Vierasblogi

Kommentti: Aito asia

Musiikki on keskeinen elementti niin suurten kuin pienten brändien rakentamisessa. Itse tekijöiden ja artistien kannalta yhteistyö erityisesti suuryhtiöiden kanssa on kuitenkin tietoista riskinottoa taiteellisen aitouden ja fanien silmissä uskottavuuden säilyttämisen kannalta.

Aiemmin tällä viikolla pidetyillä musiikkiteollisuuden suurimmilla messuilla, Cannesin MIDEMissä esiteltiin poikkeuksellisen mielenkiintoinen brändäysprojekti. Coca-Colan markkinointiosasto oli miettinyt pitkään, kuinka yli sata vuotta vanhan brändin saisi päivitettyä ensi kesänä pidettäviä Lontoon olympialaisia varten erityisesti nuorisoa puhuttelevaan muotoon.

Hätiin kutsuttiin Lontoon oma poika, vahvassa noususuhdanteessa oleva artisti/tuottaja/DJ Mark Ronson. Hän on luonut tapahtuman tunnuskappaleen äänittämällä eri lajeja edustavien urheilijoiden tuottamia ääniä sydämenlyönneistä nuolten viuhuntaan ympäri maailman, ja rakentanut niiden pohjalta modernin tanssimusiikkikappaleen.

Ronson kertoi, että olympialaiset tarjoavat hänelle ainutkertaisen mahdollisuuden tavoittaa uransa suurimman yleisön eli satoja miljoonia kuulijoita kerralla. Samalla hänen täytyy kuitenkin pystyä tuottamaan taiteellisesti täysipainoinen teos, joka ei vaaranna hänen omaa imagoansa.

Jos Helsingin Katajanokalle nousee lähivuosina Guggenheim-museo, niin se olisi vastaavan kaltainen mahdollisuus uudenlaiseen brändäysprosessiin. Jään mielenkiinnolla odottamaan, soittaako Jussi Pajunen tuolloin Chisulle, Kaija Saariaholle vai Lady Gagalle.

Kirjoittaja Jari Muikku on Digital Media Finlandin konsultti, joka osallistui vuosittaisille MIDEM-messuille jo 20. kerran.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Verkostoahneus

LinkedInissä törmää nykyisin aika usein termiin open networker. Se tarkoittaa, että kyseinen henkilö suostuu kaikkiin kontaktipyyntöihin.

Ilmiöllä on erilaisia variaatioita. Jotkut tyytyvät vain ilmoittamaan asian profiilissaan. Toiset perustavat keskusteluketjuja, joihin voi osallistua, jos haluaa kenet vain kaverikseen. Samalla idealla laitetaan jakoon myös Twitter-tunnuksia sekä yrityssivujen osoitteita Facebookissa ja Google+:ssa. Keinot vaihtelevat, mutta viesti on sama: haluan enemmän nimiä verkostooni, enemmän seuraajia, enemmän tykkääjiä.

Mistä on kyse?

Verkostot ovat aina olleet tärkeää pääomaa. Mitä pienemmät piirit, sitä tärkeämpää on tuntea oikeat tyypit päästäkseen edistämään asiaansa.

Sosiaalisen median myötä verkostoista on tullut näkyvämpiä. Se, kuinka paljon ja minkälaisia ihmisiä sinulla on kontaktilistallasi, luo sinusta mielikuvaa. (Myönnetään: itsekin kurkistan aina uuden henkilön LinkedIn-profiilista ensimmäiseksi, kuinka paljon hänellä on kontakteja ja ketä hän tuntee.)

Mielikuvilla puolestaan voi olla ratkaisevakin vaikutus. Kun yrityspäättäjät tekevät päätöksiä palvelujen ostamisesta, he yhä useammin käyvät tutkimassa tarjokkaiden someprofiileja. Rekrytoijille LinkedIn-profiili on toisinaan jo lähes CV:n korvike.

Mutta pitäisikö somekontaktilistoilla loppujen lopuksi oikeasti olla painoarvoa? Tästä käydään tälläkin hetkellä kipakkaa väittelyä rekrytointiaiheisissa keskusteluryhmissä, ja hyvästä syystä.

Moniin iskee sosiaalisessa mediassa verkostoahneus – omaa kontaktilistaa laajennetaan intopiukkana. Ensin mukaan haalitaan oikeat kaverit ja kollegat, sitten kelpaavat jo kaukaisemmatkin tutut. Ja lopulta ryhdytään open networkereiksi.

Saa vapaasti haukkua fossiiliksi, mutta minulla on vaikeuksia ymmärtää, mitä arvoa on moisilla ”verkostoilla”. Jos ottaa kontaktiksi kenet tahansa, ei oikeasti tunne kontaktejaan. Miksi siis ”verkostoitua” heidän kanssaan? Vähän sama kuin keräisi käyntikortit kaikilta vastaantulijoilta – hieno ja korkea pino siitä syntyy, mutta mitä niillä kontakteilla loppujen lopuksi tekee?

Minusta verkoston happotesti on tämä: voitko tiukan paikan tullen soittaa verkostosi jäsenille ja odottaa saavasi apua? Vastaisitko itse heidän puheluihinsa? Lähtisitkö kahville? Jokin tietty yhdistävä asia tarvitaan aidon verkoston muodostumiseen. Jokin syy, miksi joukko ihmisiä on tehnyt valinnan pitää yhteyttä toisiinsa.

Sosiaalinen media tekee kontaktien solmimisesta näennäisesti helppoa. Mutta aidon verkoston rakentaminen vaatii edelleen enemmän kuin pari klikkausta someprofiilissa.

Ikävä lopettaa kuluneeseen sanontaan, mutta tähän se vain sopii: ei se määrä, vaan se laatu.

Kirjoittaja Kaisa Hernberg on b-to-b-asiantuntijayritysten strategiseen markkinointiviestintään erikoistuneen Frank Communicationsin toimitusjohtaja.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Kirjakustantajien yhdestoista hetki

Guggenheimissa tapahtuu. Tällä kertaa asialla ei ole mitään tekemistä ylioptimististen konsulttiselvitysten tai Janne Gallen-Kallela Sirenin kanssa. Apple nimittäin järjesti 19.1.2012 New Yorkin Guggenheim-museossa kirja- ja koulutussektorille suunnatun tilaisuuden. Yksi kolmesta julkaisusta asiasta oli iBooks Author -sovellus, jota hyödyntäen kuka tahansa voi tehdä word-dokumentista interaktiivisia elementtejä sisältävän sähköisen kirjan erittäin helposti ja julkaista sen Applen iBook-storessa.

Tunnettu valokuvaaja ja kirjailija Trey Ratcliff kirjoitti tällä viikolla oman näkökulmansa siitä, miksi e-kirja tulee kasvamaan nopeammin kuin tällä hetkellä ymmärretään. Kirjailijan näkökulmasta siirtyminen perinteisen kirjan 15% komissiosta e-kirjan 70-80% komissioon on erittäin merkittävä varsinkin kun pääosa kirjan markkinoinnista joka tapauksessa kaatuu kirjailijan itsensä harteille.

Erilaisia e-kirjoja myyviä palveluita on Suomessakin useita. Kustannusalan mielestä alan haasteet ovat samat kuin musiikki- ja elokuvateollisuudella joitakin vuosia sitten – kuinka voidaan varmistaa ettei e-kirja karkaa piraattien kautta nettiin ja kannibalisoi myyntiä. Vastaus on ettei mitenkään. Alan todellinen haaste liittyy asiakkaiden tarpeisiin ja tähän kustantajien täytyy pystyä vastaamaan. Asiakkaan näkökulmasta kirjan ostamiseen liittyy kaksi keskeistä asiaa: ostamisen helppous ja omistamisen helppous.

Erityisesti suomenkielisen e-kirjan ostaminen on vaikeaa. Kirjakauppoja on lukuisia, mutta prosessi kirjan ostamiseksi ja saamiseksi omalle lukulaitteelle on monimutkainen. Tämän lisäksi e-kirjojen hinta on täysin sama kuin paperikirjan, mikä on täysin absurdia. Vielä vaikeampaa on kuitenkin omistaminen. Kun kirja on ostettu, sen siirtäminen vaikkapa iPadille on todella haastava prosessi. Jokaisella kirjakaupalla on oma sovelluksensa kirjan lukemiseen ja kirjan voi kopiosuojauksen vuoksi siirtää toiseen laitteeseen yhteensä viisi kertaa. En usko, että suomalaisilla e-kirjoilla tehdään myyntiennätyksiä. Uskon myös, että Applen uusi palvelu ja pian perässä seuraavat muut vastaavat itsejulkaisemisen palvelut mahdollistavat todellisen omakustannuksen, jossa kustantajien on keksittävä itsensä uudelleen.

Sain vuonna 1991 ylioppilaslahjaksi Alice Millerin Karkotettu tieto -kirjan. Sen sisältö kadotetusta lapsuudesta oli liian rankkaa kamaa parikymppiselle, mutta kirja pysyi lähes lukemattomana kirjahyllyssä muutosta toiseen. Nyt kun nelikymppisenä yritän löytää elämälle merkitystä on aika avata tuo kirja. Tyydyn tässä tapauksessa kuitenkin vanhaan paperiversioon, koska en halua vanhentua ennenaikaisesti yrittämällä ostaa e-kirjaa.

Kirjoittaja on Digital Media Finlandin konsultti.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Yritykset eivät selviä lamasta vanhoilla keinoilla

Barometrit, mielipidekyselyt ja tilastot kertovat, että Suomi on menossa vakaasti kohti taantumaa. Yrityksissä on vielä sellaisia johtajia, jotka ovat nähneet ja kokeneet sekä 90-luvun- että muutaman vuoden takaisen laman, ja selvinneet niiden kurimuksesta. Näillä johtajilla on kantapään kautta hankittua kokemusta siitä, mitä pitää tehdä silloin kun tilauskirjojen sivut alkavat täyttyä hitaammin. He osaavat reagoida jo, ennen kuin katastrofi on päällä.

Vanhaan hyvään aikaan lamat tulivat pitkällä aikavälillä, noin kahdenkymmenen vuoden välein. Kun huonojen aikojen väli oli pitkä, ehdittiin organisaatiot paisuttaa tulvilleen tarpeellisia ihmisiä. Laman tullessa yrityksissä oli mistä niistää, tarpeellisista tuli tarpeettomia. Yt-neuvotteluiden ohella lamaa taklattiin ottamalla uusia teknologisia innovaatioita hyötykäyttöön. Toimintoja automatisoitiin, tehostettiin ja sähköistettiin. Isoksi kysymykseksi nousee selvitäänkö tästä lamasta samoilla keinoilla ja opeilla?

