Tiki-talk
Tiina Sarola, 26.11.2008, 9:30Tunneli on synkkä, mutta ei kaikille
Meistä ei kukaan heitä ilmavitosta aamu-uutisia lukiessaan. Kuukauden takaiset
uutiset – jolloin viimeksi kirjoitin vaikeista ajoista – tuntuvat nyt jopa
hilpeiltä verrattuna viime päivien entisestään synkkenevään uutissaldoon.
Yritetään silti löytää jotain positiivista. Tässä:
Hyvä vierailija!
Marmain arkisto on vain rekisteröityneiden käytettävissä.
Jos sinulla on käyttäjätunnus, kirjaudu, muutoin rekisteröidy alareunan linkistä.
Kun samaan huoneeseen laitetaan yksi 50-vuotias ja yksi 29-vuotias niin keski-ikä on alle 40 vuotta. Jos 50-vuotias on tehnyt hommia 20 vuotta ja 29-vuotias yhden viikon, niin keskimääräinen kokemus on yli 10 vuotta. Sääli sitä asiakasta jonka hommia nuorempi hoitaa, ei siinä keskiarvot auta.
Kokemus lieneekin mainosalan aliarvostetuin luonnonvara. Kokeneen ei tarvitse istua iltoja, homma on hallussa vähemmälläkin.
Ai ihan sääli sitä asiakasta jota nuori, kokematon mutta innokas ja idearikas hoitaa, versus, vähemmän iltalamppuaan polttamaan vaivautuva 50vee, besserwisser, leipääntynyt ja kaiken jo nähnyt väsynyt tapaus yrittää hoitaa asiakasta vasemmalla kädellään muuttuneessa maailmassa.
Kyllä näitä stereotypioita voi käännellä toisinkin päin.
Mitä tekee kokemuksella sirpillä viljan leikkaamisesta sen jälkeen kun puimurit on keksitty? Kaikki tietää että niin on joskus tehty, mutta sillä tiedolla ei leikata viljaa. Mikäli haluaa edelleen tuottaa tehokkaasti satoa, on syytä opetella käyttämään uusia välineitä, siitä tässä on kyse, ei kokemuksesta, tai edes iästä.
Nyt taitaa olla jonkinlaisen virallisen valtataistelun paikka, ainakin siltä täällä keskusteluissa vaikuttaa.
Itse koen nimenomaan, että ensi vuonna tarvitaan niitä jotka ovat nähneet aikaisemmankin taantuman - miksi sitä nyt sitten halutaankin kutsua.
Ehkä me nuoret (kai hieman alle 30v. on vielä nuori;)) "tunnemme verkon kuin taskumme", mutta näen että tässä talouden tilanteessa tarvitaan muutakin kuin uutta luovaa suunnittelua. Tarvitaan tietoa taidon lisäksi. Ainakin itse kaipaan nimenomaan omien parhaiden ideoiden rinnalle jonkinlaista ohjaavaa otetta.
Melkoista keskustelua täällä. Sen enempää ottamatta kantaa siihen mikä työkalu on paras mihinkin, voisin antaa oman näkemykseni aiheeseen.
Minä olen kai nuori ja suhteellisen vihreä suunnittelija. Ehkä myös digitaaliseen mediaan suuntautunut. En ole koskaan ymmärtänyt tätä vastakkainasettelua perinteisen ja digitaalisen mainonnan, saati nuorten ja vanhojen suunnittelijoiden välillä. Kaikkea voidaan tarvita median pirstaloiduttua, mutta on luonnollista että jokaisessa keississä painopiste voi olla täysin erilainen.
Mielestäni nuori sukupolvi kunnioittaa luonnostaan konkareita ja on vilpittömän kiinnostunut oppimaan heiltä sekä toisilta nuorilta. Työkavereiden suhde on parhaimmillaan symbioottinen, eikä mikään kilpailuasetelma. Ja kun konkarikin pitää mielensä auki, myös hän voi oppia jotain nuorilta. Sellaiset suunnittelijat tai muut mainosalan työntekijät tuskin koskaan joutuvat poistumaan alalta, jotka jaksavat innostua uusista asioista ja oppia jatkuvasti lisää. Muutoksen pelko on pahin muutos mikä ihmiselle voi tapahtua.
Ehkä se radikaalein muutospaine tässä ajassa on juurikin Sarolan esittelemä menestysresepti matalasta ja kevyestä organisaatiosta, jossa jokainen asiantuntija on myös monipuolinen duunari. Se tarkoittaa ehkä proaktiivisuutta ja laajentamista sieltä omalta mukavuusalueelta muihinkin rooleihin, ja nimenomaan oppimaan lisää kollegoiltaan.
Asiakkaathan lopulta menestymisen päättävät.
Juttuidis:
Tehkää M&M:n juttu vuoden 2009 ns. tähdistä.
Kysykää joka toimistolta muutaman nuoremman (ei ihan teinit vaan juuri kokemusta hankkinenn n. 25-30v. ei vain luovat, myös junior plannerit, junior proikkarit jne) nimet eli tulevan vuoden nousijat. Samassa jutussa kiinnostaisi tietää mitä kautta ovat tulleet mainostoimistoon (koulutus, kokemus). Vuoden lopussa sitten summa summarum. Tyyppejä saisi olla paljon, niin saisi jotain käsitystä isoihin linjoihin.
..kehottaisin M&M:n toimitusta miettimään myös sitä, miksi moni kolmekymppinen ja alle ei todellakaan viihdy enää puhtaasti mainosmaailmassa vaan veri vetää enemmänkin palvelu- ja kokemusmuotoilun pariin. Ja miten nämä esimerkiksi viiden vuoden päästä eroavat markkinointiviestinnästä?
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.