Onko mitään ideaa?

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Bloggaamisen 10 käskyä

Viimeaikojen sosiaalisen median höyrystelyssä ovat blogit valitettavasti jääneet altavastaajan asemaan. Ja aivan suotta. Ensinnäkin blogipohjaiset julkaisujärjestelmät ovat syrjäyttäneet monet järeämmät systeemit. Ja blogeja luetaan yhä paljon, vaikkei koko kansa niitä kirjoittelisikaan. Siinä missä tweetti kestää korkeintaan tunnin ja Facebook-päivitys korkeintaan päivän, voi hyvä blogiteksti elää lähestulkoon ikuisesti.

Oheista käskylistaa olen vetänyt parin vuoden ajan ja noudattanut vielä useamman. Se tuntuu vieläkin kohtuullisen osuvalta, joten olkaa hyvä:

1. Ole henkilökohtainen

Tämä ei tarkoita, että pitäisi välttämättä tehdä rohkeita henkilökohtaisia paljastuksia tai kertoilla yksityisistä asioista. Enemmänkin sitä, että kirjoittaa ihmisenä ihmiselle (olettaen tietysti, että on ihminen).

2. Kirjoita nopeasti ja säännöllisesti

Deadlinet kunniaan. Aseta kirjoittamiselle selvät aikarajat ja tietyt ajankohdat jolloin kirjoitat. Noudata niitä.

3. Keskustele ja seuraa keskusteluja

Kirjoita blogitekstisi siten, että ne eivät ole aukottomia julistuksia vaan kutsuja keskusteluun.

4. Ole ajankohtainen

Ihmisen muisti on päivän lööpin mittainen. Hyödynnä niitä.

5. Ole vahvasti jotain mieltä

“Toisaalta ja toisaalta”-jossittelu voi olla lähempänä totuutta, mutta kiinnostavaa blogitekstiä ei sillä saada aikaan.

6. Tiivistä

Kirjoita mielestäsi hyvä teksti. Puolita se. Luultavasti se on vieläkin liian pitkä.

7. Puhu isommista tai pienemmistä asioista kuin oma yrityksesi

Syleile maailmaa ja ymmärrä pientä ihmistä. Juhlissakaan kukaan ei pidä ihmisestä, joka puhuu vain itsestään.

8. Puhu suomea, älä jargonia

Asiantuntijuutta ei ole se, että osaa puhua oudoilla termeillä.

9. Testaa verkkoon, älä pöytälaatikkoon

Mitä on pahinta mitä huonolle blogitekstille voi tapahtua? Sitä ei lue kukaan. Sama kohtalo on useilla hyvilläkin teksteillä.

10. Listat kiteyttävät, kysymykset osallistavat

On vissi syy miksi tässäkin on kymmenen kohtaa, vaikka oikeasti hyvän blogin kirjoittamiseen kuuluu tasan 27 ohjeistusta.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Oletko sisältömarkkinoija?

Lähes jokainen markkinoinnin parissa työskentelevä ihminen tuottaa päivittäin tuhansia merkkejä tekstiä: ei pelkästään markkinointitekstien ja myyntikirjeiden muodossa, vaan myös meileinä, muistioina ja muina dokumentteina, joiden sisältö leviää usein yrityksen ulkopuolelle. Samoin tekevät monet muutkin ihmiset, joiden varsinainen tehtävänkuva ei liity suoranaisesti markkinointiin.

Fyysisessä maailmassa brändin maineen voi luoda tai tuhota firman asiakaspalvelija tai lähetti, mutta verkossa vastuu jakautuu vieläkin laajemmin brändin eritasoisten edustajien kesken. Kaikkea sisältöä ei ehdi eikä ole järkeäkään kierrättää viestintäosaston kautta.

Varsinkin sosiaalisessa mediassa tuotettu sisältö ei henkilöidy pelkästään tuottajaansa, vaan myös henkilön edustamaan organisaatioon. Yleisradion vahvin brändi internetissä ei ollut Elävän arkiston klassikko-ohjelmat, vaan Mikael Jugnerin Facebook-päivitykset ja romanttiset YouTube-videot. Uuden johtajan (mikä sen nimi nyt olikaan?) aikakaudella on harrastettu lievästi sanottuna pidättyvää julkisuuspolitiikkaa. Tästä syystä Junger on vieläkin ollut yleisin henkilö mediassa kommentoimassa Ylen tilaa (ja toki paljon kaikkea muutakin). Ylen näkökulmasta sen luulisi olevan ehkä vähän huolestuttavaa.

Profiilin ei edes tarvitse olla toimitusjohtajatason korkea ollakseen profiili. Firma X:n puhelinkeskuksen hoitajan koomiset verkkotoilailut menevät myös osaltaan Firma X:n piikkiin, kun hän on ilmoittanut profiilitiedoissaan olevansa yrityksen työntekijä ja sen verkoston jäsen. Tästä johtuen yritysten tulisi panostaa sosiaalisen median strategiaan sekä koulutukseen. Päätä ei pidä pistää pensaaseen. Lisäksi niinkin kivikautinen asia kuin hyvä kirjoittaminen on noussut sosiaalisen median myötä arvoon arvaamattomaan.

Jokaisen yrityksen työntekijän tulisi olla sisältömarkkinoija: brändin sanansaattaja ja tehokas kirjoittaja.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Rakentavaa kritiikkiä

Mikäli tästä tekstistä saa käsityksen etten kestä negatiivista palautetta, niin se on aivan oikea.

Tämä on arvostelu Henrik Muukkosen kirja-arvostelusta. Kyseinen teksti on tyypillinen esimerkki kirja-sivujen alagenrestä, jossa kirjaa ei ole luettu läpi ainakaan ajatuksella. Mielipide on muodostettu vahvasti etukäteen ja sitten on kirjoitettu piinallisen laveasti sanamäärän edellyttämä määrä kritiikkiä deadlineen mennessä. Kyseinen arvostelu ei ole missään nimessä painonsa arvoinen kultana, jonka takia käyn ohessa arvostelun väitteet läpi kohta kohdalta:

Miten jokin tietokirja voi maksaa niin paljon kuin 65 euroa?

Hieman absurdia, että tämä kysymys esitetään lehdessä, jonka nimi on Talouselämä. Uskoisin, että termi ”markkinatalous” on joskus vilahtanut myös kyseisen lehden sivuilla. Miksi lehti, jota ei ole edes oikoluettu kunnolla maksaa 6,50 €? Muita perusteluja löytyy täältä.