Maailma toimii tänä päivänä nopeammin. Viime taantuma riepotteli meitä vain muutamia vuosia sitten. Näin ollen meillä ei ole ylipaisutettuja organisaatioita, ja jo lähtötilanteessa uutta teknologiaa hyödynnetään tehokkaasti. Toki yt-neuvottelut ovat uutisissa lähes päivittäin, mutta raja henkilökunnan vähentämisessäkin tulee lopulta vastaan.

Kipukierrettä lisää se, että tämän päivän ihmisen tarpeet ovat pitkälti tyydytetyt. Liitelemme tarvehierarkian yläpilvessä. Meillä on varaa eettisiin ja ekologisiin valintoihin, vaikka ne maksavat enemmän. Kierrättäminen ja downshiftaus ovat aikaansa seuraavan ihmisen elämäntapavalintoja. Meillä on myös varaa olla kuluttamatta.

Mistä löydetään uudet keinot laman päihittämiseen ja kasvun rakentamiseen? Vastaus on asiakaskeskeinen tuotekehitys ja markkinointi.

Tekniset ominaisuudet ja halpa hinta eivät ole kilpailutekijöitä. Ne ovat ominaisuuksia, jotka kilpailija pystyy kopioimaan. Lama pakottaa meidät katsomaan syvemmälle. Kilpailuetu löytyy ihmisen halun etsimisestä ja löytämisestä. Edesmennyt Steve Jobs ymmärsi tämän. Ehkä Applen aikoinaan huono taloustilanne pakotti hänet siihen. Jobs lähti liikkeelle ihmisten toiveista, käyttäytymisestä, tunteista, tulevaisuuden trendeistä. Tuotekehitys valjastettiin toteuttamaan tätä strategiaa ja markkinointi rakensi päälle tarinan. Samanaikaisesti markkinajohtaja Nokia tuijotti itseensä ja markkinoi tekniikka edellä. Kaikki tietävät kumpi strategia voitti.

Lama ei ole vielä täällä. Yrityksillä on vielä aikaa kääntää strategiansa asiakaskeskeiseksi. Kaiken toiminnan keskipisteeksi on nyt laitettava asiakas. Kysytään mitkä ovat halut, toiveet ja tulevaisuus, ja rakennetaan tarjonta tämän kysynnän päälle. Viimeistely tapahtuu dialogilla, joka on lähempänä asiakaspalvelua kuin markkinointia.

Lama selätetään kokemuksella ja näkemyksellä. Aikaisemmat kantapääkoulut auttavat matkan alkuun. Perille päästään tunnistamalla ja hyödyntämällä meitä ympäröivä muuttunut maailma.

Kirjoittaja Riitta Auvinen on Markkinointitalon toimitusjohtaja.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Joulun ihmemaa

Barbiet, Batman, Actionman, Spiderman, Bratzit, Bakugan, Barbapapat, Polly Pocket, Pet Shopit, Monster autot, Angry Birds, Super Mario, Zuzu Pets, Disney-prinsessat, Hello Kitty, Baby Born, My Little Ponyt, Muumit, Legot, Fischer Price, Brio, Puuha Pete, Peppi Pitkätossu, pikku eläimet, palikat, palapelit, kirjat, muovailuvahat, tussit, puu-, sormi-, kasvo- ja ikkunavärit, bongorummut, kitara, kosketinsoitin, huuliharppu, marakassit, tamburiini, prinsessan kruunut, merirosvohatut, taikasauvat, miekat, keijusiivet, Zorron-viitat, prinsessakengät, ballerina- ja prinsessamekot, helmet, käsilaukut – lista on loputon tai siltä pienten lasten vanhemmista ainakin tuntuu.

Mihin me vanhemmat joudumme tämän iloisen lapsille suunnatun markkinointihumun ja brändimarkkinoinnin keskellä? Postilaatikko pursuaa lelumainoksia, kauppojen lelutornit huojuvat kattoa tavoitellen ja kuusen alunen täyttyy aattona ääriään myöten. Toki voimme aina valita, että tällä kertaa joulupukki tuo vain pari pakettia, mutta kaikkihan me tiedämme, että näin se ei mene. On isovanhempien, ystävien, kummien ja tuttujen paketit, vanhemmista puhumattakaan ja lahjavuori sen kuin vain kasvaa. Olemmeko kasvattaneet lapsemme kulutusjuhlaan? Antaneet lapsillemme liikaa, liian helposti, liian usein. Vai olemmeko itse kulutusjuhlan uhreja? Lapsiperheiden kaapit pursuavat loputtomasti tavaraa ja lisää pitää saada. Kiinnostavaa olisi saada lisää tietoa lasten ostopäätösprosessista ja siihen vaikuttavista tekijöistä eri ikäryhmissä, perheiden sisäisistä kuluttajatottumuksista ja kuluttajakasvatuksen vaikutuksesta lapsen ostokäyttäytymiseen. Kulutus on loistavaa – ainakin markkinoijan kannalta.

Mikä siis neuvoksi, kuka kantaa vastuun ja asettaa rajat? Loppujen lopuksi taitaa olla parasta katsoa itseään peiliin, koska meillehän markkinointiviestit on suunnattu ja 5-vuotias ei ainakaan meidän perheessämme katso vielä MTV3:n piirrettyjä mainoksineen tai aktiivisesti seuraa muuta mainontaa kuin kesän ja joulun alla tulevia lelukuvastoja. Kauppojen hyllyillä notkuvat leluvuoret tai DVD-piirretyt ja lasten vaatteet piirroshahmoineen eivät ”tietenkään” vaikuta suoraan lapsen mielipiteeseen. Eivätkä myöskään kavereilla olevat lelut, katukuvassa näkyvät markkinointiviestit tai You Tube -videot, muropaketit, mehut, jogurtit, keksit, jäätelöt, hammastahnat, hammasharjat, juomapuollot ym. piirroshahmoineen.

Kuluttajavirastokin toteaa, että vanhemmat voivat vaikuttaa siihen, millaisen markkinoinnin ympäröimänä lapsi kasvaa. Tämä on fakta myös tutkimusten mukaan. Ostopäätökseen vaikuttaa ensisijaisesti vanhemmat ja heidän asettamansa rajat, vasta tämän jälkeen tulevat lapsen omat mieltymykset ja mainonta.

Ideaalitilanteessa me kaikki antaisimme tavarapaljouden sijaan lapsillemme enemmän aikaa, yhdessäoloa ja rakkautta. Annan itselleni kuitenkin synninpäästön joulun alla, koska markkinoinnin ammattilaisena näen, että brändit ovat ja tulevat olemaan olennainen osa niin markkinointia kuin mielikuvan luomistakin. Tuskin haluamme lapsiin kohdistuvasta vaikutuksesta huolimatta luopua niistä. Minä en ainakaan halua.

Kirjoittaja Hanna Forsström on White Sheepen Client Services Director ja kahden pienen tytön äiti.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Pölhöpopulistinen hyvitysmaksu

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen äskettäinen ilmoitus yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun piiriin luettavien laitteiden listan laajentamisesta sai taas kerran myrskyn läikkymään yli vesilasin. Banderolleja leviteltiin talojen seinille ja HSL torppasi asiaa koskevat mielenilmaisut omilta alueiltaan.

Väittelyn osapuolien kommenttien sävyjen perusteella kyseessä luulisi olevan kansankuntamme kohtalonkysymyksistä tärkeimmän. Mieleeni ei tule montaakaan aihetta, jossa keskustelun osapuolet olisivat niin kaukana toisistaan. Argumenttien asiasisältöjen vääntelystäkin on tehty oma taiteen lajinsa.

Niin oikeudenomistajat kuin laitevalmistajatkaan eivät elä tai kuole hyvitysmaksun mukana, onhan kyseessä ollut maassamme vain noin 10 miljoonan euron suuruinen vuosipotti. Kyseessä on kuitenkin aidosti monimutkainen asiakokonaisuus, jota ei pystytä ratkaisemaan kestävällä tavalla pölhöpopulistisin keinoin. Edellä mainittujen osapuolten lisäksi päättäjien tulee kuunnella myös kuluttajia, kunhan heidän puheenvuoronsa esittää vain kuluttajia laajasti edustava taho.

Suurimman haasteen hyvitysmaksulle muodostaa se, että järjestelmä luotiin analogisen tallennustekniikan aikakautena. Järjestelmän premissit ovat kuitenkin muuttuneet merkittävällä tavalla digitalisoitumisen myötä niin kuluttajakäyttäytymisen, teknologian kuin itse kopioimisen ja tallentamisen käsitteiden osalta. Tämän vuoksi nykyisen järjestelmän päivittämisen sijasta uuden korvausmallin hakeminen tuntuisi järkevimmältä tieltä eteenpäin.

Päättäjien on lisäksi varmistettava, ettei järjestelmään jää kansainvälisiä porsaanreikiä. Maakohtaiset ratkaisut eivät sido digitaalisen ajan kuluttajia, joten EU-komission ilmoitus osapuolten palaamisesta heidän kansainvälisen tason neuvottelupöytäänsä alkuvuodesta 2012 on tervetullut. Ratkaisuja tarvitaan kuitenkin pikaisesti, sillä digitaalisen ajan kulku on armottoman nopea.

Kirjoittaja Jari Muikku on Digital Media Finlandin konsultti, joka on seurannut hyvitysmaksukeskustelua jo parin vuosikymmenen ajan.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Loukkaantumisyhteiskunta

[Kuva: Sampo Korhonen]

Se alkaa vimmaisen ja monipuolisesti vajaan ajatuksen ääneen möläyttämisellä. Media uutisoi aivopäästön liki reaaliajassa ja soittaa paikalle ammattiloukkaantujan antamaan tuohtuneita kommentteja aiheesta.

Vapaaehtoisia loukkaantujia ei tarvitse kauan etsiä. Moni julkisuudesta tuttu suomalainen on auliisti valmis näyttämään kameroille moraalisen närkästyksensä.

