuudessakin relevantteja globaalissa kilpailussa? Lisätä työaikaa entisestään?

Diamandis ja Musk ovat mukana hankkeissa, joihin he uskovat, mutta jotka eivät ole vielä mahdollisia. Useimmat meistä joutuvat kuitenkin miettimään, kuinka saada rahaa kassaan juuri nyt.

Kunnianhimon tason voi silti asettaa korkeammalle. Kirjoitin elokuun alussa keinoälystä ja siitä, kuinka se tulee muuttamaan markkinointia ja viestintää. Olemme käynnistäneet oman pilotin, jossa keinoälyn mahdollisuuksia viestinnän työkaluna kokeillaan käytännössä.

Kokeilu on vasta pientä piiperrystä ja tuskin mullistaa nykyistä tekemisen tapaa. Mutta ei Muskaan ole vielä Marsissa eikä Diamandis ole ehtinyt parantaa ihmiskunnan sairauksia.

Kirjoittaja Timo Nurmi on viestintätoimisto Vapa Impactin toimitusjohtaja ja perustajaosakas, joka on keskittynyt erityisesti verkon tuomiin mahdollisuuksiin. Timoa voi seurata Twitterissä @ttnurmi.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Vaihde: 0204 42 40

Tilaajapalvelu puh: 0204 42 4100

Puhelun hinta (sis. alv 24%): 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti. Ulkomailta yritysnumeroon soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori. Sopimusasiointi: 03051 4100 (8,8 snt/min sis. alv 24 %).