Syynä saattaa olla se, että kirja on väärin hinnoiteltu tai sitten se, että kirja on polttavan ajankohtainen ja siksi kustantajan mielestä lähes painonsa arvoinen kultaa. Toimittaja Antti Isokankaan ja konseptisuunnittelija Riku Vassinen kirjoittama Digitaalinen jalanjälki on kieltämättä ajankohtainen, mutta ei läheskään painonsa arvoinen kultaa.

Digitaalinen jalanjälki -kirja painaa 530 grammaa. Kävin asian varta vasten mittaamassa lähikaupassa. Kullan markkinahinta on ollut viime aikoina ennätyskorkealla n.1220 dollaria/unssilta. Näin ollen mikäli kirja olisi painonsa arvoinen kultaa, arvo olisi reilut 20 000 euroa. Kirja olisi nelinkertaisesti hintansa arvoinen, mikäli sisältö olisi ainoastaan painonsa arvoinen hopeaa. Voin varmasti sanoa, että kirja on enemmän kuin painonsa arvoinen kurkkuja (ostin niitä nimittäin samalla kauppareissulla).

Kirja kertoo siitä, miten yritys tai yksilö voi markkinoida itseään, tuotteitaan ja tekemisiään internetissä eli kasvattaa digitaalista jalanjälkeään. Kirja ei kerro, miten tämän voi tehdä varmasti menestyksekkäästi.

Tämä pitää paikkansa, emme ”varmasti” kerro mitään. Luin aikoinaan Dale Carnegien kirjan ”Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa”, mutta en saanut lisää mitään noista. Kirja ei siis toisin sanoen kertonut ”varmasti” mitään otsikon asioita. Silti se on jonkinsortin klassikkoteos ja myynyt miljoonia kappaleita. Minua on huijattu (ja ilmeisesti monta muutakin).

Isokangas & Vaittinen kuvailevat piinallisen laveasti, miten yhdysvaltalaiset yritykset ovat käyttäneet internetiä mainonnassaan.

Kuka helvetin Vaittinen? Kirjassa mainitaan yhteensä 125 brändiä, joista yhdysvaltalaisia on toki suurin osa (68). Onhan siellä myös eniten rahaa ja enemmän tekijöitä. Toisaalta suomalaisia mainintoja on 54, joka kieltämättä on ehdottomasti liikaa. Onhan Suomi verkkomainonnan Bulgaria. Ruotsista olisi pitänyt kirjoittaa enemmän, koska nyt kirjassa oli vain yksi ruotsalainen esimerkki.

Yhtiöt ovat syytäneet mainosrahojaan mitä mielikuvituksellisempiin mainoskampanjoihin ja saanet näkyvyyttä. Kirjoittajat eivät tiedä tai kerro, ovatko kampanjat tuoneet yrityksille internet-näkyvyyden lisäksi myös rahaa.

Ohessa jotain suoria poimintoja kirjasta:

- (Hurtta Collectionin) viikon myynti ylitti keskiarvon lähes viisitoistakertaisesti ja koko kuun myynti 4,5 kertaisesti.

- Arviolta 50 000 dollaria maksanut kampanja (Burger King Whopper Sacrifice) sai 32 miljoonaa näyttökertaa mediassa. On arvioitu, että kampanjan pr-arvo olisi ollut 400 000 dollaria. Aika kohtuullinen ROI pienelle Facebook-kikkareelle.

- Vastarintaliike äänesti näppäimistön lisäksi myös jaloillaan: Myynnit laskivat uudelleen brändäyksen jälkeen 20 prosenttia. Tämä fokusryhmäsekoilu maksoi (Tropicanalle) vaivaiset 35 miljoonaa dollaria.

Kirjoittajat tuntevat mitä ilmeisimmin kohteen, josta he kirjoittavat. Siellä blogataan ja pöhistään, klikkaillaan yhä havemmin bannereita, asutaan Facebookissa ja hakukoneoptimoidaan kilpaa.

Tässä Mukkonen osuu täysin oikeaan.

Kirjan arvo onkin siinä, että kirjoittajat avaavat sosiaalisen median (some) läpitunkeman internetmaailman niille, joille se ei ole vielä tuttu.

Se oli vähän niin kuin koko kirjan idea.

Enkä itseasiassa suhtaudu täysin herkkähipiäisesti palautteeseen. Esim. Vierityspalkin arvostelu kirjasta on oiva esimerkki hyvästä kriittisestä arvostelusta.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Tänään, tässä ja heti

Reaaliaikaisuus on nousemassa verkossa yhä vahvempaan rooliin.

Twitterin kulttuurillinen merkitys on ollut sen käyttäjämäärää suurempi ennen kaikkea sen nopeuden vuoksi. Vangitut eivät enää tarvitse yhtä puhelinsoittoa, kun tweetit ovat lähteneet jo aikaisemmin ilmoille. Myös vaikkapa Haitin katastrofin kuvat näkyivät ensimmäisenä Twitterin kautta. Twitterin reaaliaikaisuus on omalla tavallaan raadollista. Päivänkin vanhat uutiset ovat lähestulkoon esihistoriaa. Kuukauden vanhoja ei edes löydy Twitterin haulla.

Jo muutaman vuoden on ollut palveluita, jotka mahdollistavat suoran live-videokuvan lataamisen verkkoon mobiililaitteesta (esimerkiksi Bambuser/Qik). Kansalaisjournalismille tämä synnyttää mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Luvassa on varmasti myös kiintoisia keskusteluja yksityisyyden merkityksestä. Jos jo nyt yhteisöt ovat täynnä epäilyttävää kuvamateriaalia ihmisten huuruisista illanvietoista, mitä sitten tapahtuu, kun baarissa jokainen ihminen kuvaa suoraa livekuvaa nettiin?

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Näin lähestyt bloggaajaa

Meikäläistäkin lähestytään tasaisin väliajoin erilaisilla myyntiseireenien lauluilla. Päätarkoituksena on saada minut kirjoittamaan blogeissani jostain ainakin lähestyjän itsensä mielestä maailman makeimmasta jutusta. Oheiset viisi kohtaa muistamalla, vältät ainakin suoran siirron meikäläisen sähköpostin spämmikansioon:

1. Älä lähetä lehdistötiedotetta

Lehdistötiedote ei yleensä kerro mistään bloggaajaa kiinnostavasta, ellei kyseessä ole uutisiin keskittynyt blogi. Lähtökohtaisesti bloggaajat siirtävät lehdistötiedotteesi suoraan roskapostikansioon.