Erityisen paljon halukkaita löytyy toimituksista. Jos toimittaja itse ehtii olemaan ensimmäinen äänekäs loukkaantuja, voi tuloksena olla liekin lailla seinältä seinälle leviävä Facebook-hitti, tuo arjen yhteisöllinen pikapulitzer. Lehtien omistajille loukkaantumisjournalismi on vastaavasti oivallinen business. Pyytämällä kommentteja indie-blogissa tai jopa kilpailevassa välineessä julkaistuun vastenmielisyyteen, saadaan viikoksi sisältöä erittäin kustannustehokkaasti.

Loukkaantumisyhteiskuntaa ruokkii perinteinen media ja sitä kannattelee sosiaalinen media. Kolmas näytös on tuohtumuskolumnin jakaminen verkossa. Syyt ovat itsekkäät. Facebook-päivityksillämme haluamme liittää myönteisiä merkityksiä itseemme. Esittelemme elämästämme, ystävistämme, mielipiteistämme ja arvoistamme kiinnostavia kulmia. Moraalisen ryhdin ja empaattisen mielen osoittamisesta on tullut sosiaalisessa mediassa helppo tapa koristautua. Eikä itse asialle tarvitse tehdä mitään.

Aineistoa piisaa. Hägglundin Gustavia ällöttävät lihavat naiset, Oinosen Pentti uskoo tanssivien homojen olevan uhka sotilaille, Hirvisaaren James pitää toimittajia valehtelevana roskajoukkona. Taina Varsinais-Suomesta pelkää vammaisen naapurin alentavan asuntonsa jälleenmyyntihintaa. Vihapuhe on tuomittavaa ja alhaista. Jatkuva loukkaantuminen vastaavasti ylläpitää sitä. Alituisella pillastumisella annetaan viha-ajatusten pohtijoille heidän haluamansa: paljon palstatilaa laajalevikkisissä lehdissä ja vielä enemmän päivityksiä yhteisöllisessä netissä.

Minä en halua olla antamassa noille pölvästeille pohdinnoille yhtään enempää huomiota.

Olenkin pohtinut Ida Framin Teemu Jokisen kanssa perustavamme kansallisen ”Tänään en loukkaannu mistään” -päivän, jona me kaikki olisimme niin kylmäpäisiä, ettemme riehaantuisi yhdestäkään hölmöstä ja matalamielisestä möläytyksestä. Tuli se sitten perussuomalaisilta tai presidenttiehdokkailta. Koski se sitten rintaruokintaa tai vähähiilihydraattista ruokavaliota.

Tavoitteena on hetkeksi katkaista töräyttelijöiden, toimittajien ja tuohtujien pyhä kolminaisuus. Ei uutisoida, ei kolumnoida, ei perusteta ryhmiä.

Olemmekin perustaneet tätä varten ”Tänään en loukkaannu mistään” -ryhmän Facebookiin. Tervetuloa mukaan, jos kykenet olemaan kokonaisen päivän loukkaantumatta.

Jos joku haluaa juuri tuona kyseisenä päivänä provosoida, lupaamme lukea kaikki sivulle tulevat räyhäkirjoitukset. Jos loukkaannumme, niin ajamme minikaivurilla Punavuoresta Kuusamoon tekemättä tempauksesta ainoatakaan statuspäivitystä.

Kirjoittaja on Toinen Helsingin luova johtaja ja digitoimisto Kuubin osakas. Järjestyksessään ensimmäinen kansallinen ”Tänään en loukkaannu mistään” -päivä järjestetään 16.12.2011.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Työntekijät, nuo holtittomat loanheittäjät

Viime viikkoina omassa työelämässäni on ollut pinnalla työelämän ja digimarkkinoinnin yhdistäminen. Olen esitelmöinyt ja kouluttanut aiheesta sekä käynyt keskusteluja eri foorumeilla.

Vaikuttaa siltä, että digimarkkinoinnissa yksi organisaatioita tällä hetkellä eniten kuumottavista aiheista on työntekijöiden rooli markkinointiviestinnän toteuttamisessa.

Digiavaruus ja etenkin sosiaalisen median kanavat tarjoavat mahdollisuuksia ottaa työntekijät mukaan yrityksen viestintään ja markkinointiin ihan eri tavalla kuin ennen. Kaikkialla ei kuitenkaan olla valmiita ottamaan uutta uljasta digiviestinnän aikaa vastaan ihan nikottelematta.

Työnantajia huolettavat muun muassa nämä:

Mitä, jos työntekijämme käyttäytyvät sopimattomasti tai suorastaan sabotoivat yrityksemme viestintää sosiaalisessa mediassa?

Mitä, jos työntekijämme eivät halua esiintyä työnantajan edustajina nettisivuilla tai sosiaalisessa mediassa?

Mitä ihmettä teemme työntekijöille, jotka ovat liiankin innokkaita touhuilemaan sosiaalisessa mediassa?

Kaikki ovat periaatteessa ihan perusteltuja huolenaiheita, mittakaava vain tuntuu välillä olevan hakusessa. Kiitos sensaatiohakuisten Facebook-potkut-juttujen, digimedian ja sosiaalisen median uhkakuvat ovat kasvaneet monien mielissä suhteettoman suuriksi.

On hyvä olla kriittinen ja pohtia myös riskejä, mutta ei ole hyvä, jos riskien pelko kasvaa niin suureksi, että se lamaannuttaa toiminnan. Kuten usein koulutettavilleni totean, suurin riski sosiaalisessa mediassa on yleensä se, että kukaan ei reagoi viestiisi mitenkään. Kannattaisikin suunnata enemmän energiaa mahdollisuuksien löytämiseen ja hyödyntämiseen.

Loppujen lopuksi kyse on luottamuksesta. Työnantajan luottamuksesta työntekijöihin ja työntekijöiden luottamuksesta työnantajaan. Koska molemmat osapuolet ovat ihan vapaaehtoisesti solmineet työsuhteen, jonkinasteinen luottamus toisen osapuolen arvostelukykyyn lienee lähtökohtaisesti olemassa. Siltä pohjalta on hyvä rakentaa.

Tässä muutama nyrkkisääntö työnantajille:

1) Jos yrityksessänne työskentelee fiksusti käyttäytyviä aikuisia, on perusteltua olettaa, että he käyttäytyvät fiksusti myös netissä.

2) Työntekijöiden osallistamisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, ei pakkoon. Kannattaa sorsastaa ideoita henkilöstöltä ja kehittää yhdessä sellaisia toimintatapoja, jotka tuntuvat luontevilta teidän yrityksessänne. Kun muutama lähtee mukaan, muutkin ehkä innostuvat.

3) Yli-innokkaat diginatiivit ovat mahdollisuus, ei uhka. Heidän innokkuutensa pitää vain saada kanavoitua siten, että se hyödyttää molempia osapuolia. Kannattaa aloittaa kysymällä heiltä neuvoja ja ideoita.

Kirjoittaja Kaisa Hernberg on b-to-b-asiantuntijayritysten strategiseen markkinointiviestintään erikoistuneen Frank Communicationsin toimitusjohtaja.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Tsekkaa sisään kauppoihin

Selvä nouseva trendi on paikkatietoihin pohjautuvat mobiilipalvelut sekä niihin liitetyt tarjous- ja ryhmäostopalvelut. Ja Facebook-fanien aktivoimisella on merkitystä brändin menestymisessä. Senhän todisti Duudsonien Jarppikin menemällä yleisöäänillä ’Tanssii tähtien kanssa’ -finaaliin.

Facebook toteuttaa Check-in Deals -palvelun pilotit Suomessa Elisan, McDonald’sin, Gigantin ja Keskon kanssa. Nyt kun neljä merkittävän kokoista mainostajaa on Suomessa lähtenyt paikkatietoa hyödyntävän mobiilipalvelun kelkkaan, niin on lupa jo odottaa jonkin kokoisen massan reagointia paikkatietoon pohjautuviin mainoksiin ja tarjouksiin. Facebook-fanien määrät vaihtelevat Gigantilla, McDonald’s Suomella ja K-citymarketilla 60 000 molemmin puolin. Elisalla on vielä kirittävää näihin lukemiin tämän hetken noin kahdesta tuhannesta kahdeksaan tuhanteen FB-fanin tilanteesta. Facebook-käyttäjien määrä Suomessa lähestyy kahta miljoonaa.

Maailmalla ja erityisesti Yhdysvalloissa menestyneet paikkatietoon pohjautuvat markkinointiviestinnälliset mobiilipalvelut, kuten Foursquare ja Gowalla, ovat tavoittaneet Suomessa toistaiseksi vain rajatun edelläkävijäporukan pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Jotkut palveluita käyttäneet pitävät esimerkiksi Foursquare-palvelua turhakkeena Suomessa, koska pormestarin tittelin saa liian helpolla.

Veikkaankin, että kuponkikansamme suuret massat omaksuvat Facebookin Check-in Dealsin paremmin kuin Foursquaren tai Gowallan. Tosin mielestäni Foursquaressa on ainakin toistaiseksi enemmän jujua. Mäkkärin Check-in Deals tarjous oli tuplajuusto kahdella eurolla. Eikös tuplajuusto ole muutenkin aina tarjouksessa kahdella eurolla?

Kirjoittaja Virpi Martikainen on strategiakonsultti Digital Media Finlandissa.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Keltaiset laput ja lobotomia

Keltainen liimalappu on parasta ja pahinta mitä konsultoinnille on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtunut. Se on hyvä väline asioiden siirtelyyn, mutta aivan onneton luomaan innovaatioita. Koska konsultoinnin idea on luoda uutta ja parempaa, tulisi keltaisten lappujen käyttöä rajoittaa lailla.

Lappujen käyttö on aiheuttanut ajatusten vähyyttä kahdella tavalla. Jokainen joka on kerran nähnyt konsultin pyörittelevän lappujaan, luulee helposti että lappuja siirtelemällähän asiat ratkeavat. Asiat ratkeavat tekemällä. Suurin osa konsultoinnistakin menee hukkaan, koska seminaareissa sovittuja asioita ei tehdä niin kuin on sovittu. Se puolestaan johtuu siitä, että usein ollaan niin valaistuneen tyytyväisiä lappuleikin tuloksiin, että ei ymmärretä kuinka vähän loppujen lopuksi saatiinkaan aikaiseksi.

