Muistan onnelliset hetkemme, kun vielä naiivisti uskoin molemminpuoliseen sitoutumiseen. Oi sitä flirttailun ensihuumaa. Sitä jännitystä, kun kirjeesi kolahti postiluukusta, ja jonkin ajan kuluttua uskalsit jo soittaa. Olin vielä hieman kahden vaiheilla, mutta kihelmöivä tunne houkutteli heittäytymään syliisi. Olit niin sinnikäs. Pyysin sinua soittamaan uudestaan, vaikka olin jo päätökseni tehnyt. Olit sitä mitä halusin.
Alkuaikoina en olisi voinut olla tyytyväisempi. Tuntui, ettei elämässä mikään maksanut mitään ja asiat etenivät vaivattomasti. Kanssasi oli helppo olla. Sitten huomasin, että silmäsi alkoivat vaeltaa. Halusit tarjota toisille enemmän kuin olit koskaan tarjonnut minulle.
Hyvä vierailija!
Marmain arkisto on vain rekisteröityneiden käytettävissä.
Jos sinulla on käyttäjätunnus, kirjaudu, muutoin rekisteröidy alareunan linkistä.
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.