2. Lähesty ihmistä

Tuo ilmi rehellisesti, että olet yrityksestä, äläkä tuputa tuotettasi. Kerro ilman pölynimurikauppiaan ylisanoja, mistä on kyse ja miksi häiritset bloggaajan rauhaa. Ilmainen roina on yleensä hyvästä, varsinkin jos se on jollain tavalla bloggaajalle hyödyllistä.

3. Tarjoa jotain yksinoikeudella

Aktiivinen ja kohtuullisen aktiivisesti seurattu suomalainenkin bloggaaja saa kuulla lähes viikoittain myyntipuheita aiheista, joista hänen pitäisi kirjoittaa blogiin. Harvemmin hän kuitenkaan tarttuu pr-ihmisten koukkuihin. Syynä ei ole välttämättä se, että tuotteet olisivat jotenkin huonoja tai ei-kiinnostavia, vaan se, ettei todellista jutun juurta yleensä ole.

Jos lähtökohta olisikin se, että bloggaaja pääsee testaamaan esimerkiksi jotain tuotetta ennen kuin se on yleisessä levityksessä, kiinnostus kasvaisi aivan varmasti. Journalisteja koukuttava tapa myydä jokin aihepiiri voi tietenkin sopia joillekin bloggaajille. Ei ole välttämättä kiinnostavaa kirjoittaa yhdestä tuotteesta, mutta kokonaisesta ilmiöstä voisi jo kirjoittaa.

4. Jaottele bloggaajat eri ryhmiin

Kaikki haluavat lähestyä juuri niitä luetuimpien blogien kirjoittajia, mikä on tietysti ymmärrettävää. Kaikkein suosituimmat bloggaajat kuitenkin tietävät arvonsa. Kakkoskastissakin on monia luettuja blogeja. Voi olla helpompaa saada kolme b-luokan kuin yksi a-luokan bloggaajaa kirjoittamaan tuotteesta. Saavutettujen silmäparien määrä voi olla sama tai jopa suurempi.

5. Älä velvoita bloggaajaa mihinkään

Bloggaajat kyllä kirjoittavat tuotteestasi ja palvelustasi, mikäli siitä on jotain kirjoitettavaa. Uskoa omaan tuotteeseen pitää löytää sen verran, että uskaltaa antaa sen testattavaksi ja kokeiltavaksi ihmisille. Negatiivisiakaan tekstejä ei kannata pelätä. Yleensä tuotteet, jotka herättävät vahvoja tunteita puolesta ja vastaan, ovat tulevaisuuden hittejä.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Miksi emme jaa kirjaa ilmaiseksi?

Kirjan Facebook-sivulla on esitetty kysymyksiä siitä, miksemme jaa kirjaamme ilmaiseksi. Niin: miksemme?

Tässä viisi syytä siihen, miksi harjoitamme kapitalistista riistoa:

1. Kirja kertoo siitä miten omia tuotteitaan tai palveluitaan pystyy markkinoimaan entistä tehokkaammin tuottamalla hyvää sisältöä. Tässä tapauksessa markkinoitu tuote on kirja, ja sen ympärille luotu sisältö ja muu pöhinä markkinointia. Uskomme, että verkkoa voi hyödyntää myös perinteisessä formaatissa julkaistun kirjan myynnissä.

2. Uskomme, että kirjassa on sellaista tietoa ja ajattelua, joka ei vanhene aivan hetkessä vaikka teknologia kehittyykin. Digitaalinen jalanjälki kuuluu toivottavasti kirjahyllyyn vielä parinkin vuoden kuluttua.

3. Kirjaa ei ole suunnattu pelkästään diginatiiveille, vaan paljon laajemmalle kohderyhmälle. Tekstin julkaiseminen pelkästään digitaalisessa muodossa olisi siksi ollut liian marginaalinen valinta, olisi sitä sitten jaettu ilmaiseksi tai maksua vastaan.

4. Viime aikoina sisällöntuottaja ei juurikaan ole ollut kingi, vaan sisällön aggregoijat (Google & Apple) ovat keränneet suurimmat rahat. Tulevaisuuden maailmassa pärjätäkseen sisällöntuottajat joutuvat jakamaan yhä enemmän sisältöä ilmaiseksi, se on fakta. Siksi pidämme tätä blogiakin kirjan aiheista. Ilmaiseksi.

5. Edes Free-kirjan kirjoittaja Chris Anderson ei puhu ilman maksua tai jaa kirjansa fyysisiä kappaleita ilmaiseksi. Ilmaisen sisällön kasvava merkitys ei tarkoita sitä, että aivan kaikkea jaettaisiin maksutta. Jokaisen yrityksen on ymmärrettävä, mitä sen kannattaa antaa ilmaiseksi ja mitä ei. Mikä on toiminnan ydintä ja mikä tukea sille?

Ja muistutukseksi, kirjaan liittyvää materiaalia löytyy roimasti ilmaiseksi oheisista linkeistä. Ja joillekin riittää kirjasta se, että Corporate Hoodrat on saanut hymyn huulille tai verenpaineen kohoamaan. Sekin on aivan fine.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Arvostele Digitaalinen jalanjälki

Kirja ilmestyi vihdoin keskiviikkona. Ohessa ensimmäisten lukijoiden kommentteja:

"Jos haluaa viestinsä läpi, kannattaa keskittyä pelkkien kanavien sijaan voimallisesti viestin sisältöön ja siihen, miten se sopii eri kanaviin. Digitaalinen jalanjälki on erinomainen teos niille, joita kiinnostaa jalanjäljen laatu, se millä on merkitystä ja mikä jää elämään."

Kirsi Piha, viestintäkonsultti

"Kertoo todella lukijaystävällisessä ja vetävässä muodossa, mitä yrityksen ja brändin kannattaa tehdä näissä facebookeissa, twittereissä ja blogeissa. Ja mitä sinun kannattaa viimeistään nyt tehdä. Suosittelen."

Marco Mäkinen, toimitusjohtaja, SEK & GREY

“Nykyajan markkinoinnissa on kyse vahvasta tarinasta, mutta yhä enenevässä määrin myös tekniikasta. Mikäli haluat ihmiset jakamaan brändisi viestiä eteenpäin, et voi jättää lukematta tätä kirjaa.”

Petteri Kilpinen, toimitusjohtaja TBWA\HELSINKI

"Tämä kirja on todellinen verkon Bigfoot eli Isojalka."

