Journalismi

Laura Kukkonen 11.2.2015 16:26 päivitetty 4.2.2016 10:51

"Kiistelty tutkija" pääsi jälleen ääneen Ylellä - "Mitä kiistanalaisempi asia on, sitä isommassa osassa on lähteen arviointi"

Yle Tampereen tiistaina julkaistua artikkelia mobiililaitteiden säteilyvaikutuksista muokattiin ja oiottiin. Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Riitta Pihlajamäki muistuttaa lähdekritiikistä.

Yle Tampere julkaisi eilen tiistaina 10. helmikuuta verkkoartikkelin mobiililaitteiden säteilyvaikutuksista. Artikkelin päälähteenä toimi tutkija ja tohtori Mikko Ahonen Tampereen yliopistosta.

Artikkelissa jäi alun perin kertomatta, että Ahonen on mukana Suomen Säteilykontrolli -yrityksessä.

Juttua korjailtiin ja siihen lisättiin muita näkökulmia esiin tuovia sisältöjä. Helpompaa olisi ollut harkita etukäteen sitä, kuinka "kiistellyn tutkijan" mielipide asiassa tuodaan esiin.

"Eettinen ohjeistuksemme korostaa lähdekritiikkiä, lähteen uskottavuutta, luotettavuutta ja erityisesti sitä, että mitä kiistanalaisempi asia on arvioitavana, sitä isommassa osassa on lähteen arviointi. Tämä nimenomainen aihe tuntuu olevan sellainen, että teki siitä miten päin vaan, niin aina syntyy keskustelua", sanoo Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Riitta Pihlajamäki Markkinointi&Mainonnalle.

Myöhemmin tiistaina Yle Tampere julkaisi toisen artikkelin, jossa käsiteltiin vastakkaista näkökulmaa sekä lisäsi alkuperäiseen juttuun tietoa Ahosen taustasta.

Tänään 11. helmikuuta "kohujutun" otsikkoa muokattiin ja siihen lisättiin linkit uudempaan juttuun ja Säteilyturvakeskus Stukin näkemykseen asiasta.

"Lähdekritiikkimme ja julkaisuprosessimme petti. Voin vain pahoitella. Korjasimme juttua heti kun huomasimme, mutta sosiaalisessa mediassa asiat lähtevät leviämään nopeasti, ja virhe ehti tapahtua", sanoo Yle Alueiden päällikkö Jyri Kataja-Rahko.

Samaa lähdettä Yle käytti myös keväällä 2013 jutussaan etäluettavien sähkömittareiden terveyshaitoista, minkä jälkeen Suomen Kuvalehti otti käsittelyyn Ahosen asiantuntijuuden ja jääviyden asiassa.

Suomen Kuvalehti kertoi muun muassa, että Ahonen valmistui maisteriksi kasvatustieteistä ja väitteli tohtoriksi tietojenkäsittelytieteestä yritysten tietojärjestelmistä. Myös yritysyhteys mainittiin Suomen Kuvalehden kommentissa.

"Juttu julkaistiin, ja nyt ollaan tässä"

Yle Alueiden Kataja-Rahko sanoo, että tiistaina julkaistua juttua ei taustoitettu tarpeeksi, kun ottaa huomioon sen kiistanalaisen aiheen. Artikkeli olisi ollut viisasta käyttää toimituksen päällikön kautta.

"Meillä on ohjeistukset näihin tilanteisiin", Kataja-Rahko sanoo.

Riitta Pihlajamäen tehtäviin kuuluu perehdyttää Ylelle sisältöjä tekevät yhtiön journalismia ja sisältöjä säätelevään eettiseen ohjeistukseen. Ylen ohjeet pohjaavat Journalistin ohjeisiin, mutta menevät pidemmälle ja enemmän yksityiskohtiin.

"Jos olisin etukäteen tiennyt, että tällainen on tulossa, niin olisin todennäköisesti kysynyt, että 'hei, mikäs asiantuntija tämä on', mutta en ole mukana [toimitus-]prosessissa. Tämä on jälkiviisautta. Juttu julkaistiin, ja nyt ollaan tässä", sanoo Pihlajamäki.

Hän sanoo, että kaikissa mediataloissa on tärkeää pohtia kriittisesti lähteiden käyttöä varsinkin kiistanalaisissa ja erimielisyyttä aiheuttavissa aiheissa. Tarve korostuu, kun journalismin tekemisen tahti on muuttunut.

"Sisältöjä tehdään entistä nopeammin, entistä vaativammissa olosuhteissa ja eri puolella yhtiötä suomeksi, ruotsiksi ja saameksi. Virheitä tapahtuu. Meidän täytyy kehittää journalistista prosessiamme jatkuvasti niin, että lopputulos on mahdollisimman laadukas", Pihlajamäki sanoo.

Kiistanalaisia aiheita ovat myös vaihtoehtohoidot, joista muun muassa Ylen Ylex-verkkosivusto kirjoitti yksisarvishoidoista kertovassa jutussaan 27. tammikuuta. Monet pitivät alkuperäistä juttua tekstimainontana, ja artikkelia sekä sen kuvitusta muutettiin.

Yle irtisanoi viime vuoden yt-neuvotteluissa 26 journalistia ja vähensi journalistista työvoimaansa kaikkiaan 75 henkilötyövuodella.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kommentti

21.07.2017 11:41

Onhan naisen takakontti hyvässä kunnossa?

Mainoksissa naiset esitetään yhä yksipuolisesti ja yleensä mieskatseen kautta. Body positivity -liike tähtää katsomaan naisia eri kuvakulmasta.

Media

21.07.2017 09:32

Alma Median tulos parani odotetusti

Mediatalo Alma Median oikaistu liikevoitto kasvoi lähes 34 prosenttia vuodentakaisesta huhti-kesäkuussa. Tulosta paransivat etenkin Alma Marketsin vahva kasvu Tšekissä sekä kustannussäästöt.