Vassisen verkostoissa
Riku Vassinen, 25.3.2008, 10:38Aktiivista reagointia
Viime vuoden hienoin mainos oli silkkaa sissimarkkinointia ja käytti ihan
perinteistä printtimediaa. Hurtta Collectionin mainos
oli innovatiivinen ja mikä tärkeintä: sai aikaan oikeita tuloksia.
Kampanjan onnistumisen tärkeimmät elementit mainostajan huimapäisyyden ja rohkeuden lisäksi olivat:
1.Ajoitus
Ajoitus oli nopea. Se piti myös sisällään idean, sillä luultavasti kaikilla alan toimijoilla oli käynyt sama asia mielessä. Hurtta toimi välittömästi, joka erotti heidät haihattelijoista. Jos toteutusta olisi mietitty yhtään kauemmin, ei kukaan enää olisi muistanut Sarasvuon möläytyksiä.
2. Kanavavalinta
Jotta mainos herättää maksimaalisen huomion, hommat pitää tehdä isosti. Hesarin kokosivu ei välttämättä enää edes ole Suomen tavoittavin mediapaikka mutta ainoa ikoniasemassa oleva. Suomen oma super bowl –mainospaikka on ainakin vielä sunnuntaihesarin etusivu. Epe Helenius lupasi Eppu Normaalille tuon paalupaikan kun miljoonan myydyn levyn haamuraja on rikki. En tiedä onko kyseessä enemmän mainos bändille vai kanavalle?
Hurtta Collectionin kaltaista mainontaa ei syntyisi ikinä isoissa firmoissa:
1. Mediatoimisto ei uskaltaisi laittaa budjettia yhteen mainokseen. Eikä ihme. Sijoitusrahastotkin hajauttavat.
2. Mainostoimisto vatuloisi leiskan kanssa liian kauan ja otollinen tilaisuus menetettäisiin. Hurtta Collectionin copyteksti ei ole todellakaan mitään runoutta, mutta se ajaa asiansa.
3. Yrityksen sisällä idea kierrätettäisiin myös niin usean henkilön kautta, että jälleen tilaisuus olisi menetetty, kun vihreätä valoa viimein näytetään.
Liian monta kokkia ja paska soppa. Mikäli toimijoiden joustavuus kestäisi, viimeistään kvartaalin jo täytetyt budjettiraamit pistäisivät stopin aktiivisesti reagoivalle mainokselle.
Onko reagointi ja vikkelyys vain pienten yritysten etuoikeus?
Juttelimme blogitoverini Samin kanssa joskus ”reagointirahastosta”, jolloin kaikkea markkinointirahaa ei oltaisikaan yrityksessä korvamerkitty kvartaalille vaan esimerkiksi 20 prosenttia budjetista olisi varattu reagointiin juuri tällaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi Kanervan tekstiviestijupakan aikana välähti varmasti monenkin teleoperaattorin markkinoijan aivolamppu. Mikäli loistavia reagointikohteita ei tulisi, rahat voisi pistää sillä hetkellä toimivimmalle kampanjalle.
Johtaisiko tämä vain mukamas ajan hermolla olevien yrityksen brändiä näivettävien mainosten räjähdysmaiseen kasvuun? Vai alkaisinko silmäillä aamuisin sanomalehden mainoksia hivenen tarkemmalla silmällä?
Kirjoittaja on Myspacen Suomen-johtaja.
"Reagointirahastossa" on ajatuksensa, mutta monelle markkinoijalle tekisi ihan hyvää jo varata jokaiseen kampanjaansa 10%:n optimointivara, jolla kohderyhmän reaktoita seuraamalla voisi kohdistaa kampanjaa joko mediassa tai sitten sen viestejä paremmin ja tarkemmin. Sillä 10%:n "optimointivaralla", kun todennäköisesti kuitenkin leivottaisiin moninkertaiset tehot.
Helvetin hyvä idea tuo reagointirahasto. Ideaalia olisi ehkä yhdistelmä johdonmukaista markkinoinnin suunnittelua + tätä reagointia. Usein konserneissa saa vaan taistella kynsin hampain jo pelkän perusmarkkinointibudjetinkin kanssa. Kun ei sen merkitystä vieläkään
tajuta. Ts. markkinointi koetaan pelkäksi mainonnaksi.
Tänään tuli kyllä ehkä jonkin sortin reagoinnin nopeusennätys koettua. Heti aamusta tuli sähköpostilla tarjous webhosting-palveluntarjoajaltani:
"MYRSKYTARJOUS
Lumimyrsky on tuonut mukanaan meidän oman myrskytarjouksemme, jonka tarjoamme vain vanhoille asiakkaillemme."
Case example > mahdollisuus viestintätoimistolle
http://isani.jaiku.com/presence/29898061#c-907751
Missä ovat muut pankit nyt kun Sampo kämmää? Keskustelupalstat ovat täynnä Sammon verkkotoilailuun kypsyneitä marjoja poimittavaksi, kunhan kilpailija X vaan tajuaisi reagoida vahvemmin. Nyt on sen aika, tai no, se oli jo pari päivää sitten.