Matti Copeland, mcreads

“Vassisen haastattelu oli hirveää tuubaa. Voisi kaveri hakea jonkunasteisen sanakirjan kaupasta ja selvittää muutaman sanan alkuperän itselleen. Ihme saarnaava teknojeesus.”

Searock, Bassoradion shoutbox

“Uudenajan bisneskirja, jota on myös hauska lukea. Kirja joka kaikkien markkinoinnin kanssa toimivien tulisi lukea, varsinkin jos digitaalisuus ei vielä ole vielä vahvinta markkinointiosaamisaluetta.”

Sami Salmenkivi, kirjailija & markkinointimaakari

Arvostamme mielipidettäsi kirjasta. Näin ollen mikäli sitoudut kirjoittamaan arvostelun kirjastamme blogiisi (tai johonkin muuhun julkiseen mediaan) seuraavan kuukauden aikana, niin toimitamme sinulle kirjan arvosteltavaksi.

Lähetä nimesi sekä blogin osoitteesi maililla osoitteeseen riku.vassinen@gmail.com.

Sana on vapaa myös alla kommenteissa.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Miten saat ihmiset jakamaan sisältöäsi?

Parhaimmillaan verkko luo mahdollisuudet siihen, että ihmiset toimivat mainos-tai myyntimiehinäsi. Loppujen lopuksi kyse on vain ja ainoastaan ykköskohdasta, mutta lopuilla neljällä alennat ihmisten kynnystä sisällön jakamiseen:

1. Luo mahdollisimman kiinnostavaa sisältöä yleisöllesi.

Content is still king. Hyvä sisältö on yleisölle joko hauskaa tai hyödyllistä. Joskus harvoin jopa molempia.

2. Mahdollista sisällön mahdollisimman helppo jakaminen.

Liitä ainakin mahdollisuus jakaa sisältöä sähköpostilla ja erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa.

3. Räätälöi sisältöä eri kosketuspisteisiin sopivaksi.

Mikäli aikaa ja resursseja löytyy, pienillä toimenpiteillä voit maksimoida internet-sivujesi kävijämäärän. Lisäksi samasta aiheesta voi myös tehdä niin videota, kuvaa kuin tekstiäkin. Vaatii tottakai jonkin verran aikaa, mutta tuo lisää potentiaalisia silmäpareja sisällöllesi.

4. Automatisoi sisällön jakaminen.

Pyörää ei tarvitse aina keksiä uudestaan. Netissä on hyvät työkalut, joilla esimerkiksi blogitekstin saa päivittymään automaattisesti Twitteriin tai Facebookiin. Näin voi yleensä varmistaa sivuille tasaisen kävijävirran, joskin määrän maksimoimiseksi pitää sisältöä räätälöidä jonkin verran.

5. Tiivistä ja koosta sisältöä.

Uutiskirjeiden koostaminen on ensinnäkin hyvää palvelua asiakkaillesi, mutta myös oiva tapa lisätä sivustosi kävijämäärää. Mikäli tuotat sisältöä, joka ei vanhene aivan heti, voit vaikkapa vielä vuodenkin päästä viitata vanhoihin teksteihisi.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Verkkojulkaisun nyrkkisääntöjä

Reaaliaikaisuus on nousemassa verkossa yhä vahvempaan rooliin. Se asettaa niin sisällön muodolle kuin julkaisemiselle uusia haasteita. Muista siis oheiset säännöt:

1. Video > kuva > teksti

Mitä helpommin ja nopeammin kulutettavaa sisältöä pystyt tuottamaan, sitä enemmän sisältöäsi seurataan. Aikaa myöten videosisällön tuottaminen, on myös itse sisällön tuottajalle nopeampaa tuottaa.

2. Mitä nopeammin, sitä nopeammin

Reaaliaikaisuus tulee vaikuttamaan yhä enemmän siihen, että ajankohtaiset asiat pitää kirjoittaa silloin, kun ne ovat käsillä. Mikäli itse aihe on riittävän vahva, kulmikkaampikin ilmaisu on sallittua.

3. Panosta 20 prosenttia julkaisujärjestelmän opettamiseen ja 80 prosenttia sisällöntuotannon opettamiseen

Olennaista sosiaalisen median julkaisukanavissa on, että niitä on helppo oppia käyttämään. Tämän takia esimerkiksi blogin tekninen pystytys tulisi olla korkeintaan muutaman päivän homma. Tekniikkaa tärkeämpää on se, että ihmiset oppivat sisällön tuottamisen kulttuurin ja uskaltavat tuottaa sisältöä.

Uudet kanavat tulevat siis edellyttämään myös uusia toimintamalleja. Onko yrityksesi valmis opettelemaan niitä?

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Kaksi korvaa, yksi suu

Jokaisen firman tulee seurata, mitä siitä puhutaan internetissä. Jollei markkinoinnista vastaava tiedä, mitä tietoa yrityksestä löytyy Googlesta tai Facebookista hakemalla, hän ei tee työtään kunnolla. Ja markkinointi on jokaisen vastuulla, joten ei pidä pakoilla tittelien taakse.

Kyse ei ole työkalujen kalleudesta. Ihmisten kuunteluun sosiaalisessa mediassa ja verkossa on hyviä maksullisia ja kohtuuhintaisia työkaluja. Aika hyvän peruskuvan saa myös täysin ilmaiseksi kymmenen minuutin päivittäisellä panostuksella luottamalla Googlen palveluihin.

Kun aloitat kuuntelemisen, tarkista ensin, mitä yrityksestä löytyy tällä hetkellä hauissa. Toivottavasti yrityksesi verkkosivu nousee korkealle tai on ykkösenä hakutuloksissa. Mikäli ei ole, on ehkä aika vaihtaa verkkosivujen toimittajaa.

Pelkkä kuuntelu on kuitenkin vain aivan minimitaso. Kuten Jani kirjoitti, tietoa pitäisi pystyä arvioimaan, analysoimaan ja tekemään sen pohjalta reagointiehdotuksia. Pystyykö sinun yrityksesi siihen?

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Verkko yhdistää median ja kahvipöydän

Internet ei ole ainoastaan yksi kanava mediamixissä, vaan se on ainoa reaaliaikaisesti yhteisöllinen väylä kuluttajille.

Yksin katsottuna Salatut elämät muuttuu yhteisölliseksi siinä vaiheessa kun otat puhelimen kouraan ja rupeat haastelemaan Ismon ongelmista. Tai kun Paulan elävältä hautaamisesta käydään kiivasta keskustelua työpaikan kahvipöydässä.