Toinen erityisesti markkinointi-ihmisiä kiinnostava asia on innovointi. Kun ajatustensa kanssa jumissa oleva ryhmä suljetaan koppiin ja annetaan keltaiset laput, ovat innovaatiotkin köyhiä. Jos ajatukset ovat kapeat ja yksisuuntaiset, keltaiset laput eivät niitä paranna. Kun ideat ovat vähissä, pitää ideoita lähteä hakemaan muualta. Lukemalla lehtiä, käymällä kilpailijoiden myymälöissä, tekemällä asioita totutusta poikkeavasti tai yksinkertaisesti – tekemällä jotakin aivan turhaa, keksitään paljon ainutlaatuisempia ideoita kuin keltaisilla lapuilla.

Kirjoittaja Pasi Sillanpää on mainostoimisto Himon toimitusjohtaja.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Tulvatuhoja mediabisneksessä

Thaimaan kuukausia kestäneissä tulvissa on tähän mennessä kuollut 562 ihmistä ja miljoonat ovat kodittomia. Aineelliset tuhot ovat mittavia ja katastrofi on vahingoittanut myös maan mediabisnestä.

Thaimaassa vuoden viimeisen neljänneksen mainostuotot ovat laskeneet yli 20 prosenttia, lähinnä kolmesta syystä. Yrityksillä, joiden tuotantolaitokset ovat veden alla, ei ole syytä mainostaa. Ei liioin niillä firmoilla, joiden jakelu ei toimi tulvan takia. Suurin tekijä mainoskakun pienenemiseen on kuitenkin yleisesti laskenut kysyntä; ihmisiä, joilla ei ole juomavettä ei juuri kiinnosta pohtia uuden auton tai keittiön hankintaa.

Eniten tilanteesta kärsivät TV-kanavat. Kolmoskanavaa operoiva BEC World raportoi viiden suurimman mainostajan vetäneen pois lähes kaiken mainontansa. Modernine TV:n omistava MCOT puolestaan on karsinut kovalla kädellä tuotantojaan ja tehnyt ohjelmistomuutoksia pitääkseen erityisesti auto-, huonekalu- ja vakuutusalan mainostajansa ruudussa.

Elokuvissakäynnit sen sijaan eivät ole vähentyneet. Esimerkiksi Major Cineplex Group raportoi kasvua kävijämäärissä, vaikka on joutunut sulkemaan kolmanneksen 373 valkokankaastaan. Yhtiön elokuvateattereista yhdeksän on nyt veden alla. Monien uutuuselokuvien ensi-iltoja on lykätty vuoden vaihteeseen.

Miksi kaukaisen Thaimaan tulvien sitten pitäisi meitä suomalaisia liikuttaa?

Vaikkapa siksi, että tulvan vaikutukset näkyvät ensi vuonna myös tietokoneiden hinnoissa. Thaimaa tuottaa noin 40 prosenttia maailman tietokoneteollisuuden kovalevyistä ja monet tehtaat sijaitsevat tulva-alueella. Johtava valmistaja Dell ennustaa, että toimitusvaikeudet jatkuvat pitkälle ensi vuoteen ja hintapaineet koskevat erityisesti kannettavia tietokoneita. Jos olet suunnitellut läppärin ostoa, tee se nyt.

Paikallisten suhtautuminen tilanteeseen jaksaa hämmästyttää. Mikä saa tulvan valtaamien kotiensa katoilla ja kuisteilla odottavat ihmiset vilkuttamaan ja iloisesti hymyilemään ohi ajaville veneille? Mikä tahansa muu kansa puisi nyrkkiä.

Buddhalaiset thait uskovat kärsimyksen vapauttavan ihmisen ja kärsimys heidän mukaansa merkitsee myös kaiken epävakautta. Tämä pätee niin mediabisnekseen kuin elämään yleensäkin.

Kirjoittaja Timoteus Tuovinen on Digital Media Finlandin konsultti, joka työskentelee Bangkokista käsin ensi talven.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Visio 11 vuoden takaa

11 vuotta sitten, uuden vuosituhannen alkumetreillä, istuin kolmeen villapaitaan kääriytyneenä jääkylmässä vuokrakämpässä Skotlannissa ja kahlasin läpi kirjallisuutta yliopiston opinnäytetyötä varten.

Vuonna 2000 puhuttiin Internetistä isolla alkukirjaimella sekä ”uusmediasta”. Yrityksissä pohdittiin, pitääkö Internetissä olla ja mitä hyötyä siitä on.

Näitä kysymyksiä pyörittelin myös lopputyössäni. Peilasin ”uusmedian” tuomia mahdollisuuksia muun muassa James E Grunigin neljää viestinnän mallia vasten. Grunig oli kirjoituksissaan kovasti sillä kannalla, että organisaatioviestinnässä tulisi pyrkiä kohti mallia numero neljä, eli ”kaksisuuntaista symmetristä mallia”.

Tuossa mainitussa mallissa organisaatiot pyrkivät viestinnän avulla saavuttamaan sidosryhmien kanssa yhteisymmärryksen ja molemminpuolisen arvostuksen. Organisaatio siis ikään kuin asettuu samalle viivalle sidosryhmiensä kanssa ja antautuu dialogiin.

Vuonna 2000 moinen tuntui idealistiselta. Viestinnän ammattilaiset tunnettiin manipuloivina spin doctoreina tai organisaation portinvartijoina, jotka huolehtivat virallisesta tiedotuslinjasta. Sähköpostin yleistyminen oli jo luonut jonkinlaiset teknologiset valmiudet suoda kansalaisille palautekanava, mutta yrityksissä oltiin vielä sillä kannalla, että ulospäin suuntautuvaa viestintää tuli kontrolloida.

Pinnalta katsoen monikaan asia ei ole muuttunut runsaassa vuosikymmenessä. Nyt puhutaan sosiaalisesta mediasta melko lailla samoin sanankääntein kuin vuonna 2000 Internetistä. Yrityksissä pohditaan, pitääkö somessa olla ja mitä hyötyä siitä on.

Oikeasti yritysviestinnässä on kuitenkin hiljalleen tapahtunut vallankumous. Internetin, mobiiliteknologian ja sosiaalisen median foorumien myötä ihan tavalliselle kansalaiselle on jo muodostunut itsestäänselvyydeksi, että tietoa voi hankkia monien epävirallisten kanavien kautta. Yhtä lailla on päivänselvää, että mielipiteitä voi ilmaista, keskustelua käydä ja kontakteja solmia niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa, maantieteellisten rajojen estämättä.

Yritys ei enää voi olla linnake, josta annetaan vain virallisia tiedonantoja. Nykyteknologia on saanut aikaan sen, että elämme Grunigin neljättä mallia todeksi joka päivä. Huomattavaa on se, että aloite ei usein ole tullut yrityksiltä vaan sidosryhmiltä – yritykset ovat joutuneet muuttamaan viestintätyyliään pakon edessä.

Karrikoidusti voi sanoa, että ”vanha” yritystalous perustui salassapitoon – valta oli sillä, joka istui tiedon päällä ja varjeli sitä tiukasti. Nyt vaikuttaa siltä, että olemme matkalla kohti ”uutta” taloutta, jossa valta perustuu tiedon jakamiseen ja avoimeen keskusteluun. Maailma ottaa vastaan tietoa, ideoita ja tuotteita ja muokkaa niistä omia versioitaan. Uudessa taloudessa pärjää parhaiten se, joka ei pelkästään hyväksy vaan osaa myös hyödyntää tätä.

Paljonhan tästä on jo keskusteltu erilaisilla innovaatiofoorumeilla, ja Suomi paistattelee polleana uuden talouden mannekiinien, kuten Rovion paisteessa. Mutta tosiasiassa monissa yrityksissä ja myös perinteisessä mediassa vielä yskiskellään aika tavalla uuden viestintä- ja toimintakulttuurin omaksumisessa.

Näille epäileville ja yskiville tuomaille suosittelen mielikuvamatkaa 11 vuoden taakse. Silloin moni vielä vähätteli Internetin merkitystä – ja katsokaas vain, missä nyt ollaan.

Kirjoittaja Kaisa Hernberg on b-to-b-asiantuntijayritysten strategiseen markkinointiviestintään erikoistuneen Frank Communicationsin toimitusjohtaja.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Miksi brändiä plussattaisi?

Eilen se sitten tapahtui – Google avasi plussan brändisivut. Kauan siitä onkin jo pöhisty ja googlelaiset ovat olleet salamyhkäisiä viimeiseen asti.

Kävin pörräämässä ensimmäisessä aallossa mukana olevien yritysten piireissä, näihin lukeutuu esimerkiksi Pepsi, Macy's, Toyota, H&M, Burberry.

Yllättävän vähän löysin itselleni täysin tuntemattomia brändejä – tarkoittaako tämä sitä, että sosiaalisen median yrityssivut valloitetaan ihan niiden samojen brändien toimesta, jotka käyttävät volyymilla myös ostettua mediaa? Toki näemme varmasti edelleenkin pienien yllättäjien tähdenlentoja, joiden taustalla on rohkeus ja oivallus. Mutta väitän, että uusien brändien menestystarinoiden syynä ei ole sosiaalinen media sinänsä, vaan oivaltava liiketoiminta, jossa ansaittu media antaa ansaitusti nostetta – ihan niin kuin PR on aina tehnyt hyville ideoille.

Sitten asiaa, minähän edustan nykyään isoa ja arvostettua bränditaloa. Eli nyt pitää ihan viran puolesta miettiä, haluaako Fazer olla piireissä. No, pelkkään kysymyksenasetteluun sisältyy jo arvolataus. Totta kai haluamme olla piireissä! Olemmehan päättäneet olla läsnä niillä foorumeilla, joissa ihmiset haluavat vuorovaikuttaa ja käydä dialogia.

Mutta ketkä käyttävät Google Plussaa? Olen yrittänyt kahlata läpi kaikki olemattomat tutkimukset siitä, kuinka Plussan käyttäjämäärä kasvaa räjähdysmäisesti, nopeammin kuin minkään palvelun aiemmin. Toisaalta näin jonkun piirakkadiagrammin, jonka mukaan Plussan piireissä hengaa vain keski-ikäiset nörttimiehet. Ei haittaa, syöväthän hekin suklaata, makeisia ja lounaita. Mutta sitten se huolestuttavin verkkohuhu, johon olen törmännyt viime viikkoina sekä nettiartikkeleissa että kahvipöytäkeskusteluissa: ihmiset ovat jo lähdössä pois Google Plussasta, koska eivät löydä motivaatiota päivittää asioita taas yhteen uuteen kanavaan.

