KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Nordic Morning

Tomi-Pekka Niukkanen 17.11.2016 05:00 päivitetty 17.11.2016 08:21

Laaja-alainen osaaminen turvaa menestyksen töissä

Suomi on tunnettu koulutuksen ja opetuksen kärkimaana, jonka vankalle ja perinteiselle pohjalle rakennettu koulutus- ja oppimisjärjestelmä on nyt käymässä läpi suurta muutosta. Perinteisesti koulutusjärjestelmä on valmistanut johonkin ammattiin tai osaamiseen, jossa osaamisen ytimessä on tiedollisen kyvykkyyden lisääminen. Yhteiskuntamme kehittyy yhä nopeammin, ja haasteet joustavalle työnteolle ja monipuoliselle osaamiselle kasvavat jatkuvasti. Tulevaisuuden visioissa suorittava työ vähenee, tietotyö muuttaa muotoaan ja valmiudet uudenlaiselle osaamiselle ja sen omaksumiselle lisääntyvät. 

Uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa oppimisen keskiöön on sisältöosaamisen rinnalle nostettu laaja-alainen taidollinen osaaminen. Tämän taidollisen osaamisen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille valmiuksia tulevaisuuden työelämää varten. Näissä taidoissa korostetaan mm. ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja ja kykyä omaksua uutta. Vastaanotettavan tiedon lähdekriittisyys ja kyky hankkia tietoa monista kanavista ja monessa eri muodossa on tärkeä osa tätä. 

Se mitä lapsille opetetaan kouluissa nyt, on myös erittäin kriittistä tämän päivän työkulttuurille ja modernissa maailmassa toimiville yrityksille. Sen lisäksi, että yrityksen palvelukseen hankitaan oikeanlaista työvoimaa, pitää tätä työvoimaa myös kehittää jatkuvasti. Aiempaan kouluttautumiseen verrattuna haasteeksi nousee se, että enää ei riitä pelkkä oman sisältöosaamisen kehittäminen, vaan rinnalle tarvitaan uusia taitoja. Kuitenkin entistä hankalampaa on määritellä, mitä sisältöjä ja taitoja tulevaisuuden työelämässä tarvitaan.

Ratkaisu tähän haasteeseen on työntekijöiden laaja-alainen osaamisen kehittämisen. Aivan kuten uuden opetussuunnitelman mukaisesti koululaisille opetetaan nyt taitoja pärjätä tulevaisuuden maailmassa, tulee yrityksissäkin kohdentaa koulutuksia laaja-alaisten taitojen oppimiseen. Uuden opetussuunnitelman mukaisia taitoja ovat: 

  • Ajattelu ja oppimaan oppiminen 
  • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 
  • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 
  • Monilukutaito 
  • Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen 
  • Työelämätaidot ja yrittäjyys 
  • Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. 

Työntekijöillä on nykyään entistä enemmän vastuuta oman ammattitaitonsa kehittämisestä. Tässä kehitystyössä taidot ja valmius kehittää omaa osaamistaan ovat avainasemassa. Puutteellisella osaamisella uuden omaksuminen ja oppiminen on työlästä ja aikaa vievää. Lapsille ja nuorille näitä taitoja opetetaan nyt koulussa, mutta kuka vastaa työelämässä olevan aikuisväestön osaamisen kehittämisestä? Vastuu kehittymisestä kuuluu tietysti työntekijälle itselleen, mutta erityisesti työnantajalla on loistava mahdollisuus kartuttaa oman henkilöstönsä osaamista. Hankkimalla työntekijöilleen koulutusta, jossa kehitetään oppimaan oppimisen taitoja, hankitaan myös erinomainen pohja työntekijöille itselleen kehittää omaa sisältöosaamistaan.  

Työelämässä menestymisen kannalta keskeinen haaste tällä hetkellä on digitalisaatio, joka vaatii jatkuvaa kouluttautumista.  Paras keino vastata digitalisaation haasteisiin on kouluttaa henkilökunnan kyvykkyyttä omaksua tulevaisuuden taitoja.  

Järjestelmät ja välineet päivittyvät vauhdilla uudenlaisiin tuotteisiin, ja vain harva ammattikunta pärjää enää ilman hyviä digitaitoja. Lapset kasvavat kouluissa vahvasti digitalisoituvaan maailmaan, mutta aikuiset jäävät tällä hetkellä helposti sivustakatsojiksi.  Pilvipalveluina tuotetut digiratkaisut kehittyvät nopeasti, samalla tavalla täytyy kehittyä näiden palveluiden käyttötaitojen. Työntekijöiden tulisi olla ketteriä, joustavia ja valmiita omaksumaan uusia taitoja ja tietoja tehokkaasti.

Laaja-alaisesti taidokas työntekijä kykenee kehittämään omaa osaamistaan itsenäisesti ja tehokkaasti. Hän pystyy tarjoamaan nopeasti muuttuvan työelämän tarpeisiin parhaan mahdollisen osaamisensa. Vastaavasti työnantaja saa aina taidokkaimman ja osaavimman työvoiman käyttöönsä.

Kehitätkö sinä työnantajana mieluummin työntekijöittesi yhtä tiettyä kapeasti määriteltyä sisältötaitoa, vaikkapa taitoa käyttää tiettyä tietojärjestelmää? Vai kehitätkö mieluummin heidän taitojaan oppia ja omaksua uusia asioita aiempaa paremmin, syvällisemmin ja nopeammin ja samalla omasta osaamisesta vastuuta kantaen?  

Toivottavasti vastaus on jälkimmäinen, sillä se tuottaa yritykselle pitkällä tähtäimellä osaavampaa ja monipuolisempaa, muutoksiin valmiimpaa työvoimaa. 

Tomi-Pekka Niukkanen 

Kirjoittaja on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja työskentelee kouluille ja organisaatioille suunnattujen oppimisratkaisujen kehitysjohtajana Edita Publishing Oy:ssä, joka on osa Nordic Morning -konsernia.

Lisää kumppanisisältöä