Internetissä kahvipöytä on suoraan kanavassa. Yrityksen toimitusjohtajan blogitekstiä voi kommentoida suoraan siinä paikassa, johon se on kirjoitettu. Videota voi kommentoida samalla kaverille, kun sitä katsoo. Videota voi kuvata samalla kun se näkyy verkossa. Internet on tuonut ensimmäistä kertaa kanavan ja kahvipöydän yhteen samaan välineeseen.

Verkko ei ole siis tuonut perustavanlaatuista vallankumousta, vaan yhdistänyt joukkoviestimen sekä henkilökohtaisen viestimen. Nykyään jaamme suurille joukoille asioita, joista ennen puhuimme korkeintaan puhelimessa. Ihmisten yksityisyyden käsityskin on muuttunut.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Tällainen on tulevaisuuden yritys

Tässä blogissa on tuotu jo esille teemoja joita tuleva kirja tulee käsittelemään. Nyt on aika kuitenkin pistää kortit julkeasti pöydälle. Oheisessa presentaatiossa on esitelty kirjan 11 lukua ja jokaisen pääidea yhdessä lauseessa. Mukana myös ensimmäisiä maistiaisia kirjan kuvituksesta:

Eli näiden asioiden parissa painitaan:

1. Tulevaisuuden yritys hyödyntää verkon mahdollisuudet.

2. Tulevaisuuden yritys antaa myös työntekijöidensä kasvaa vahvoiksi brändeiksi.

3. Tulevaisuuden yritys luo itse oman mediansa.

4. Tulevaisuuden yritys ei tee yksisuuntaista markkinointiviestintää, vaan luo kiinnostavaa sisältöä.

5. Tulevaisuuden yritys antaa kuluttajien luoda yrityksen brändin lopullisen muodon.

6. Tulevaisuuden yritys ottaa toiminnassaan huomioon ihmisten erilaiset tavat käyttäytyä verkossa.

7. Tulevaisuuden yritys herättää vahvoja tunteita puolesta ja vastaan.

8. Tulevaisuuden yritys reagoi aktiivisesti ja ottaa kantaa ympäröivän maailman tapahtumiin.?

9. Tulevaisuuden yritys ei ajattele kanava- vaan toimintalähtöisesti. ?

10. Tulevaisuuden yritys toimii kustannustehokkaasti hakurobotteja käyttäen, mutta luo myös mieleen jääviä tarinoita yhdessä asiakkaidensa ja muiden sidosryhmiensä kanssa.?

11. Tulevaisuuden yritys osaa tuottaa tehokkaasti laadukasta tekstiä verkkoon.

Oletko sinä tulevaisuuden yrityksessä töissä?

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Painetun sanan tulevaisuus

Ajatuksia herättävä video kirjakustantamo Penguinilta:

Penguin on muutenkin hyödyntänyt makeilla tavoilla verkkoa viime aikoina. “We tell stories” -webbisaitti oli yksi viime vuoden tyylikkäimmistä toteutuksista.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Onko mitään ideaa?

Ideoista voi olla mustasukkainen vain, jos niistä on pulaa. Hyvä bloggaaja keksii viisi ideaa ennen kuin esittelee niistä yhden blogissaan. Sitä paitsi blogissa esitelty ideanraakile on vielä kaukana kaupallisesti hyödynnettävästä konseptista.

Jos Isaac Newton olisi blogannut, hän olisi varmasti kertonut lukijoilleen hassusta sattumuksesta, jossa omena putosi hänen päähänsä, ja miten se sai hänet ajattelemaan painovoimaa. Yksikään blogin lukija ei olisi silti keksinyt painovoimateoriaa ennen häntä.

Nykyajan liike-elämässä ei olla ideointibisneksessä vaan ideoiden toteutusbisneksessä. Siksi ideoiden varastamistakaan ei kannata juuri murehtia. Uusia syntyy kyllä aina lisää. Sitä paitsi harva meistä keksii töikseen painovoimateorioita.

Usein idean julkinen esittäminen voi jopa olla paras tapa varmistaa sen omistajuus – juuri siitä digitaalisessa jalanjäljessä on kyse. Aihe kuuluu verkossa sille, joka luo siitä ensimmäiseksi eniten ja laadukkainta sisältöä.

Ideoiden varastajia ei siis pidä pelätä. Loppujen lopuksi he tulevat pelaamaan sinun pussiisi.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Maailman ensimmäinen viraali?

Olen tänään keskustelemassa Doc Loungessa viraalivideoista. Siellä näytetään Winnebago Man –elokuva, joka kertoo “maailman ensimmäisestä viraalivideosta”.

Viraalivideohan on järjetön termi. Etuliitteellä kun tarkoitetaan vain leviämismekanismia. Viraali ei ole siis mikään sisältöä kuvaava termi. Hälytyskellojen tulisi alkaa siis soimaan, jos joku tarjoutuu tekemään sinulle viraalivideon. Valitettavan usein kun se tarkoittaa vähän heikommalla budjetilla kuvattu sekoilua, joka ei todellakaan leviä viruksen tavoin.

Hyvälle videolle on kuitenkin tiettyjä yhdistäviä tekijöitä, joita kannattaa ottaa huomioon:

Yksinkertainen

Pystyykö aiheen kiteyttämään yhteen lauseeseen tai 15 sekunnin hissimyyntipuheeseen?

Jack Rebney on maailman vihaisin mies tai ainakin maailman vihaisin myyntimies.

Yllättävä

Sisältyykö aiheeseen mitään yllättävää?

Matkailuautojen myyntimiehen todellinen kielenkäyttö yllättää ainakin roisiudellaan.

Yhteisöllinen

Koskettaako aihe myös lähipiirin – ja Suomen – ulkopuolella?

Kiroilevia ja äreitä miehiä löytyy joka maasta. Englanti on universaali kieli, jota ymmärretään lähes kaikkialla. Ainakin ne pahat sanat.

Älä tee viraalivideoita. Tee hyvää sisältöä, joka lähtee leviämään.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Seison kirjan takana

Olin viime viikon torstaina puhumassa verkosta ja yksityisyydestä Tuomas Enbusken ohjelmassa. Mukana ohjelmassa olivat myös tietokirjailija Petteri Järvinen & VTT:n tutkija Maria Antikainen (kuuntele ohjelma täältä).