Auttakaa nyt hyvät ihmiset. Kyselin jo eilen Twitterissä, millä brändillä Fazerin pitäisi perustaa brändisivu Google Plussaan. Ei tullut vastauksia. Miten tulkitsen tätä? Yhteisöllä ei ole mielipidettä vai ei ylipäänsä kiinnosta. Yleensä vastauksia nimittäin tulee.

Kirjoittaja on Fazerin online-dialogin johtaja.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Ole askeleen edellä – ennakoi!

Osallistuin viime torstaina Tietokone-lehden äänestyksen perusteella Suomen tärkeimpään IT-tapahtumaan, IBM:n Smarter Business Forumiin. Puheenvuoroja kuunnellessani huomasin ilokseni, että ainakin IT-maailma on herännyt seuraavaan nousevaan trendiin – ennakointiin.

Markkinoinnin ammattilaisilta odotetaan toistuvasti näkemyksiä siitä, miten markkinat kehittyvät, kuluttajakäyttäytyminen muuttuu, ja mitä kaikki haluavat ostaa tai tehdä tulevaisuudessa. Nopealiikkeisen mediakentän vuoksi tulevaisuuden trendejä on melko haasteellista analysoida perinteisin tutkimusmetodein, mutta helpotusta arkeen tuo liiketoiminnan analytiikka. Jostain syystä mahdollisuus nähdään kuitenkin enemmän uhkana ja mieleeni tuleekin Will Smithin tähdittämä ”Enemy of the State” -elokuva, joka on kauhuskenaario isoveli valvoo -ilmiöstä.

Datan analysoinnilla ja visualisoinnilla meille aukeaa mahdollisuus ennakoida ja innovoida tulevaisuuden askelmerkkejä. Miksi yritykset eivät hyödyntäisi tilaisuutta paikallaan jöpöttämisen sijaan? Eikö se olekaan upeaa, että meitä voidaan palvella entistä paremmin ja kohderyhmälähtöisemmin? Jollet huomannut, maailma menee eteenpäin, joten uteliaisuus on hyve paheen sijasta.

Kasvun löytäminen itsestä ja yritysten kurssin muuttaminen tuntuu olevan yllättävän vaikeaa. Vanhasta pidetään kiinni kynsin ja hampain – muutosvastarintaa parhaimmillaan. Tutkimusten mukaan syynä on useimmiten pelko tuntematonta kohtaan tai suoranainen laiskuus. Kumpaan ryhmään sinun yrityksesi kuuluu?

Tieto ja sen analysointi on yrityksille yksi tärkeimmistä liiketoiminnan kehityksen varmistavista elementeistä. Tämän allekirjoittaa myös maailman menestynein nelikko Amazon, Apple, Facebook ja Google, jotka kaikki rakentavat visionsa ja innovaationsa nimenomaan kuluttajakäyttäytymisen seuraamisen varaan. Tieto ei ainoastaan toimi määrittävänä tekijänä mainonnan kohdentamiselle, vaan sen avulla yritys saa näkemyksiä myös tulevan tuote- ja palvelukehityksensä tueksi. Liiketoiminnan analytiikan avulla Google ja Facebook ovat onnistuneet luomaan lukuisia uusia asiakaslähtöisiä palveluja, jotka ovat saaneet alkunsa anonyymista asiakkaiden liikkeiden seurannasta.

Tämä saattaa skeptikon mielestä kuulostaa vahtimiselta ja yksityisyyteemme kajoamiselta, mutta itse näen sen edistyksellisenä keinona tarjota kuluttajalle juuri hänen tarvitsemiaan palveluita jatkuvan viestitulvan keskellä. Siihen monella yrityksellä on kuitenkin vielä pitkä matka. Tämä vaatii ennen kaikkea uskallusta ja ennakkoluulottomuutta sekä halua astua ulos omalta mukavuusalueelta ja ottaa haaste vastaan. Mitä sellaista yrityksesi on viiden vuoden aikana tehnyt, missä selkeästi olette menneet mukavuusalueen ulkopuolelle? Eri teknologioita kannattaa kokeilla ja hypätä rohkeasti mukaan. Eihän liiketoiminnan analytiikka tai teknologia ohjaa käyttäytymistämme, vaan me itse. Sitä odotellessa.

Kirjoittaja on digitaalinen strategisti, innovaattori ja asiakaslähtöisyyden puolesta puhuja.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Mihin enää tarvitaan maksu-tv-paketteja?

Amerikkalaisyhtiö Netflix on yksi kiinnostavimmista tv-bisneksen uudistajista. Netflix tarjoaa kiinteään alle 10 dollarin kuukausihintaan rajoittamatonta katseluoikeutta laajaan elokuvavalikoimaansa. Lisäksi yhtiö toimittaa alkuperäisen bisnesmallinsa mukaisesti DVD-elokuvia vuokralle postitse.

Vastaavaa ”Spotify-tyyppistä” kiinteää kuukausihinnoittelua elokuvien striimaamisessa ovat kokeilleet jo useat yhtiöt. Netflixistä on tehnyt merkittävän sen yli 20-miljoonainen asiakaskunta sekä panostus sisältöihin: Netflix on sopinut isojen studioiden kanssa, että se maksaa niille viiden vuoden aikana yhteensä miljardi dollaria oikeudesta näyttää elokuvia nettipalvelussaan ennen elokuvien tuloa DVD-vuokraamoihin.

Kun samaan aikaan Google halusi välittää elokuvia käytännössä ilmaiseksi, Netflixistä tuli luonnollisesti studioiden suosikkikumppani nettijakelussa. Viime viikolla Googlekin tosin myöntyi maksamaan rahaa myös sisältöjen tekijöille.

Netflixin ja muidenkin internet-videopalveluiden menestys on synnyttänyt USA:ssa keskustelun kaapeliverkkojen maksu-tv-tilausten tulevaisuudesta: jos samat sisällöt saa netistä edullisempaan hintaan, mihin enää tarvitaan maksu-tv-paketteja?

Jos tv-ohjelmatkin siirtyvät laajassa mitassa nettijakeluun, mainosmyynti uhkaa lipsua tv-kanavilta erilaisille internetin tv-operaattoreille.

Netflixin menestystarina on kuitenkin tämän syksyn aikana sakannut. Yhtiö päätti muuttaa hinnoitteluaan ja erotti postilainauspalvelunsa hinnoittelun erilleen nettipalvelusta. Tämän seurauksena yhtiö menetti nopeasti lähes miljoona tilaajaa. Netflix nöyrtyi ja peruutti muutokset, mutta yhtiön maine kärsi kovan kolauksen.

Netflix on myös julkistanut aikovansa laajentua Pohjois-Amerikan ulkopuolelle. Britanniassa palvelun lanseeraus on jo pitkällä, mutta osana vastoinkäymisiään yhtiö ilmoitti pistävänsä aiemmin ilmoitetun Espanjan lanseerauksen jäihin.

Internet-jakelu myllertää tv-katselua lähivuosina Suomessakin. Netflix ei kuitenkaan ole ensimmäisenä uhkaamassa Härmän tv-markkinaa.

Kirjoittaja Timo Argillander toimii strategiakonsulttina Digital Media Finlandissa.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Vaikeaa sanoa ei

Heihin törmää työelämässä useasti. Päättämättömiin päättäjiin. Henkilöihin, joiden on uskomattoman vaikeaa sanoa ei, vaikka se kuuluu heidän työnkuvaansa.

Jokainen myyntityötä tekevä törmää jatkuvasti ostopäättäjiin, joilta ei saa vastausta tarjoukseen kuukausienkaan kuluttua.

Jokainen mediasuhdetyötä tekevä törmää toimittajiin, jotka eivät sano juttuidealle kyllä taikka ei kuukausienkaan roikottamisen jälkeen.

Useimmat meistä ovat olleet alaisina pomolle, joka haluaa päättää kaikesta itse, mutta käytännössä ei saa päätettyä mistään.

Monilla meistä on ollut työtovereita, jotka ottavat kaikki nakit vastaan – ja joko nuukahtavat burnoutiin tai eivät saa koskaan mitään valmiiksi.

Mistä on kyse? Miksi on niin vaikeaa sanoa ei? Oma kyökkipsykologin analyysini on, että tällaiset henkilöt pelkäävät päätöksenteon seurauksia. Jopa niin paljon, että eivät huomaa, että päättämättömyydelläkin on seurauksia, harvoin positiivisia.

Päätöspelon alalaji on liika-analysointi. Päättämätön päättäjä kokee tarvitsevansa aina vain lisää tietoa päätöksenteon pohjaksi. Tai vain päätyy vatvomaan mahdollisia skenaarioita loputtomiin – paitsi sitä, mitä seuraa, kun päätöstä ei tehdä.

On myös mahdollista, että päättämättömät päättäjät pelkäävät loukkaavansa, jos sanovat ei. Yleensä kuitenkin vastapuolen roikottaminen epätietoisuuden tilassa on paljon loukkaavampaa. Kieltävän vastauksen voi antaa jämäkästi, mutta nätisti. Silloin asia on selvä, ja molemmat voivat jatkaa touhuamista tahoillaan.

Kaikkinainen jahkaaminen on paitsi ärsyttävää, myös kansantalouden kannalta huono homma. Päätöksenteon pitkittyessä asiat seisovat pahimmillaan monessa yrityksessä. Ei synny liikevaihtoa eikä verotuloja.

Nyt onkin erinomainen aika opetella tekemään jämptimpiä päätöksiä. Aloittaa voi vaikka tulostamalla työpisteen seinälle näppärän huoneentaulun:

- Älä lykkää päätöstä, jonka voit tehdä heti

- Älä sano ehkä, jos tarkoitat ei

- Jos oikeasti harkitset asiaa, aseta määräaika päätöksenteolle

Kirjoittaja Kaisa Hernberg on b-to-b-asiantuntijayritysten strategiseen markkinointiviestintään erikoistuneen Frank Communicationsin toimitusjohtaja.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Mikä meitä oikeasti huolestuttaa?

Vuosi 2011 on ollut tapahtumarikas. Tunisiasta alkoivat useisiin Pohjois-Afrikan valtioihin levinneet kansannousut, jotka olivat historian ensimmäisiä vallankumouksia ilman johtajaa. Euroopassa velkakriisi levisi Irlannista ja Portugalista Kreikkaan ja tapaa hoitaa kriisiä puidaan niin EU:n kabineteissa kuin tuhansilla keskustelupalstoillakin. Kesän jälkeen Wall Streetilta alkanut vaurauden epätasaista jakautumista protestoiva ”Occupy Wall Street” on levinnyt kaupunkeihin ympäri maailman.

