Kommentti

Elina Lappalainen 20.4. 13:20 päivitetty 20.4. 15:24

Lihayhtiöt pommittavat vastuullisuusviestinnällä – nyt on aito näyttämisen paikka

Kuvakaappaus Atrian verkkosivuilta
Kuvakaappaus Atrian verkkosivuilta. Moni lihayhtiö on ryhtynyt aktiiviseen vastuullisuusviestintään.

Lihayhtiöiden viestinnän kärki on nyt vastuullisuus. Suomalaiset ruokatalot ovat toki osanneet kehua kotimaisen ruoan puhtautta ja turvallisuutta ennenkin, mutta tänä keväänä vastuullisuusviestinnällä pommitus on ollut erityisen näkyvää.

Atria Perhetilojen lihasikoja ei ruokita soijalla.” ”Vain maailman puhtain ruoka kelpaa.” ”HKScan aloittaa 100-prosenttisesti antibioottivapaasti kasvatetun sianlihan tuotannon.”

Tässä vain muutama lihayhtiöiden tiedotteiden otsikko kuukauden ajalta.

Tilanteessa, jossa kasvissyönnin suosio kasvaa ja Nyhtökauran ja Härkiksen kaltaiset kasviproteiinit ovat ruokamarkkinoiden kuumimpia uutuustuotteita, lihatalot pyristelevät eroon pahiksen leimasta.

Maaliskuinen skandaali brasilialaisen lihan turvallisuusongelmista ja maailmanlaajuinen keskustelu antibioottien liikakäytön aiheuttamista ongelmista eivät voisi tulla suomalaiselle lihateollisuudelle parempaan aikaan. Suomalaiset tuottajat voivat kehua aivan syystäkin vähäisellä antibioottien käytöllä, jäljitettävyydellä ja ruokaturvallisuudella.

On ihan oikeasti merkittävä asia, että esimerkiksi suomalaisia broilereita pystytään kasvattamaan antamatta niille antibiootteja koko niiden elinaikana. Ensi syksystä alkaen Atria aikoo lisätä broileripakkauksiinsa antibiootittomuudesta kertovan merkinnän.

Seuraavaksi sekä HKScan että Atria haluavat vähentää antibioottien käyttöä entisestään sikatiloillaan ja lupaavat markkinoille pian täysin antibioottivapaasti kasvatettua sianlihaa. Sekin on hyvää kehitystä.

Atrian ja HKScanin tukena kotimaisen liha-alan vahvuuksien korostamisessa on viestintätoimisto Tekir, joka on erikoistunut kriisiviestintään ja vaativaan maineenhallintaan. Sen muita asiakkaita on ollut esimerkiksi Talvivaara. Yhdessä Tekirin kanssa on toteutettu myös Lihasta-kampanja, jonka keskustelutilaisuudessa keskityttiin hymistelemään jo saavutetun tason erinomaisuutta näin:

Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila toivoi, että lihakeskustelua käytäisiin rohkeammin mahdollisuuksien eikä ongelmien kautta.

"Miksi me suomalaiset emme kykene sanomaan julki, mikä meillä on hyvää ja vahvaa?"

Ongelmia pitää nostaa esiin juuri siksi, että niille tehtäisiin jotain. Lihayhtiöiden vastuullisuusviestinnässä on nimittäin se ongelma, että yksipuolisesti vahvuuksien korostaminen on vain osa totuutta. Pahimmillaan se muuttuu viherpesuksi – tai kun korostetaan suomalaisen tuotannon erinomaisuutta, sinivalkopesuksi.

Vastuullisuusviestit kertovat hyvin erilaisesta maailmasta kuin se tuottajien ruikutus, joka käynnistyy heti kun esimerkiksi eläinten hyvinvointia haluttaisiin parantaa sääntelyllä. Tästä esimerkkinä on hallituksen vesittämä sika-asetus. Tuottajat eivät ole rahanpuutteessa toteuttaneet remontteja, joille annettiin kuuden vuoden siirtymäaika. Eläinsuojelujärjestöjen mukaan lain höllentäminen tarkoittaa, että talous jyrää eläinten hyvinvoinnin yli.

Eläinsuojelujärjestöjen mukaan tuottajapuoli vastustaa myös tärkeimpiä uudistuksia valmisteilla olevassa eläinsuojelulaissa. Myös suomalaisessa eläintuotannossa on paljon vakavia ongelmia jotka vaarantavat eläinten hyvinvoinnin. Eikä kyse ole yksittäistapauksista, vaan tuottajien normaaleina pitämistä tuotantotavoista kuten emakkohäkeistä, parsinavetoista, porsaiden kastroinnista ja vasikoiden nupoutuksesta ilman kivunlievitystä.

Jos lihayhtiöt haluavat oikeasti osoittaa, että pakottavaa sääntelyä ei tarvita vaan että niillä on omaa tahtoa eläinten hyvinvoinnin parantamiseen, nyt olisi näytön paikka.

Kommentti

28.04.2017 12:27

Keskittämällä saat enemmän

Telekilpailu siirtyi viimein kunnolla keskittämiseen. Mitä enemmän simmejä, sitä halvemmaksi tulee, vai...