Sosiaalinen sukellusvene

M&M 14.2. 07:00 päivitetty 14.2. 08:55

Mikä tekee uutisesta valeuutisen?

Timo Nurmi

Timo Nurmi pureutuu tämänkertaisessa kirjoituksessaan valeuutisen olemukseen.

Valeuutinen on kiistämättä yksi viime vuoden nousseista mediatrendeistä. Suurin kiitos kuuluu tietysti Trumpin vaalimenestykseen. Suomessa valeuutisista kirjoitettiin vähintään toista sataa juttua, todennäköisesti paljon enemmän. Moni ansioitunut journalisti, kuten Johanna Vehkoo Ylen Valheenpaljastaja-juttusarjassa tai Jussi Pullinen Helsingin Sanomissa - on analysoinut ilmiötä.

Ilmiötä kuvasi hyvin Buzzfeed-uutissivuston paljastus Makedonialaisten teinien uutissivustotehtaasta. Nuoret tuottivat verkkomainosrahaa vastaan keksittyjä juttuja aiheista joita haluttiin lukea ja joihin haluttiin uskoa, kuten Paavin ilmoitus tukea Trumpia presidentiksi.

Toimintatapa - tekaistujen juttujen kirjoittaminen mainosmyynnin edistämiseksi - ei kuitenkaan ole uusi vaan yhtä vanha kuin lehtibisnes itsessään. 1830-luvulla suuri osa lehdistä oli pienilevikkisiä ja osalle lukijoista kalliita. New Yorkissa toiminut Sun päätti laskea irtonumeroiden hintoja ja myydä enemmän mainoksia kattamaan aukon. Strategia toimi ja Sun onnistui nostamaan reilusti levikkiään: lehdessä ymmärrettiin, että varsinaista kauppatavaraa ovatkin lukijat ja heidän huomionsa, ei varsinainen lehti.

Tämä näkyi myös jutuissa, jotka keskittyivät usein sensaatiohakuisiin aiheisiin. Ja aina totuudellakaan ei ollut niin väliä, kuten vuonna 1835, jolloin lehti julkaisi kuusiosaisen reportaasiin tieteen uusimmasta sensaatiosta: kuusta on löydetty elämää. Jutussa kuvailtiin seikkaperäisesti, kuvien kera, kuinka kuun asukkaat ovat ihmisen kaltaisia, joskin pienempiä, olentoja joilla on siivet. Kaikki eivät juttua nielleet, mutta lehti myi sensaatiomaiset 19 000 numeroa päivässä.

Kuu-ukot tai Paavin tuki Trumpille on helppo nähdä valeuutisena - molempia vastaan on runsaasti muuta näyttöä. Mutta millaisia tapoja uutisten luotettavuuden osoittamiseksi oikeastaan on?

Yhtä lähestymistapaa edustaa suurten mediatalojen yhdessä käynnistämä hanke The Trust Project. Santa Claran yliopiston alla toimivassa hankkeessa on mukana 70 organisaatiota, mukaan lukien BBC, Finacial Times, Vox Media, The Washington Post, American Press Institute, La Stampa, New York Times ja niin edelleen. Sitä tukevat myös muun muassa Google ja Craigslist-palvelun perustaja Craig Newmark.

The Trust Project -hankkeen kantava ajatus on selvittää, mitkä ovat niitä tekijöitä, joiden ansioista ihmiset luottavat uutisiin ja toisaalta mikä on rikkonut luottamuksen silloin kun sitä ei enää ole. Näitä luottamukseen vaikuttavia signaaleja voisi sitten hyödyntää teknologian keinoin esimerkiksi visualisoinneissa, algoritmeissa ja niin edelleen.

Clara Llamas summaa The Trust Projectin toimintaa hyvin blogikirjoituksessaan. Siinä hankkeen johtaja Sally Lehrman kertoo, kuinka kuinka monen mukana olevan mediakumppanin silmät ovat avautuneet uudenlaisen ajattelun ansiosta: meillä journalisteilla on paljon hyviä käytäntöjä, mutta yleisö ei aina ole tietoinen niistä. 

Tähän mennessä hanke on tunnistanut 38 luottamusindikaattoria. Näistä kahdeksan kanssa edetään käytännön sovelluksiin. Indikaattoreita ovat esimerkiksi sitaatti- ja referointitavat, helposti löydettävät tiedot jutun kirjoittajasta, alkuperäinen toimitustyö ja paikallisuus.

Llamas luettelee kirjoituksessaan esimerkkejä näiden indikaattoreiden käytännön pilotoinneista. Esimerkiksi Vox on kokeillut sovellusta sitaattien kirjaamisesta järjestelmään toimittajien työnkulussa. BBC:n ja hankkeen hackatonissa viime marraskuussa kehitettiin joukko uusia työkaluja, kuten BBC News Labin ideoima tapa tuoda toimittajien taustatyön aikana keräämää informaatiota näkyväksi, The Guardianin työkalu altistaa ihmisiä oman sosiaalisen kuplansa kanssa vastakkaisille näkemyksille tai La Stampan tapa identifioida jutun kirjoittajan luottamusastetta tarkastalemalla heidän aikaisempia artikkeleita.

Median panostus laatuun näyttäisi korreloivan rahallisen menestyksen kanssa. Tätä tukee ainakin Reuters Instituutin Digital News -raportti. Rarpotin mukaan luottamus mediaan on muuten tutkituista 26 maasta suurinta Suomessa.

Luottamus journalismiin nähdään usein luottamuksena mediabrändiin. Näin Reutersinkin raportissa todetaan. Mutta kuten The Trust Project osoittaa, asioita ei kannata lähestyä näin yksioikoisesti. Siihen, millaisen jutun lukija kokee luotettavana ja laadukkaana, vaikuttaa moni tekijä. Trust Projectin luottamusindikaattoreita kannattaa ainakin pohtia, kun asetutaan asemiin keskustelussa valeuutisista.

Kirjoittaja Timo Nurmi on viestintätoimisto Vapa Impactin toimitusjohtaja ja perustajaosakas, joka on keskittynyt erityisesti verkon tuomiin mahdollisuuksiin. Timoa voi seurata Twitterissä @ttnurmi.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Yritysviestintä

25.03.2017 13:12

Ovatko kuluttajabrändit muuttumassa aktivisteiksi?

Yhä useampi yritys on osallistunut ajankohtaiseen keskusteluun ja ryhtynyt toteuttamaan yhteiskunnallista markkinointia myös Suomessa. Ei ole yhdentekevää, miten ja millä keinoin yritys ulostulonsa toteuttaa.