Sosiaalinen sukellusvene

Timo Nurmi 12.10. 09:06

Yksittäisen suorituksen optimointi datalla ei riitä hyvinvoinnissa eikä liiketoiminnassa

Timo Nurmi

Oura-älysormus ja vastaavat laitteet kuvaavat henkilökohtaisella tasolla hyvin sitä muutosta, jonka myös yritykset joutuvat käymään läpi.

Ostin pari viikkoa sitten suomalaisen Oura-älysormuksen. Laite on pieni sormuksen sisään rakennettu tietokone, joka mittaa automaattisesti sykettä, sykevariaatiota, liikettä sekä kehon lämpötilan muutoksia.

Oulussa suunniteltu laite keräsi lyhyessä ajassa Kickstarter-joukkorahoituskampanjalla yli 650 000 euroa ja pian sen jälkeen  2,1 miljoonaa euroa siemenrahoitusvaiheessa enkelisijoittajilta sekä Tekesiltä.

Laite on saanut palkintoja maailmalta, ja se on suosittu monen ammattilaisen työkaluna: esimerkiksi fitnessvalmentajat Ben Greenfield ja Alex Ferguson vannovat sormuksen nimeen.

Suuren yleisön massatuotteeksi Ourasta ei ole vielä ollut Fitbit-tyyppisten, edullisten aktiivisuusrannekkeiden tai Suunnon urheilukellojen tapaan. Hinta ja ulkonäkö – kookas sormus on kädessä melko dominoivan näköinen – rajoittavat varmasti ostajakuntaa, mutta itse käyttötarkoituksessakin on eroja: seurataanko yksittäisiä urheilusuorituksia vai kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Kirjoitin toissa viikolla datan ja analytiikan ottamisesta liiketoiminnan ja yrityksen organisoinnin lähtökohdaksi finanssialalla. Oura ja vastaavat laitteet kuvaavat henkilökohtaisella tasolla hyvin sitä muutosta, jonka myös yritykset joutuvat käymään läpi.

Perinteinen tapa hankkia terveyteen liittyvää dataa on käydä lääkärillä – joko silloin kun sairastuu tai rutiinitsekissä esimerkiksi työpaikkaa vaihtaessa. Data veriarvoista voi antaa sykäyksen muuttaa elintapoja. Koska uutta tietoa ei saa kovin usein, elintavat saattavat jäädä muuttamatta.

Hyvä verrokki yritysmaailmassa on kampanja, ja sen mittaaminen hankkeen lopussa. Tieto auttaa periaatteessa muuttamaan toimintaa, mutta todellisuudessa muutosta tapahtuu harvoin.

Nykyisin dataa kerätään usein sykemittareilla. Ne ovat hyvä apuväline säännölliseen harjoitusten seuraamiseen. Ne auttavat muuttamaan suoritusta jo sen aikana: juoksulenkillä tahti voidaan pitää sopivissa sykerajoissa ja harjoitus pysyy tehokkaana. Usein mittarit jäävät kuitenkin pelkkien treenien seurannan välineiksi eikä tieto auta välttämättä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämisessä.

Hyvän markkinoinnin väline on Suunto: suorituksen aikainen mittaaminen ja optimointi. Verkossa dataa on saatavilla rajattomasti ja kuluttajien käyttäytymistä seurataan klikki klikiltä. Esimerkiksi pelifirmat optimoivat tuotteen sisäisiä tapahtumia sen mukaan, mikä koukuttaa juuri kyseisen käyttäjän parhaiten.

Usein analytiikan käyttö hyvälläkin tasolla jää yksittäisiksi projekteiksi. Toimitusjohtajat jättävät datan hyödyntämisen useimmiten “asiantuntijoille”. Se on virhe, sanoo McKinsey. Datan on ohjattava koko liiketoimintaa. Tarvitaan datastrategia, kipeämmin kuin digistrategia. Yritystasolla pelkkä yksittäisen suorituksen optimointi ei riitä.

Oura ja vastaavat laitteet – kuten ranteesta sykettä mittaavat kellot – tuottavat dataa terveydentilasta, unen laadusta ja palautumiskyvystä jatkuvasti päivästä ja kuukaudesta toiseen. Kun dataa on jatkuvasti käytettävissä voidaan toimintakin suunnitella sen mukaan: kyse ei ole enää yksittäisten urheilusuoritusten optimoinnista vaan levon, ruokavalion ja liikunnan suunnitelusta analytiikkaan pohjautuen.

Tämä on paperilla, en tietenkään itse toimi vielä näin. Mutta ei toimi vielä moni yrityskään. Kohta silti kannattaisi.

Kirjoittaja Timo Nurmi on viestintätoimisto Vapa Impactin toimitusjohtaja ja perustajaosakas, joka on keskittynyt erityisesti verkon tuomiin mahdollisuuksiin. Timoa voi seurata Twitterissä @ttnurmi.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö