Toimitukselta

Elina Lappalainen 13.5.2015 12:35 päivitetty 4.2.2016 10:56

Luomulehmä "tekee mitä tykkää" - Valio, älä viitsi!

Antti Mannermaa

Valion maitopurkin kyljessä oleva kuva emolehmästä ja vasikasta on romantisoitua mielikuvamainontaa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Valio aloitti suuren luomumaitokampanjan mainoksilla, joissa luomulehmät esittävät oman manifestinsa eli muufestin. Mainoksissa Valio julistaa luomumaidon tulevan ”lehmiltä, jotka tekevät mitä tykkäävät”.

Tämä lause on niin kornia mainoskieltä, että Valio ampuu sillä pahasti itseään jalkaan.

Luomua voi markkinoida monilla argumenteilla, mutta kannattaisi pitäytyä väitteissä jotka pitävät paikkansa.

Lehmiä pidetään maitotiloilla jotta niistä saadaan maitoa meijeriteollisuuden raaka-aineeksi ja myöhemmin ne teurastetaan lihaksi. Vaikka tuotantoeläintä pidettäisi parhaissa mahdollisissa olosuhteissa, ei voi väittää, että eläin saisi tehdä mitä tykkää.

Isoin ristiriita mainoksen onnellisten lehmien ja luomulehmän arjen välillä on kysymys vasikan vieroittamisesta. Luomulehmäkään ei saa hoitaa vasikkaansa, vaan se vieroitetaan pian syntymän jälkeen. Lehmä poikii kerran vuodessa vasikan, jotta se tuottaisi maitoa - ihmisille. Vasikka vieroitetaan ja sitä ruokitaan tuttiämpäristä.

Valion maitopurkin kyljessä oleva kuva emolehmästä ja vasikasta on romantisoitua mielikuvamainontaa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Tavallisilla tiloilla vieroittaminen tapahtuu yleensä heti, luomutuotannossa vasikka saa usein olla emän kanssa muutamasta päivästä viikkoon. Lehmä leimaantuu vasikkaansa heti ja kärsii vierottamisen jälkeen stressistä. Vasikalla leimautumisessa kestää pari päivää. Mitä pidempään ne saavat olla yhdessä, sitä rankempaa ero on vasikalle.

Normaalituotannossa vasikalle juotetaan meijeriteollisuuden sivutuotteista valmistettua maidonkorviketta, luomutiloilla vasikoille juotetaan oman tilan maitoa sellaisenaan.

Jos luomutuotanto todella tarkoittaisi kirjaimellisesti luonnonmukaista eläinten elämää ja eläimet saisivat käyttäytyä lajilleen tyypillisesti, emolehmät hoitaisivat vasikkaansa 8-12 kuukautta ennen vierottamista. Luonnossa naudat elävät emolehmälaumoissa, siis lehmät ja vasikat yhdessä. Vasikan vieroittamisesta ja sen vaikutuksista voi lukea muun muassa tästä eläinlääketieteen tohtori Laura Hännisen esityksestä.

Näin luomulehmä elää oikeasti

Kerrataanpa vielä, mitkä ovat oikeat erot luomulehmän ja tavallisella tilalla elävän lehmän elämässä. Tarkempaa tietoa luomukriteereistä saa muun muassa Eviran Luomutuotannon ehdot -julkaisusta.

Valion mainoksessa lehmät julistavat: ”Olemme lehmiä, jotka tekevät, mitä tykkäävät. Synnymme ja asumme tiloilla, joilla voi elellä, liikkua ja olla tavalla, joka lehmille hyvin sopii. Tilaa piisaa, ulkona laidunnetaan kesäisin, navetassa tepsutellaan yksin tai porukalla, ulos mennään talvisinkin (jos huvittaa – Elli esimerkiksi on aika hienohelma).”

Kyllä. Luomumaitotilalla tilavaatimukset lehmää kohti ovat noin kolmasosan suuremmat kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomunavetat ovat lähes aina pihattoja, eli lehmät voivat kävellä navetan sisällä vapaasti. Myös pihattonavetoissa elävien luomulehmien pitää päästä kesällä laitumelle, kun tavallisesti laudunnuspakko koskee vain parsinavetoiden talvisin kiinni kytkettyjä lehmiä. Usein luomulehmillä on talvellakin ulkoilumahdollisuus.

Poikivaa luomulehmää ei saa pitää kiinni kytkettynä vaan sillä on oltava poikimakarsina. Yli viikon vanhaa vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa (tärkeää, sillä vasikka tarvitsee ikätoverien leikkiseuraa). Luomuvasikoiden sarvien alkujen poltossa eli nupouttamisessa on käytettävä puudutusta eli toimenpiteen hoitaa eläinlääkäri.

Luomulehmien lääkitsemisessä on tiukat rajoitteet ja ne syövät luomurehua jonka tuotannossa ei ole käytetty synteettisiä lannoitteita tai torjunta-aineita.

Tässä olivatkin eläinten olosuhteisiin ja hyvinvointiin liittyvät erot verrattuna normaalituotantoon.

Monet näistä kriteereistä täyttyvät ihan tavallisillakin tiloilla. Maidontuotannossa hyvin hoidettu normaalitilakin voi olla lehmälle yhtä hyvä kuin keskimääräinen luomutila. Tilakohtaiset erot ovat suuria.

Itse juon luomumaitoa, mutta minulle ratkaisevat kriteerit ovat laiduntaminen ja kivunlievityspakko vasikoiden nupouttamisessa. Luomu on silti hyvin epätäydellinen järjestelmä, eikä sitä ole luotu varsinaiseksi eläinten hyvinvointimerkiksi.

Valio listaa manifestissaan myös, että luomumaitoa on käsitelty mahdollisimman vähän, maitotuotteisiin lisätään vain hyvin vähän lisäaineita, maitoja ei homogenoida eli niissä olevaa rasvaa ei pilkota ja että luomutuotantoa valvotaan tarkasti.

Nämä asiat pitävät sinänsä paikkansa. Luomumaito maistuu erilaiselta juuri siksi, että sen rasvaa ei pilkota. Itse joisin mieluummin maidon homogenoituna, koska rasvapallerot ovat epämiellyttäviä.

Lopuksi Valio palaa härskille linjalle. Viimeinen argumentti lehmien suusta kuuluu: ”Niinpä luomumaito on juuri sellaista, millaiseksi olemme sen itse alun perin tarkoittaneet.”

Ei. Lehmä tuottaa maitoaan vasikalle. Lehmä ei ole tarkoittanut maitoaan elintarvikkeiden raaka-aineeksi.

Kirjoittaja Elina Lappalainen on Talouselämän ja Markkinointi&Mainonnan toimittaja. Hän on kirjoittanut tietokirjan Syötäväksi kasvatetut (Atena 2012).

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kommentti

21.07.2017 11:41

Onhan naisen takakontti hyvässä kunnossa?

Mainoksissa naiset esitetään yhä yksipuolisesti ja yleensä mieskatseen kautta. Body positivity -liike tähtää katsomaan naisia eri kuvakulmasta.