Samaan aikaan kotimaassa teollisuusyritykset ovat vaikeuksissa. Nokia on vähentänyt vuoden aikana väkeä runsaasti ja vähennyksistä vain osa voidaan laittaa Microsoftin alustalle siirtymisen piikkiin. UPM lopetti Myllykosken tehtaan, Itella, Nordea, Valtra ja monet muut vähentävät henkilöstöään ja Elcoteq hakeutui konkurssiin. Samaan aikaan Rovio suunnittelee pörssilistautumista miljardin dollarin valuaatiolla ja startup-kulttuuri kukoistaa Suomessa hehkeämpänä kuin koskaan.

Edelliset asiat ovat monimutkaisia. Sosiaalista mediaa on opittu käyttämään paitsi koulukavereiden löytämiseen, myös kansanliikkeiden, mellakoiden ja jopa vallankumousten synnyttämiseen. Digitaalisia palveluita tarjoavat yritykset kasvavat nopeasti ja niistä puhutaan, mutta samaan aikaan teollisuus sammuttelee hiljalleen valoja Suomessa. Näistä asioista purnaajia riittää jokaiselle keskustelupalstalle, mutta kun valtiot kaatuvat ja pörssiyhtiöt menevät konkurssiin, on kyse jostain isommasta. Kyseessä ei ole iso jytky, vaan digitaalinen ”vallankumous”, joka pakottaa sekä yhteiskunnan että yritykset sopeutumaan uusiin tapoihin luoda arvoa ja organisoitua.

Länsimaisena valkoisena miehenä on kuitenkin rasittavaa miettiä tällaisia asioita. Paljon ajankohtaisempaa on pohtia sitä, hommaisiko iPhone 4s:n vai odottaisiko ensi vuoteen iPhone 5:sta. Androidiin en siirry enkä jaksa odottaa, milloin niitä Nokian uusia luomuksia saa. Steven kuolemaa kunnioittavan badgen otin kuitenkin jo pois Facebook-profiilikuvastani.

Kirjoittaja Tommi Rissanen toimii konsulttina Digital Media Finlandissa.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Miten mitata FB-kontaktia?

Fazerin Facebook-ryhmässä on nyt huimat 200 000 jäsentä. Luku tekee ryhmästä Suomen suurimman. Siitä nöyrä kiitos suomalaisille. Päädyin kutsumaan ryhmän jäseniä suomalaisiksi, koska he eivät ole pelkästään kuluttajia, sidosryhmä taas on liian etäinen termi, fani jotenkin naiivi finglisimin kukkanen.

Fazerin strategia sosiaalisessa mediassa – ja näin ollen myös Facebookissa – on hakea ennemmin dialogin laatua kuin pelkkää määrää. Ei ole siis itsetarkoitus kasvattaa Facebookin fanimäärä, vaan saada aikaan pysyviä ja aktiivisia keskustelukumppanuuksia siellä, missä suomalaiset nykyään viettävät aikaansa ja käyvät keskusteluja. Numerot sinänsä eivät siis ole se tärkein saavutus, vaan aktiivinen keskustelu kuluttajien kanssa. FB-ryhmä onkin todella aktiivinen – saamme sen kautta päivittäin palautetta, kommentteja, kysymyksiä ja ideoita. Vaikka suuri osa ryhmäläisille suunnatuista viesteistä onkin viihdettä – arvontoja, kyselyitä ja pelejä – tarjolla on myös asiapitoisempaa sisältöä.

Sitten siitä mittaamisesta. Vierastan meneillään olevaa keskustelua, jossa arvotetaan Facebook-faneja sen mukaan, paljonko heillä on ystäviä omassa profiilissaan. Olenko minä tosielämässä jotenkin arvottomampi keskustelukumppani, jos minulla on vain pari hyvää luottoystävää? En mielestäni. Sama asetelma pätee verkossa: kaikki keskustelut ovat yhtä tärkeitä, on niitä näkemässä tai jakamassa sitten pienempi tai isompi ystäväjoukko. Facebook-toimintaa ja sen laatua ei siis voi mitata ainoastaan määrällisillä mittareilla, vaan sosiaalisen median analyysi keskustelujen sävyistä on yhtä tärkeä mittari.

Hauskaa tässä mittarointikeskustelussa on huomata, kuinka markkinoinnin ja viestinnän ihmiset ovat tottuneet käymään keskustelua tavoitteista ja mittaamisesta erilaisista viitekehyksistä. Toisaalla korostetaan ”reachia”, potentiaalisten silmäparien määrää ja toisaalla yritetään hyvinkin filosofisesti todentaa läpimenneen viestin laatua. Kuinka tämä saadaan yhdistettyä yksinkertaiseksi mittariksi Facebookiin, jossa molemmat on käytännössä mahdollista toteuttaa?

Jännityksellä tietysti jäämme seuraamaan, kuinka Facebook itse tämän kaupallistaa. Melkein kaikki muuhan on jo kaupan.

**********

Suomessa toimivien brandien Facebook-yhteisöjen top5 (tilanne 14.10.11):

Fazer 200 017

Fazerin Sininen 183 411

Silja Line Suomi 146 782

Hesburger 118 473

Audi Finland 71 647

(Lähde: Socialbakers)

Kirjoittaja on Fazerin online-dialogin johtaja.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Hyvän toimitusjohtajan resepti

Adforum NY 13.10.2011

Sapient

Liikevaihto miljardi dollaria. Maailman suurin videoseinä. Tutustun uuteen ihmisrotuun, joista osa vaikuttaa roboteilta, ehkä teknologia tekee tälläiseksi...Toiminta-ajatuksena asiakkaille ' it is our way or highway'.

Lowe&Deutsch

Tuotteena populistinen luovuus, mainstream mass communication. Lähtokohtana on aina asiakkaan liiketoiminnan tilanne, eivät tarjoa mitään kommunikointiin liittyvää ennen kuin ovat saaneet perehtyä businekseen. Pitävät vahvuutenaan integroitunutta globaalia verkostoaan, 70 toimistossa enemmistöomistus. Asiakkaina Unilever, Johnson&Johnson, HTC, Microsoftin cloud computing. Populistisen luovuuden esimerkit mainioita: Milk, Axe, Lifebuoy, Volkswagen (uusi Passat), Sony Playstation. Satoja neliömetrejä toimistotilaa, kaikki hienosti organisoitua, Michael Wall erittäin karismaattinen toimitusjohtaja.

DraftFCB

Toimitusjohtaja Laurence Boschetto rakastaa tätä alaa. Vaikuttava, osaava, paneutuva, uskomattoman energinen. Toimiston kivijalkoina ovat ihmiset, tuotteet ja suoritus, 'it is all about delivery'. Laurence laittaa strategit ja luovan tiimin puhumaan. Nivean laskusuunta on kääntymässä 3 kuukautta sitten 96 markkinalle lanseeratun kamppanjan ansiosta. Beiersdorfiin osakekurssi on noussut 6.4%. Näkemämme muutkin työt ovat erinomaista, miten tälläistä luovaa insightia on olemassa?

DraftFCB on saanut tana vuonna 345 palkintoa tehokkuus- ja muista alan kilpailuista. Se on kasvanut jatkuvasti 15 viimeista vuosineljännestä. Valintakonsultit kävelevät 5 senttiä maan pinnan yläpuolella, kun jätämme toimiston..

Sid Lee

Kanadasta lähtöisin oleva 17 vuotta vanha toimisto, 25 partneria, 550 työntekijän joukossa 30 arkkitehtia. Määrittelevät itsensä niin kansainväliseksi, etta menet mihin tahansa Sid Lee -toimistoon, 'you won't have a fucking clue where you are'. Perustajilla taustaa liikkeenjohdon konsultoinnista. Asiakkaina Adidas globaalisti, Red Bull, Dellin kuluttaja-business, Dom Perignon, Ajax FC. Haastavinta Sid Leelle on saada sisään tarpeeksi kyvykästä talenttia, tärkeä rekrykriteeri on mahdollisimman pieni oma ego. Facebookissa 31 000 fania, tämä on pohjana Sid Leen rekrytointiohjelmalle.

Olemme rekrytointibisneksessä, menestys perustuu osaajiin. Kaikkien tapaamieni toimistojen toimitusjohtajat ovat poikkeuksellisia lahjakkuuksia. Kuka olisi Suomessa ideaali mainostoimistojohtaja?

Perustaksi ehdottomasti Matti Alahuhtaa (Koneen toimitusjohtaja), liiketoimintaälyä, johtamiskykyä ja energiaa paneutua asiohin. Lisataan ripaus Jouko Karvisen (Stora Enson toimitusjohtaja) vimmaa. Mukaan iso pala Urpo Laisin (Lääkäriasema Dextran yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri) empatiaa ammattiosaamiseen yhdistettynä. Em. sekoitus istutetaan henkilöön, joka näkee maailman mahdollisuutena ja kykenee sen kommunikoimaan kaikilla välineillä. Voila!

Kirjoittaja Tuuli Kahma on valintakonsulttitoimisto Breezewayn perustaja.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: McCann teki hyvät rekryt

NY Adforum 12.10.2011

Ohjelmassa koko aamupäivä McCann World Groupissa. 100-vuotias toimistoryhmittymä, 22 000 työntekijää. Tämä tuntuu hieman epäilyttävältä...

Opin taas kerran, etta toimistoihin täytyy aina paneutua eikä luottaa mutu-fiiliksiin. Australialainen konsultti kysyy aluksi, mikä McCann Worldwiden nykypersoona itse asiassa on? Vastaus muotoutuu aamupäivän aikana. McCannWorldwiden ydintoiminnot avaavat jo asiaa: strategic innovation, performance analytics, technology catalysts, talent superiority ja commercial excellence, joka ei enää ole pelkkää taloushallintoa vaan ottaa kantaa palkitsemistapoihin toimistojen ja asiakkaiden välillä.

McCann on ollut tunnettu pragmaattisuudestaan, se toimittaa ja tekee varmasti mitä lupaa. Toimeksiannot ovat valtavia kooltaan ja kompleksisuudeltaan. Se mitä McCannista on nykyasiakkaiden mielestä puuttunut, liittyy luovaan ajatteluun ja innovointiin.

Pääsemme pienryhmissä tutustumaan MRM:ään, McCann Humancareen, Momentumiin ja McCanniin.