Ennen ohjelmaa puhuimme jonkun verran siitä, että Suomessa koetaan hyvin vieraaksi oman kirjan ja muutenkin omien tuotosten mainostaminen. Yllättävän vahvana elää se harhaluulo, että hyvä tuote myisi itse itsensä. Tuotteen tai palvelun laadulla on tietysti merkitystä, mutta kilpailu on kovaa hyllyjen välissä. Jos et itse pidä mekkalaa omasta tuotteestasi, ei siitä kyllä pidä ääntä kukaan muukaan.

Tulevan kirjan markkinointiin on panostettu kohtuullisen paljon: pääosin tekijöiden vapaa-aikaa. Kirjan kirjoittaminen on oma projektinsa. Toinen taisto alkaa sitten kun se on valmis. Joillekin markkinointi on epämiellyttävää, mutta itse nautin siitä täysin siemauksin (mikä on tietysti hyvä, kun työskentelee alalla).

Kun järjestin aikoinaan klubi-iltoja, melkein parasta olikin promoaminen illan ympärillä. Jännitys siitä tuleeko ihmisiä vai ei. Verkko on muuttanut sitäkin kenttää vahvasti. Facebookista on tullut tärkein markkinointikanava. Flaijerit ovat hävinneet lähes kokonaan kaupoista ja kadunkulmista.

Eli meikäläinen ainakin pistää jokaisella puhujakeikalla kirjan roheasti pöydälle pystyyn aitoon jenkkityyliin. En siksi, että kirja välttämättä muuttaisi elämääsi, vaan koska seison sen takana. Ties vaikka painattaisin parisataa flaijeria.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Kirjan soundtrack

Tällä hetkellä tehdään viimeisiä viilauksia kirjaan, mutta prosessissa ollaan selkeästi voiton puolella. Kun päivätyö vie kaiken arkiajan ja yöunet, on kirja syntynyt pääosin viikonlopputöinä sekä tietysti kaikki juhlapyhät hyödyntäen. Kun kohta kirja menee painoon, ainakin kotiväki kiittää.

Itselleni muodostui pyhä rutiini kirjoittamiseen viikonloppupäivinä. Aamulla laitoin mutteripannun porisemaan, valkkasin levyhyllystä noin 10 vinyylialbumia äänimaailmaksi ja aloin naputtelemaan. Levyjen puolenvaihto toi ansaitun lepotauon ja vanhan macin toistuvasti esiin tuleva rantapallo piti huolen lopuista breikeistä. Yleensä yhden viikonlopun aikana syntyi ensimmäinen versio yhdestä luvusta. Joitain levyjä en enää pysty irrottamaan kirjan kontekstista.

Oheisessa Spotify-soittolistassa on osaltaan jotain kappaleita, joiden levyt olivat aktiivisessa kuuntelussa kirjoittamisprosessin aikana. Koska kummatkin kirjan kirjoittajat ovat musiikkimiehiä, on kirjassa myös muutamia viittauksia bändeihin sekä kappaleisiin. Lisäksi kirjan aihepiiri internet on innoittanut varsinkin rap-artisteja, joten myös näitä sivuavia kappaleita on lisätty listaan:

Digitaalinen jalanjälki

Soittolista kestää noin kolme tuntia, joten siinä ajassa ehtii kahlata myös kirjaa hyvin läpi.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Hakusanamainonnan happotestaus

1. Käy läpi käyttämäsi Googlen mainoshakusanat. Mikäli sinulla ei vielä niitä ole, nyt on korkea aika määritellä ne.

2. Tarkista perustaso: ovatko kaikki brändiin, tuotteisiin ja palveluihin, toimialaan ja yrityksen avainhenkilöihin liittyvät hakusanat ostettu? Mikäli ei, täydennä listaa ja osta sanat.

3. Mieti kontekstiin liittyvä sanoja. Minkälaisessa elämäntilanteessa asiakkaasi ovat? Voisiko kilpailijoiden tai muiden toimialojen sanoista tai aihepiireistä löytyä sanoja ja lauseita, jotka ovat olennaisia sinun toiminnallesi?

5. Mittaa ja tutki millä sanoilla asiakkaat tulevat sivuillesi. Tuoko eniten liikennettä tuova sana myös parhaita kävijöitä, eli niitä ketkä käyttävät sivuillasi eniten rahaa tai aikaa?

4. Seuraa ajankohtaisia asioita ja tartu omaan toimialaasi liittyviin ajankohtaisiin uutisiin.

6. Testaa ja uudista sanoja. Viikottain.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Sosiaalinen media on koko yrityksen asia

Sosiaalinen media on liian tärkeä asia, jotta sen voisi laskea pelkästään markkinointiosaston harteille. Myöskään markkinointiosaston asenne ei välttämättä ole paras mahdollinen sosiaalisessa mediassa toimimiselle: Markkinointiosastot ovat tottuneet kampanjamaisiin lähtöihin, jotka harvemmin toimivat sosiaalisessa mediassa. Markkinointi-ihmiset haluavat myös luoda 360 asteen strategioita, joissa sama viesti leviää mahdollisimman monessa kanavassa.

Sosiaalisessa mediassa kyse ei ole 360 asteesta, vaan 365 päivästä. Eli siitä, miten yritys on läsnä potentiaalisten asiakkaidensa jokaisessa päivässä. Tai ei välttämättä ihan jokaisessa päivässä, mutta ainakin niissä päivissä, joihin se saa luvan osallistua. Joskus sosiaalisessa mediassakin saa pyhittää lepopäivän.

Asiakaspalvelu on 2000-luvun peeärrää, ja jokainen asiakkaan keskustelun avaus netissä on kuin puhelinsoitto toimistollesi. Jättäisitkö sinä vastaamatta?

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Uskallatko puhua firmasi nimellä?

Havaitset, että keskustelufoorumilla puhutaan tuotteestasi. Tuotteita koskeva informaatio on väärää – mitä teet? Jätätkö tekstin huomiotta? Kirjoitatko salanimellä tökerön vastineen, josta paistaa valovuosien päähän, että asialla on firman oma mies. Vai korjaatko virheellisen tiedon suoraselkäisesti ja vastaat omalla nimelläsi ja yrityksen edustajana?

