Bongasin uutisista, että mainostoimisto haki palvelukseensa “yölampun
polttajia”. Itsekin odotin, että mainosalalla ihmiset saapuvat silmät
punaisena töihin, mutta en osannut ajatella, että se johtuukin öisestä
konseptin vääntämisestä eikä railakkaasta juhlimisesta. Minua on huijattu.
Hyvä vierailija!
Marmain arkisto on vain rekisteröityneiden käytettävissä.
Jos sinulla on käyttäjätunnus, kirjaudu, muutoin rekisteröidy alareunan linkistä.
Perfektionistin elämä on yhtä kaksinaispersoonallisuushäiriön kanssa elämistä. Saa todistella, ettei hinkkaa liikaa (tuhlaa yrityksen kallista aikaa), sillä vähempikin riittää keskivertomassan maassa. Olen usein tuntenut lähes syyllisyyttä, että haluan tehdä työni hyvin. Toisaalta perfektionismia kaivataan; useat yritykset haluavat kuitenkin olla johtavia alallaan ja näyttää laadukkaalta, joten mikään muu kuin paras mahdollinen riitä. Damned if you do, damned if you don’t...
Listasta puuttuu ainakin se täyspäinen ihmistyyppi, jolle normaalimmat työajat ja aika perheenkin kanssa maistuisivat, mutta jolle vaan napsahtaa usein p-a nakki; skababriefi on maannut köntsän pöydällä papereiden seassa viikon ja töihin käsiksi päästään vasta kaksi päivää ennen dedistä. Nim. "Ei kerran eikä kaksi sattunut..."
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.