MRM on keskittynyt asiakasmarkkinointiin, päämääränä on saada hyvin monimutkaisista asioista yksinkertaisia. Nykyään markkinointijohtajalla voi olla yli 50 avaintunnuslukua, joilla toimintaa mitataan. Casena MRM:llä on General Motors, GM, jonka käännös liiketoiminnassa tehtiin16 kuukaudessa. GM antoikin MRM:lle tunnustuksen ' supplier of the year 2010'. Intelistä MRM ottaa kunnian siinä, että 'MRM turned Intel from an ingredient to a star'.

MRM:n mielestä teknologia on uutta magiikkaa, teknologiaosaajia on ryhmässä 300 henkilöä. Datan kerääminen, sen analysointi ja älykäs käyttö ovat a ja o.

McCann Humancare. Lääkemarkkinointi ja terveydenhuolto on selvästi oma alueensa, jonka säätely vaihtelee eri maissa. Afrikassa hallituksilla on budjetteja preventiiviseen terveyskasvatukseen, Kiinassa terveydestä yleensä ollaan hyvin kiinnostuneita. Monissa maissa, missä lääkkeiden markkinointi on säädeltyä, satsataan terveystietoisuuteen. 1500 henkilön ryhmä. Seurantasysteemit McCann Humancaren asiakastyön tuloksellisuudesta olivat vaikuttavia.

Momentum. Elämysten luomiseen keskittyvä toimija, jonka toiminta-ajatus jäi hieman hajanaiseksi, koska he haluavat olla kaikkialla. Tapahtumissa, mainonnassa, promoissa, shopper-markkinoinnissa. Asiakastyytyväisyydestä kertonee kuitenkin, että Coca-Cola on tehnyt heidän kanssaan yhteistyötä 25 vuotta.

Ja sitten itse McCann. McCann on tehnyt kovia rekrytointeja viimeisten parin kuukauden aikana. Linus Karlsson Motherista, luovaa voimaa DDB:ltä, Fallonista. Lotta Malm Hallqvist on nimitetty globaaliksi kasvun johtajaksi. Linus on suuri, luova ja nöyrä ajattelija, joka haluaa löytää asiakkaalle ne osaajat, jotka kykenevät ongelman ratkaisemaan. Hän ei itse mielestään ole kaiken osaaja, mutta on se, joka löytää vastauksen kysymykseen ' where is the center of gravity of this brief?'

Kun kuuntelin Linusta ja Lottaa, niin tulin siihen tulokseen, etta tälläisten rekryjen jälkeen McCannista voi tulla ihan mitä vaan se haluaa!

Kirjoittaja Tuuli Kahma on valintakonsulttitoimisto Breezewayn perustaja.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Potkuista piristystä toimintaan

Into ja Ida -viestintäkonsernin toimitusjohtaja Teemu Jokinen (vas) ja Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen.

Alan yrittäjät painivat kaikki sen saman tosiseikan kanssa, että asiakkuuksien kehittämisen rinnalla nyt pitäisi kehittää ripeästi myös henkilöstöä. Ja se ei näytä meiltä mainosmaakareilta onnistuvan. Henkilöstön kehittämisen sijaan ratkaisumme näyttää olevan henkilöstön vaihtaminen.

Kesällä mainos-, viestintä-, digi- ja mediatoimistoksi muuntautunut Ezpa on aloittanut yt-neuvottelut viime viikolla. Toimitusjohtaja Jussi Liimataisen mukaan yt-neuvotteluilla tavoitellaan rakennemuutosta. “Nykymaailmassa on aika tyypillistä, että samaan aikaan toisesta päästä vähennetään ja toisesta lisätään henkilöstöä, koska positiot ovat aika erilaisia”. (Markkinointi ja Mainonta, 5.9.2011)

Nyt näemme lyhyen ajan sisällä jo toisen yt-ruletin, jossa henkilöstö saa lähteä johdon epäpätevyyden ja näköalattomuuden takia, tai omistajien lyhytnäköisen ahneuden seurauksena. Vuoden lopussa julkaistaan rajusti voitollisia tuloksia, jotka kattaisivat moninkertaisesti henkilöstövähennyksillä saavutetut kustannussäästöt. Yrityksellä olisi siis ollut varaa pitää vanha henkilöstönsä, jos henkilöstö vain olisi oikeanlaista.

Inoob Helsinki tehostaa toimintaansa. Digitaalisen tuotannon kenttä on muuttunut ja muuttuu koko ajan vauhdikkaasti. Toimeksiantojen luonne on muuttunut sisällöllisempään suuntaan. Me haluamme pysyä muutoksessa mukana. (www.digital.inoob.fi, 19.5.2011)

Kun toimiala muuttuu ja kehittyy, on henkilöstön kehityttävä siinä mukana. Kehittäminen on koko työyhteisön vastuulla, mutta erityisesti sen johdon. Tämä on yrityksen johdon varsinainen tehtävä. Jos johto ei osaa kehittää henkilöstöä, kenet itse asiassa pitäisi vaihtaa?

Missä on se mainostoimisto, joka nousee alan yritysten kärkeen nimenomaan olemalla vaihtamatta henkilöstöä jokaisen muutoksen edessä? Otetaan vertailukohdaksi vaikkapa yli 100 henkeä työllistävä ohjelmistoyritys Reaktor. Reaktorissa henkilöstön vaihtuvuus on olematonta ja yritys kilpailee vuodesta toiseen hyvällä menestyksellä Suomen ja koko Euroopan parhaan työpaikan tittelistä. Tämä kaikki alalla, jossa tapahtuneiden muutosten rinnalla markkinointiviestintäalan kuohunta on lastenleikkiä.

Mainostoimisto McCann on aloittanut koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Toimitusjohtaja Petteri Lillberg kertoo, että neuvottelujen päätavoitteena on miettiä yhdessä henkilöstön kanssa kuinka tehdä McCannista entistä parempi toimisto. (Markkinointi ja Mainonta, 10.6.2011)

Yt-prosessi tuskin on paras keino henkilöstön osaamisen tai yrityksen toiminnan kehittämiseen. Irtisanomiset luovat työyhteisöön aina epävarmuutta, joka johtaa väistämättä luottamuspulaan. Ei voi olla sattumaa, että vaihtuvuus alallamme on myös henkilöstön suunnalta suurta. Miksi kukaan sitoutuisi työnantajaansa, joka kehittää henkilöstöään irtisanomalla?

Mielestäni nyt tarvitaan kulttuurinmuutos, johon jokaisen alalla toimivan yrityksen ja johtajan pitäisi sitoutua. Tehtävä ei ole helppo, mutta se on mahdollinen. Asiakkaiden mielestä henkilöstön suuri vaihtuvuus on yksi pahimmista puutteista mainostoimistojen toiminnassa. Kyse ei siis ole "vain" ongelmasta työhyvinvoinnissa, vaan liiketoiminnan kasvattamisen esteestä.

Panu Laaksonen on Ida Framin toimitusjohtaja ja Teemu Jokinen on Into ja Ida -viestintäkonsernin toimitusjohtaja.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Who the hell are Brooklyn Brothers

Adforum-summitin toinen päivä New Yorkissa. Aloitamme Johannes Leonardolla, he määrittevät itsensä toimistoksi, josta et koskaan ole kuullut mitään. 50 henkilöä 13 eri maasta. Pienen toimiston mentaliteetti, mutta globaali toimija. WPP vähemmistöomistajana, holding-yhtiön nopeiten kasvava toimisto. Asiakkaina Google, Coca-Cola, Chanel, Ted, Clarins.

Toimeksiannot ovat olleet vaativia; Chanel halusi näkemyksen siitä miten luxus-brändi säilyttää vetovoimansa digiaikakaudella. Tuotteet ovat samanlaisia, positioinnit samanlaisia, vain kommunikoinnilla voi suojautua ja rakentaa haluttavuutta. Coca-Cola Classicin toimeksianto oli samansuuntainen, kuinka säilyttä (huom. ei enää mahdollisuutta kasvattaa) 'current level of brand love'.

Esitin kysymyksen presentoijille ja sain todella hämmästyä. Kolme mustiin pukeutunutta vakavaa miestä olivat hiljaa lähes minuutin. He ajattelivat. Ja sitten vastasivat. Wow!

LBi, Lost boys international. 10 vuotta vanha toimisto, Puma, Volvo, Coca-Cola, SAB Miller, British Airways, Johnson&Johnson, Ikea, Volkswagen, Starwood asiakkaina. Globaali markkinointi- ja teknologiatoimisto, jotka kykenevät yhdistämään strategian, luovuuden, median ja teknologia-ekspertiisin. Tavoitteena on aina tuoda asiakkaan liiketoiminnalle lisäarvoa.

1800 henkiloa, aggressiivinen laajentumisstrategia. Ytimenä on teknologian ja markkinoinnin yhdistäminen, 40 % työntekijöistä on jonkin kommunikointiin liittyvän teknologian ekspertteja.

Miksi LBi kasvaa? Vastaus on yksinkertaisesti se, etta digitaalinen ekosysteemi pakottaa brändin miettimään positionsa ja toimintansa uudelleen. Jollei sitä tee, on parin vuoden kuluttua poissa pelistä. Yritysten on itse asiassa pakko miettiä busineksensa uudelleen. Ydinasia on markkinointi laajasti ymmarrettynä, mitä ollaan, missä, keille ja millä hinnalla.

Loistavaa ammattitaitoa, kovaa prosessiosaamista, kreatiivisuutta. Vakuuttavaa.

Gyro. Paul Neal, SVP global business development, murskaa sydämet. Missä näitä tyyppejä kasvaa?

B-to-b, 600 henkilöä globaalisti, CEO Christoph Becker on myös chief creative officer. Hänelle humaanisuus busineksessa on corea. Tämä vaikuttaa nyt olevan menestyvien toimistojen ytimessä. Caset ovat parhaita, mita olen b-to-b:ssä nähnyt. Technicolor, FedEx, Scotsman Ice System, Pitney Bowes, John Deere. Nyt on b-to-b-markkinoinnissa b-to-c-tason luovuutta! Tosiasiahan on, etta suuri osa rationaalisiin argumentteihin perustuvaa b-to-b-markkinointia on puhdasta tapettia. Ydin on Gyron mukaan positiointi, joka b-to-b-puolella on tehtävä nerokkaasti.