Ei yrityksen nimellä puhuminen ole loppujen lopuksi niin vaikeaa. Keskustelujen aihepiirit pyörivät hyvin usein samojen asioiden ympärillä:

1. Ongelma

Ihmiset ovat aktiivisempia kirjoittamaan huonosta asiakaspalvelusta tai huonosti toimivasta tuotteesta. Monesti asiat ovat asiakkaan näkökulmasta kovin mustavalkoisia, eli pielessä monella tavalla. Aivan kuin muutenkin asiakaspalvelussa, kannattaisi pitää ohjenuorana valetta ”asiakas on aina oikeassa” ja korjata tilanne.

2. Yleinen keskustelu

Yleisiä ovat kaikki keskustelut, jotka eivät sisällä suoraa ongelmaa. Monesti voi olla hyvä kommentoida jotain ja osoittaa, että yritys seuraa siitä käytävää keskustelua ja jopa välittää asiakkaistaan.

3. Ostopäätöksen suunnittelu

Varsinkin kodinelektroniikkaan liittyy paljon spekulointia ja alkufiilistelyä. Digikameroista ja kaiuttimista puhutaan brändien nimillä ja keskustelua käydään puolesta ja vastaan. Mitä jos firmasi valmistaisi juuri kyseisessä keskustelussa mainittua kaiutinta, kannattaisiko keskustelijoille tarjota erikoistarjous tuotteesta? Tuote on jo valintajoukossa, joten kyseessä ei olisi mikään ylimyynti vaan loistavaa asiakkaiden palvelua.

4. Keskustelu, joka ei vaadi reagointia

Reagointi on turhaa silloin, kun keskustelijat esimerkiksi miettivät yrityksesi johtajan hartioiden leveyttä. Suomi on vapaa maa. Kehota tarvittaessa pomoasi käymään salilla, mutta älä tuhlaa aikaasi ja osoita pikkumaisuuttasi osallistumalla keskusteluun.

5. Asiat, joihin ei voi reagoida

Joissakin kriisitilanteissa paras viestintästrategia on olla hiljaa. Tämä on yleensä vain lyhyen aikavälin toimintamalli. Tulevaisuuden yritys, joka ei mitenkään reagoi tai vähimmillään kuuntele sosiaalista mediaa, ei tule menestymään.

Reagoimisen tapa tulisi määritellä firman sosiaalisen median ohjeistuksissa. Jos olet töissä tyypillisessä suomalaisessa yrityksessä, kyseisiä ohjeistuksia ei kuitenkaan luultavasti ole.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Hallitse sisältösi

Hyvästä sisällöstä puhutaan paljon, mutta sitä tuotetaan selkeästi paljon vähemmin. Innostavaksi sisällön tuottajaksi oppii vain harjoittelemalla. Oheisen neljän kohdan miettiminen saattaa kuitenkin johtaa oikeaan suuntaan:

1. Sisällön yleisö

Keille sisältö on tarkoitettu? Kirjoitetaanko asiakkaille, omalle henkilöstölle vai kilpailijoille? Kun sisällön yleisö on tiedossa voidaan myös määritellä järkevät kosketuspisteet, joissa sisältöä jaetaan ja joissa siihen halutaan reagoitavan.

2. Sisällön tavoiteltu reaktio

Riittääkö, että yleisö vain näkee sisällön? Halutaanko yleisö sen jälkeen kauppaan, kommentoimaan, kannustamaan, provosoitumaan tai viemään viestiä eteenpäin?

3. Sisällön kosketuspisteet

Kosketuspisteen valinnan määrittelevät aina tavoiteltu yleisö ja sen tavoiteltu reaktio. Jos halutaan madaltaa ihmisten kynnystä kommentoida viestiin, Facebook voi olla hyvä kosketuspiste. Mikäli halutaan tavoittaa pelkästään raskaana olevia naisia tai tuoreita äitejä, Vauva.fi on ehkä parempi.

4. Sisällön muoto

Onko sisältö tekstiä, kuvaa vai videota? Vai ehkä näitä kaikkia? Vai onko sisältö vaikkapa peli? Formaatin valinnan vuoro tulee vasta kun yleisö, toivottu reaktio ja kosketuspisteet on määritelty. Viisas yritys toimii haluamansa yleisön ehdoilla ja tuottaa sisältöään sellaisessa formaatissa, joka tavoittaa ja koskettaa halutun yleisön.

Tämän jälkeen onnistuminen onkin pitkälti harjoitteluista ja toistoista kiinni. Verkossa hieno asia on se, että voi kokeilla ja epäonnistuakin, kunhan muistaa mitata toimenpiteidensä tuloksia.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Miksi yritykselläsi on kotisivut?

Onko yrityksesi kotisivuilla millainen rooli liiketoiminnassasi? Vai onko teillä sivut vain koska kaikilla muillakin on. Valitse aseesi tai vaikka kaksi:

1. Myyntikanava

Ensimmäinen yrityksen internet-strategiassa määriteltävä asia on se, pystyykö sen tuotetta tai palvelua myymään verkossa. Mikäli verkkomyyminen vaikuttaa strategisesti järkevältä, kannattaa toimenpiteet aloittaa heti. Se ei tarkoita, etteikö kauppa toimisi myös brändinrakentamisen välineenä. Amazon on osoittanut, että internetkauppa voi inspiroida ja rakentaa brändiä enemmän kuin moni kampanjasivu.

2. Brändin rakentamisen kanava

Asiakasta kiinnostava sisältö ei useinkaan ole yrityksestä lähtevää sisältöä. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö asiakasta pystyisi innostamaan myös yrityksen kotisivuilla. Voitko esimerkiksi kiteyttää tuotevalikoimasi johonkin inspiroivaan tuotevalitsimeen, joka suorastaan pakottaa ihmiset naputtelemaan nippeleitä? Jokaisen yrityksen pitäisi aina puhua vähän suuremmista tai pienemmistä asioista kuin vain omista tuotteistaan ja palveluistaan. Mikäli valmistat vauvanruokaa, kannattaa ruokapurkkien sijaan puhua vaikka niistä vauvoista.

Oman nettiyhteisön perustamista järkevämpää voi olla se, että tutustuu jo olemassa oleviin alan yhteisöihin ja mahdollisesti tuo niistä materiaalia omalle sivulle. Fiksu yritys menee sinne missä potentiaalinen yleisö on, eikä odota, että he saapuisivat yrityksen omaan mediaan.

Esimerkiksi karkkimerkki Skittles teki saittinsa mielenkiintoisella tavalla, hakemalla kaiken Skittles.comissa olevan sisällön jostain muualta. Yritystiedot löytyvät Wikipediasta, keskustelu Twitteristä ja Facebookista ja videot Youtubesta. Kokeilu herätti ainakin vilkasta keskustelua.

