Selvitysraportti

Aleksi Ylä-Anttila 6.4. 12:30

Anne Korkiakoski VTV:n raportista: "Tätä ei suomalainen yritysjohtokaan voi ohittaa"

Karoliina Paavilainen
Anne Korkiakoski

Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n selvityksen mukaan markkinoinnin arvostus on suomalaisten yritysjohtajien keskuudessa vähäistä ja sitä pidetään usein ns. "pehmeänä alana". Markkinoinnin konkari Anne Korkiakoski ei ole yllättynyt raportin huomioista.

Koneen markkinointijohtajana ja johtoryhmän jäsenenä vuosina 2008–2014 toiminut Anne Korkiakoski on työskennellyt markkinoinnin parissa pitkään. Ennen Koneen pestiään hän toimi Elisan viestintä- ja markkinointijohtajana ja mainostoimisto EuroRSCG:n Suomen ja Pohjoismaiden johtajana. Markkinointia pitkään seuranneena hän tunnistaa hyvin raportin kuvauksen "markkinoinnin noidankehästä".

"Kun markkinointia ei suomalaisessa yrityselämässä arvosteta eikä siihen ole fokusta, markkinointiin ei myöskään panosteta. Tämä arvostuksen ja fokuksen puute huomioidaan selvästi raportissa", Korkiakoski sanoo.

Valtion taloudenhoitoa tarkastava sekä finanssipolitiikkaa valvova VTV tekee riippumatonta tarkastustyötä. Korkiakoski kertoo törmänneensä tilanteisiin, joissa ihmiset pitävät häntä hänen työuransa ja konmpetenssinsa vuoksi eräänlaisena markkinointiuskovaisena, jolle markkinoinnin puolesta puhuminen on luontevaa. VTV:n kaltaisen toimijan kohdalla tilanne on kuitenkin toinen.

"Kun VTV nostaa asian objektiivisena tahona esiin, se on sellainen asia, jota suomalainen yritysjohtokaan ei voi ohittaa."

Asennemuutos tarvitaan

Suomalainen yrityskulttuuri on ollut perinteisesti erilainen verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Yrityksien johtohenkilöillä on Korkiakosken havainnon mukaan harvoin käytännön kokemusta asiakasrajapinnasta eli myynnistä ja markkinoinnista.

"Suomessa on vahvasti panostettu insinööritieteisiin. Sieltä puuttuvat opinnoista usein käytännön jaksot ja jopa yksittäiset kurssit, joiden yhteydessä puhutaan markkinoinnista, hinnoittelusta ja asiakkaiden tarpeista sekä suunnittelun lähtökohdista. Tilanteen korjaaminen vaatisi ammattillisessa koulutuksessa jopa yksittäisten kurssirakenteiden muuttamista", Korkiakoski näkee.

Suomalainen kansanluonne näkyy koulutuksen painotuksissa. Peruskoulutuksessa ei ole panostettu esiintymistaitojen ja itseilmaisun kehittämiseen. Tämä huomioidaan myös raportissa.

"Itsekin olen tutkitusti introvertti suomalaiskansalliseen tapaan! Kun olemme tällainen introvertti kansa, jolla itseilmaisun taidot eivät luontaisesti ole välttämättä vahvoja eikä niitä myöskään harjoiteta, kyllähän se näkyy. Me kisaamme sellaisten yritysten ja maiden kanssa, joiden DNA:ssa esimerkiksi itsensä ilmaiseminen on aivan eri tasolla."

"Tiikerinloikka mahdollinen Makesin avulla"

Yhtenä vaihtoehtona "markkinoinnin noidankehän" murtamiseksi esitetään raportissa kokonaan uuden Markkinoinnin kehittämiskeskuksen eli Makesin perustamista.

Makes olisi toimialan itse perustama keskus, jota valtio voisi osaltaan rahoittaa. Se voitaisiin perustaa esimerkiksi yhden yliopiston yhteyteen tai yliopistojen yhteiseksi instituutiksi. Ideana olisi kasvattaa markkinoinnin arvostusta Suomessa sekä lisätä markkinointiosaamista. Käytännön tasolla Makes voisi koota tietoa onnistuneista markkinointikampanjoista, saattaa alan osaajia yhteen ja palvella yrityksiä yhteistyöprojektien kautta.

Korkiakoski näkee ajatuksen hyvänä avauksena. Hän ottaa vertailukohdaksi Innovaatiorahoitus Tekesin. Jotta Tekes osoittaisi rahoitusta yritykselle, niiden on ensin rahoitettava itse tietty osa investoinneista. Tekes voi sen jäljeen rahoittaa tietyn osan.

"Tämänkaltainen yhteisrahoitus ja valtion tuki sekä kehityksen nopeuttaminen ovat saaneet teknologiapuolella hyviä tuloksia aikaiseksi. Samankaltainen tiikerinloikka voitaisiin nähdäkseni Makesin kaltaisen toimijan avulla", Korkiakoski arvioi.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) selvitti yritysjohtajien näkemyksiä Suomesta investointiympäristönä arvioidakseen, miksi Suomi sijoittuu korkealle kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa, mutta menestys ei käänny talouskasvuksi.

Arvioinnin kohteena oli erityisesti neljä toimialaa: kaivostoiminta, lääketeollisuus, ohjelmointiteollisuus ja vähittäiskauppa.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kommentti

17.10.2017 12:53

Yösyöttö sai potkua skandaalista

Yösyöttö-elokuvan ahdinko taipui vertaansa vailla olevaksi markkinointikampanjaksi. Finnkino on ikävän julkisuuden kierteessä.