HÄH?
Ilkka Jauhiainen, M&M, 15.11.2007, 11:14Nyt puhuu Boyes!
The Times -sanomalehden Berliinin-kirjeenvaihtaja Roger Boyes suututti suomalaiset kirjoituksillaan Tuusulan ammuskelusta. Boyesin mielestä suomalaista elämää vaivaavat pimeys, pitkät etäisyydet ja heikot viestinnälliset taidot. Netti ja kännykkä korvaavat normaalin kanssakäymisen, ja ystävyys on kesän luksusta.
Sadat vihaiset suomalaiset kommentoivat juttuja The Timesin sivuilla. Kommentoijien joukossa oli myös Suomea tuntevien, tuohtuneiden brittien kommentteja. M&M soitti Boyesille ja kysyi, että häh?
Terve Roger, sinusta on tullut aika kuuluisa Suomessa.
– Niin kuin Adolf Hitler vai?
Yllätyitkö suomalaisten reaktiosta?
— Kyllä. Olen saanut aikaisemminkin satoja vastauksia, kun olen esimerkiksi kirjoittanut Romaniasta tai Unkarista, mutta silloin palaute ei ollut niin yksipuolista.
Siis että tällainen kirjoittelu on tyypillistä kehittymättömille yhteiskunnille?
— No ei. Eroja on paljon, mutta tässäkin tapauksessa hiukan syrjäisen valtion jäsenet kokevat siirtyneensä keskelle eurooppalaista keskustelua. Lisäksi Suomen lehdistö toimii kapean konsensuksen sisällä. Ehkä teidän lehdistönne olisi pitänyt kysyä samoja kysymyksiä. Mielestäni tällaiset tapaukset kertovat myös yhteiskunnasta. Miksi näitä kysymyksiä ei olisi voinut esittää?
Olet siis lukenut suomalaisia lehtiä?
— No en, enkä väitä olevani suuri Suomen asiantuntija. Olen käynyt Suomessa noin kahdeksan kertaa ja nuorena opiskelin ruotsia Tukholmassa. Olin 1970-luvulla töissä sairaalassa Nackassa kaikkein paskaisimmilla osastoilla ja työkaverini olivat suomalaisia. Minulla on myös ollut suomalainen tyttöystävä.
Milloin olet tulossa taas Suomeen?
— Kun joku kutsuu ja olen hankkinut luotiliivit. Tai ehkä jo seuraamaan Tehyn lakkokliimaksia. Pidän Suomesta. Tukholmassa suomalaiset opettivat minut dokaamaan ja oli kiva ottaa laiva Suomeen ja nähdä normaaleja ihmisiä.
Olitko pettynyt kun niin monet pitivät kirjoituksiasi, tuota...
— Roskana?
Niin.
— Se oli subjektiivinen essee, ei ehkä paras mahdollinen mutta asiavirheet korjasimme nopeasti. Tämä on internet-ajan kirjoittelua. Yritin selittää tapahtumia briteille.
Okei.
— Tiedän enemmän koulusurmista kuin Suomesta. Kirjoitin Saksan Erfurtin koulusurmista ja perehdyin siihen hyvin henkilökohtaisella tasolla. Vaimoni oli juuri kuollut ja jouduin isänä pohtimaan uudella tavalla lasten ja vanhempien välistä kommunikointia.
Artikkelisi mukaan pimeys ja järvet talojen välissä edistivät Tuusulan tapahtumia. Mitä voisimme tehdä? Vähentää talojen välissä olevien järvien määrää?
— Teidän on elettävä maantieteenne, etäisyyksien kanssa. En tarkoittanut juttua ensyklopediseksi artikkeliksi. Sori, jos tein Suomesta karrikatyyriä.
Mutta kun pimeys ei masenna meitä.
— Kyllä se vaikuttaa. Ajattele Kaurismäen elokuvia tai suomalaisia dekkareita. Ne ovat synkkiä.
Nimeä kolme suomalaista dekkaria.
— En nyt osaa. Mutta näitä kysymyksiä pitää voida kysyä ilman, että kolme miljoonaa suomalaista raivostuu. Olen lukenut uudelleen juttuani ja todennut, että ei se nyt briljantti ollut, mutta ei myöskään loukkaava. En minä väittänyt, että teillä on joku murhageeni, mutta ei kaikki ole ihan kunnossakaan.
Et peru mitään sanomaasi?
— En. Tämä on internethysteriaa. Ei ole kovin sivistynyttä huudella nimettömänä väkijoukosta ja käyttäytyä kuin roskasakki. En muista suomalaisia sellaisina. Joku Matti Helsingistä kirjoittaa ”Herra Boyes, sinä haiset”. Pistäkää oikea nimi ja postiosoite, niin minä vastailen, ainakin jonkin aikaa.
Kommentoi artikkelia