5. Yritysjorinan ja jargonin kanava

Tylsän sisällön määrä yrityksen nettisivuilla on alati paisuva ongelma. Jokaisella yrityssivulla on aina samat asiat, jotka kiinnostavat hyvin harvoja. Mikäli omat työntekijätkään eivät tunne yrityksen strategiaa, sitä tuskin tarvitsee kertoa asiakkaille verkkosivuilla.Oikeasti tärkeät asiat, kuten yhteystietojen löytäminen, taas on usein tehty todella vaikeaksi.

Mietipä, mitä asioita voisit jättää pois oman yrityksesi nettisivuilta. Poista osuus kokeesi, ja katso onko sillä mitään merkitystä nettisivuston liikenteeseen. Luultavasti on. Nimittäin positiivinen vaikutus.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Brändipoliisi ja sosiaalisen median säännöt

Yritys voi hallita vain omia toimenpiteitään verkossa, eikä aina edes niitäkään. Tämän takia tiukkojen kieltojen ja hälläväliä-suhtaumisen sijasta olisi järkevää valita johdonmukainen suhtautuminen sosiaaliseen mediaan.

Ei tietystikään ole yrityksen edun mukaista, että työntekijät jakaisivat yrityssalaisuuksia netissä. Toisaalta mikäli näin tapahtuu, virhe on todennäköisesti tapahtunut rekrytoinnissa eikä sosiaalisen median ohjeistuksissa. Jos ihmisiä kohtelee idiootteina, he alkavat pian käyttäytyä kuin idiootit.

Yrityksen sosiaalisen median ohjeistuksilla onkin kaksi tärkeää tavoitetta:

1. Määritellä viestinnän tapa, rajoitukset ja kosketuspisteet sosiaalisessa mediassa.

2. Kannustaa ihmisiä osallistumaan sosiaaliseen mediaan.

”Brändinhallinta” on yksi markkinointikielen ristiriitaisimmista termeistä. Brändiä voit hallita tasan siihen asti, kun tuote tai palvelu on asiakkaalla. Sen jälkeen jokainen asiakas muodostaa oman brändikokemuksensa. Asiakkaat sen brändin loppujen lopuksi luovat.

Paljon turhaa aikaa ja hammasten kiristystä kuluu siihen, kun ylikoulutetut brändipoliisit hiovat esitteiden ja markkinointimateriaalien värisävyjä. Nämäkin resurssit voisi käyttää brändin tekemiseksi tutuksi mahdollisimman monelle ihmiselle.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Älä ole asiantuntija

Koskaan ei pitäisi asioita kiteyttää kieltojen kautta. Senpä takia oheisessa siitä kuinka välttää asiantuntijuuden vaarat:

Älä yliarvioi lukijoitasi. Kaikki ajatuksistasi kiinnostuneet eivät ole alasi erikoisasiantuntijoita. Selitä asiat niin, että hekin ymmärtävät.

Älä käytä alan erikoissanastoa, slangista nyt puhumattakaan. Varmin tapa lyödä ovi lukijoiden nenän edestä kiinni on käyttää monimutkaista teknistä termistöä. Jos ammattitermejä on pakko käyttää, pyri ainakin selittämään vaikeimmat.

Älä pyri tekemään vaikutusta muihin asiantuntijoihin. He arvostavat (tai halveksivat) sinua jo. Keskity asiakkaittesi vakuuttamiseen.

Älä kerro tuotteistasi. Kerro asiakkaittesi ongelmista ja tarjoa ratkaisuja niihin.

Älä asetu lukijoidesi yläpuolelle. Lukijat eivät ehkä tiedä yhtä paljon kuin sinä, mutta se ei tee heistä tyhmiä.

Älä monimutkaista yksinkertaisia asioita. Yksikään asia ei muutu tärkeämmäksi sillä, että se kerrotaan monimutkaisesti. Yritä ennemmin tehdä monimutkaisista asioista yksinkertaisia ymmärtää.

Ei asiantuntijuudelle, kyllä asian ymmärtämiselle.

Digitaalinen jalanjälki -blogi

Kirjan oma digitaalinen jalanjälki

Pelkkä hyvä tuote ei yleensä myy itse itseään. Tämän takia olemme pyrkineet myös pitämään kirjan oman digitaalisen jalanjäljen mahdollisimman leveällä monissa eri kosketuspisteissä. Myös tarkoituksena on ollut, että jokaisella kirjan eri kosketuspisteellä on oma funktionsa. Eli, ettei olla Twitterissä tai Facebookissa vain sen takia, että kaikki muutkin ja Oprah on siellä.

Kun kirjan nimi oli päätetty, eka homma oli tietysti varata domain kirjan nimellä. Luultavasti jos verkko-osoitetta ei olisi ollut vapaana, kirjan nimi olisi ollut erilainen.

Kirjan oman sisällön digitaalinen jalanjälki koostuu tällä hetkellä seuraavista kosketuspisteistä. Näiden lisäksi ovat tietysti eri myyntipaikat kirjalle:

Blogi: Lue maistiaisia kirjasta

Facebook: Liity faniksi

Del.icio.us: Tsekkaa lähdeluettelo (Work in progress)

Flickr: Katso kuvat (tällä hetkellä pelkästään meidän pärstät)

Twitter: Aiheeseen liittyviä ilmiöitä

Tämän lisäksi olemme suunnitelleet myös jotain muita toimenpiteitä, joilla evankeliumiamme saataisiin eteenpäin. Katsotaan ehditäänkö toteuttaa huhtikuuhun mennessä.

Loppujen lopuksi tämänkin kirjan digitaalisen jalanjäljen luovat aivan jotkut muut kuin me sisällöntuuttaajat. Teidänkin yrityksenne brändin digitaalinen jalanjälki syntyy pitkälti sisällöstä syntyvistä reaktioista. Joten kaikki tämän blogin lukijat kysykää, kommentoikaa ja kyseenalaistakaa. Keskustelusta ja väittelystä syntyy parhaat lopputulokset.

Maailmalla tietysti kaikki on suurempaa. Itse olen ihallen seurannut Seth Godinin viimeiseen kirjaan Linchpiniin liittyviä toimenpiteitä. Myös Adam L. Penenbergin Viral loop -kirjan digitaalinen jalanjälki on rakennettu aika mainiosti. Kirjan Facebook-applikaatiolla pystyy muun muassa laskemaan Facebook-ystäviensä rahallisen arvon.