Brooklyn Brothers. Heidän määritelmänsä itsestään on 'who the hell are Brooklyn Brothers'! Ydinasia on collaboration, älykäs yhteistyö. 87 henkilöä, 3 toimistoa, 22 asiakasta, tuotoista yli puolet kansainvälisistä toimeksiannoista. Arvostetussa Euro Effie -kilpailussa, joka mittaa monipuolisesti markkinoinnin tehokkuutta, seka Grand Prix että best demonstration of socia media effectiveness 2011. Asiakkaana Islanti, Inspired by Iceland. Tässä toimistossa on perinteisyys kaukana. He tekevat yhteistyötä runoilijoiden, muusikkojen, autojen suunnittelijoiden, vaikka kenen kanssa. Ydinryhmä on aina monitaitoinen tiimi, jota tuottaja koordinoi. Toimeksiannot ovat tyyppiä: haluamme kasvaa 400 miljoonan dollarin yrityksestä miljardin dollarin yritykseksi. Tulokset ovat loistavia, organisoituminen ja asenne taysin kohdallaan, median käyttö mykistää. Presentaatio keskeytyi kolmesti spontaaneilla suosionosoituksilla. This is it!

Kirjoittaja Tuuli Kahma on valintakonsulttitoimisto Breezewayn perustaja ja hän bloggaa Adforumin summitista New Yorkista.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Brooklyn Brothersin Inspired by Iceland -kampanja:

Iceland Inspired from The Brooklyn Brothers on Vimeo.

Vierasblogi

Kommentti: Tuuli Kahma arvioi Nykin toimistot

DDB Component Group. Uusi ryhmä DDB:ssä, johon kuuluvat Uproar, The Launch Point, Encircle ja Red Urban. Edellä mainituilla yksiköillä ei ole selkeää synergiaa keskenään. Uproar on lapsille ja teineille suunnattu mainostoimisto. The Launch Point voi ottaa kopin tuotekehityksen alkuvaiheesta ja jatkaa lanseeraukseen saakka. Encircle on niille yrityksille, joilla ei ole varaa maksaa DDB:n normipalveluista, mutta jotka ehdottamasti tarvisevat markkinointia pysyäkseen markkinoilla. Red Urban on digitoimisto.

Suurin business on tällä hetkellä Uproarissa, lasten valta ostopäätöksissä kasvaa koko ajan. Uproar toimii toistaiseksi USA:ssa noin puolentoista sadan henkilön voimin. Case-esitykset olivat esimerkkejä, joita ei koskaan nähdä Pohjoismaissa. Aseita, ammuntaa ja puhdasta aggressiota. Tulokset olivat em. huolimatta tai juuri siitä syystä saavutettu moninkertaisesti. Tendit syntyvät lasten ja nuorten keskuudessa, siksi Uproar on ehdottamasti toimisto, jota pitää seurata.

Tulevaisuutta edustaa myös Launch Point. Arviolta noin 250 000 tuotelanseerauksesta vain viidesosa onnistuu. 7 Eleven, Pizza Hut, AT&T Wireless, Lipton's Ice Tea ja Tabasto ovat esimerkkejä asiakkaista. Tabasco oli mainio ja innostava briiffi: Walmart oli heittämässä koko brändin pois valikoimastaan, koska tuoteportfolio oli liian laaja. Launch Point on tuotelanseerauksien alkuvaiheesta designiin saakka ja edustaa selvästi mainostoimistoille uutta liiketoimintaa.

72 & Sunny, Los Angeles ja Amsterdam. Älykkäitä strategeja, Wieden & Kennedy -taustaa, loistavan looginen toimisto. Korostavat kulttuuria , talenttia, johtoa ja rakennetta. My god, eihän tätä voi paremmin ilmaista. Vielä: strategia tulee aina ensin, sitten luovuus.Toistaiseksi pienehkö toimija, jotka kilpailevat TBWA:n, BBDO:n, Wiedenin ja Goodbyn kanssa.

Päivän yllättäjä on JWT. Huippustrategeja, McKinsey ja Boston Consultin Group luultavasti tappelevat näistä resursseista. Uskomaton illallinen jossain päin New Yorkia, jonne en kirkkaassa auringonpaisteessa uskaltaisi suunnistaa.

Possible Worldwide. WPP:n digipuolen uusi toimisto, johon on upotettu viisi erilaista toimijaa viime helmikuussa. Hieman hapuileva esitys, jossa esimerkit kuitenkin huikeita. Google, Pringles, Absolut Vodka, My black is beautiful, Mitsubishi Motors.

Valintakonsulttikollegani ovat armottomia. Mikään edellä mainituista toimistoista ei toistaiseksi ole ollut erinomainen heidän mielestään.

Kirjoittaja Tuuli Kahma on valintakonsulttitoimisto Breezewayn perustaja.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: B-to-b-markkinointiviestintä nojaa liiaksi proosaan

Viimeisin blogikirjoitukseni ”Älä mene teksti edellä nettiin” kirvoitti kiivaan keskustelun, joten ajattelin kaivaa hieman lisää verta nenästäni ja jatkaa samasta aiheesta.

Tekstin rooli on oman kokemukseni mukaan merkittävästi ylikorostunut b-to-b-markkinointiviestinnässä. En missään tapauksessa tarkoita sitä, että teksteillä ei olisi merkitystä. Tarkoitan sitä, että b-to-b-markkinointiviestintä – niin netissä kuin muuallakin – nojaa liiaksi pitkään proosaan.

Lukuprosessia ja lukijakäyttäytymistä on tutkittu paljon, ja tyypillinen lukuprosessi menee suunnilleen näin:

Katse osuu kuvaan. Jos kuva on kiinnostava, katse siirtyy otsikkoon. Jos otsikko on kiinnostava, katse siirtyy seuraavaan korostuselementtiin, kuten äläykseen. Jos äläys on kiinnostava, luetaan pätkä tekstiä sen ympäriltä. Jos teksti vaikuttaa mielenkiintoiselta, luetaan lisää tekstipätkiä – vaikkapa kiinnostavien alaotsikoiden alta. Välillä katse harhailee faktalaatikkoon.

Jos kaikki elementit ovat kunnossa, tuloksena saattaa olla koko jutun lukeminen, mutta ei välttämättä alusta loppuun, vaan sieltä täältä napsien.

Jos lukijalle ei tarjota riittävästi visuaalisia ärsykkeitä, ja jos tekstiä ei palastella riittävän helposti sulaviksi paloiksi, on suuri riski, että teksti jää ainakin osittain lukematta. Netissä katse myös hyvin nopeasti kiinnittyy jo seuraavaan ärsykkeeseen, joka todennäköisesti johtaa pois alkuperäisen tekstin parista.

Ihmiset viipyvät yhdellä nettisaitilla keskimäärin puolesta minuutista minuuttiin. Aikaa ensivaikutelman luomiseen ja kävijän koukuttamiseen on siis todella vähän. Siksi haluan herätellä b-to-b-yrityksiä siihen, että etenkin netissä on ensiarvoisen tärkeää hoitaa kokonaisuus kuntoon, eikä keskittyä pelkkään tekstintuotantoon. (Siis: muidenkin asioiden kuin tekstien tulee olla hyvin suunniteltuja ja toteutettuja.)

Erityisesti visuaalisuus on asia, jota ei riittävästi arvosteta b-to-b-puolella, vaikka ihmissilmä kiinnittyy ensimmäiseksi juuri kuviin ja vaikka esimerkiksi värien ja viivan käytöllä ja kirjasintyyppien valinnalla on olennainen vaikutus mielikuvan muodostumiseen.

Hakukonelöydettävyyden kannalta tekstisisältö on toki erittäin tärkeässä asemassa. Mutta tärkeitä asioita on paljon muitakin – esimerkiksi se, kuinka monesta ulkopuolisesta lähteestä sivustolle viitataan. Siksi on tärkeää miettiä paitsi www-sivuja, myös laajempaa nettiekosysteemiä.

En halua vähätellä tekstin merkitystä – olenhan itsekin kirjoittaja. Silti: teksti on www-sivuilla se osa, jota on kaikkein helpointa muuttaa. Alustan, ulkoasun ja rakenteen kanssa sen sijaan eletään usein vuosikausia. Siksi näihin asioihin on tärkeää panostaa suunnitteluvaiheessa.

Kokemukseni mukaan b-to-b-yrityksissä ei kovin hyvin tunneta digitaalisen markkinointiviestinnän ulottuvuuksia. Www-sivuihin suhtaudutaan edelleen usein sähköisenä esitteenä, jota ei nähdä osana laajempaa verkossa viestimisen kokonaisuutta. Kun lisäksi vielä keskitytään pääasiassa siihen tekstintuotantoon, jää paljon verkon tarjoamaa potentiaalia hyödyntämättä.

Siksi minusta on hienoa, että niin moni on jo tarttunut heittämääni keskustelupalloon. Jatketaan juttua!

Kirjoittaja Kaisa Hernberg on b-to-b-asiantuntijayritysten strategiseen markkinointiviestintään erikoistuneen Frank Communicationsin toimitusjohtaja.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.

Vierasblogi

Kommentti: Valintakonsultti ei ole enää vihollinen

Keskustelin jenkkiläisten kollegojeni kanssa. Leslie Winthrop perusti AAR Partnersin New Yorkiin 1980, seitsemän vuotta myöhemmin syntyi Roth Associates, jossa perustajana Dick Roth. Leslie ja Dick kertoivat kuinka kivistä business oli alussa. Kymmenen vuotta sitten toimistot pitivät valintakonsultteja vihollisina. Ajat ovat muuttuneet: jokainen alan holdingyhtiön toimitusjohtaja, kaikki merkittävien luovien toimistojen sekä mediatoimistojen ja markkinointialan muiden toimijoiden avainhenkilöt haluavat nyt olla mukana Adforumissa esittelemässä valintakonsulteille osaamispääomaansa.

Mittasuhteet taalla ovat erilaiset valintakonsultti-busineksessa. Kokemusta on yli 30 vuotta, AAR on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana hoitanut 1500 hakuprosessia. Heidan mottonaan on, että vain loistavalla mainostoimisto-asiakas-suhteella saadaan markkinointibudjetti hyödynnettyä parhaiten. Näkökulma on tietysti asiakkaan liiketoiminta, mutta kyseessä on myös mainostoimiston liiketoimina, eli win-win.

Kirjoittaja Tuuli Kahma on valintakonsulttitoimisto Breezewayn perustaja.

Kaikki Vierasblogit löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/blogit/vierasblogi/ ja syötelukijalla ne löytyvät osoitteesta http://www.marmai.fi/rss.xml?section=vierasblogi.