[Kuva: Petri Artturi Asikainen]
– Jokainen yhdistäminen vie meiltä bisnestä pois. Jos Rautia poistettaisiin, se olisi saman tien pois Rautakeskon myynnistä, Moilanen totesi.
Hyvä vierailija!
Marmain arkisto on vain rekisteröityneiden käytettävissä.
Jos sinulla on käyttäjätunnus, kirjaudu, muutoin rekisteröidy alareunan linkistä.
”Twitter-kirjeenvaihtaja” Kari Korkiakoski twittaa tiuhaan Pyhältä. Karin KPL-teaserit http://twitter.com/karikorkiakoski
Ei Kesko brändeillä iske. Kesko iskee monopolilla ja suuruudella ja liikepaikoilla brändejä vastaan!
suu käy mutta mitään ei tapahdu. S-ryhmä johtaa asiakkuusajattelua selkeällä vihreän kortin strategialla! Tulkoon Tesco ja pelastakoon meidät...
Johtaja Laakso on oikeassa, että Keskon ketjuissa tärkein media myymälä on jäänyt huomiomatta. Myymälä on tärkein media monessakin mielessä, jossa asiakas kohtaa ketjun myymälät, myymäläkonseptit, brändit ja itse tuotteet.
Samoin palvelukonseptit eivät ole asiakaslähtöisiä. Vertaan näitä eurooppalaisiin ketjuihin, joissa on tehty erinomaisia palvelukonseptikoulutuksia ja suurissa marketeissakin on pinenellä työvoimalla palvelukonseptit kohdallaan.
Siellä ei ladata hyllytäydennyksiä myyntiaikaan, vaan ne tehdään aukiolaikojen ulkopuolella. Palveluhenkilökunnalle on jaettu omat suuretkin alueet ja he ovat vain antamassa tuoteinformaatiota asiakkaita varten ja palveluattiina huomioivat asiakaat jo käytävien varsilla toivottalla " Hyvää huomenta" jne.
Nämä moniosaajat - palveluhenkilöstö tuntee monet tuotealueet , toisin kuin Suomessa, jossa yleisin sanonota on " Tämä tuoteryhmä kuluu ko. osaston myyjille ja en tunne tätä tuotealuetta" Tämä ei paljon auta asiakasta. City-marketeissakin on suuret
INFO-pisteet, joissa suuri osa hekilöstöstä on puhelinpalvelussa. Nämä asiat voi hoitaa huomaamattomasti muualla, kuin infopisteissä kustannustehokkaammin keskiteysti ketjun puhelinpalvelussa. Täman vuoksi Suomessa palvelututkimuksissa marketit jäävät aina jumbosijalle.
Ei kauppa ole koskaan asiakaslähtöinen silloin, kun se hakee kustannustehokkuutta logistiikasta ja suuryksiköiden sijoittamisesta liikenneväylien solmukohtiin, eli panee asiakkaan tulemaan valikoiman luo eikä tuo valikoimaa asiakkaan luo.
Koskahan kilpailuvirasto tai tutkiva journalismi avaisi keskusliikkeiden taseet ja kertoisi paljonko kuluttajahinnoissa on jatkuvan turhan myymälärakentamisen kustannuksia, jotta kaupan kustannustehokkuus paranisi vielä nykyisestäänkin.
Euroopassa ei ole ainuttakaan valtiota, jossa kaksi keskusliikettä hallitsisi kähes 80% pt-markkinoista ja yli 85% pt-kaupan myymäläneliöistä.
Ja joku vielä ihmettelee, miksi elintarvikkeiden hinnat ovat Suomessa nousseet kaksi kerta enemmän kuin Euroopassa!
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.