Yhteiskunta

Aleksi Ylä-Anttila 17.2. 11:32 päivitetty 17.2. 12:24

"Poliitikko saa kertoa kissoistansa" – nämä tekijät selittävät henkilöbrändin vapautumista

Kimmo Penttinen
Patrik Laine on esimerkki nuoresta jääkiekkoilijoista, jonka henkilöbrändiä ei määritä hänen lajivalintansa.

Henkilöbrändit yhteiskunnassa ovat asiantuntijoiden mukaan vapautuneet. Kehityskulku on pitkä, eikä se sosiologian tutkijan arvion mukaan koskaan valmiiksi tulekaan.

Jääkiekkoilija Patrik Laine, entinen pääministeri, kokoomuksen kansanedustaja Alexander Stubb ja ulkoministeri Timo Soini (PS) ovat esimerkkejä julkiuudenhenkilöistä, joiden henkilöbrändi ei ole sidottu siihen, mitä he tekevät.

Alkoholin juomisesta pidättäytyvä ja hyväkäytöksinen Laine on yhdessä saman ikäisten Sebastian Ahon ja Jesse Puljujärven kanssa esimerkki jääkiekkoilijasta, jonka ei tarvitse olla olemukseltaan ja ulkokuorelltaan kova pelatakseen huipputasolla.

Stubb ja Soini puolestaan ovat tuoneet vapaa-ajan mieltymyksiään esille poliittisen toiminnan ohella. Stubb tunnetaan aktiivisesta liikuntaharrastuksestaan. Soini on puolestaan innokas jalkapallon ja ravien ystävä.

Henkilöbrändäyksen asiantuntija, tietokirjailija Katleena Kortesuo tunnistaa ilmiön hyvin.

"Henkilöbrändit ovat vapautuneet eri aloilla. Se on ihan selkeästi nähtävissä yhteiskunnassa. Poliitikko saa kertoa kissoistansa. Ja jääkiekkoilijan ei tarvitse olla kova urheilumies tai nuori bilettäjä, vaan hän voi olla jotain muutakin. Ilmapiiri on vapautunut sen suhteen, mitä missäkin roolissa saa tehdä", Kortesuo arvioi.

Kortesuon mukaan esimerkkejä löytyy paljon. Muun muassa pitkäaikainen kansanedustaja Ben Zyskowicz ja Timo Soini tulevat mieleen.

"Esimerkiksi Ben Zyskowicz on kertonut avoimesti kommelluksista, joita hänelle on sattunut. Ennen poliitikon tehtävänä oli piilottaa tällaiset inhimilliset asiat. Timo Soini seuraa englantilaista jalkapalloa, ja se tukee samalla myös hänen duunari-imagoaan", Kortesuo toteaa.

Kortesuo korostaa, ettei ilmiö koske pelkästään politiikkaa. Myös liike-elämässä trendi on sama.

"Muistan, kun eräs henkilö kertoi minulle kerran olleensa korkean tason bisnestapaamisessa muutama vuosi sitten elokuun aikaan. Korkean tason bisnesihminen oli kurottanut hieman laittakseen läppärin johdon kiinni, jolloin hänen hihansa alta oli näkynyt nuhjuinen festariranneke, joka oli selvästi kesällä hankittu ja ollut ranteessa pidemmän aikaa. Nuhjuinen festariranneke bisnesihmisellä on hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon nämä roolit ovat meillä vapautuneet."

Heijastuu myös valta-asetelmiin

Sosiologi, VTT Antti Maunu näkee, että rentouden rantautuminen Suomeen on pitkäaikainen prosessi, jonka juuret voi ajoittaa itsenäisyyden alkuaikoihin saakka.

"Sata vuotta sitten suomalaiset äänioikeuden, mikä on yksi tärkeimmistä kansalaisoikeuksista. Sosiaalisessa elämässä erilaisten säätyjen ja asemien vuorovaikutuksen purkautuminen alkoi näkyä selkeämmin 1960-luvulla kulttuurissa ja arkielämässä. Voi ajatella, että se on laajentunut, levinnyt ja jossain määrin kiihtynytkin 1980- ja 1990-luvuilta lähtien", Maunu toteaa.

Maunun mukaan kulttuurin ja sosiaalisen elämän koordinaatisto sietää yhä vähemmän sitä, että esiinnytään puhtaasti jonkun aseman edustajina.

"Vastaavasti individualistinen ajattelu vahvistuu. Jokainen on ensisijaisesti tyyppi, yksilö. Se näkyy ihan kasvatuksessa ja kaikessa muussakin. Meitä ohjataan hirveän vähän missään yhteyksissä enää toimimaan jonkin tietyn aseman tai roolin edustajina. Me olemme vain tyyppejä ja pyrimme olemaan hyviä tyyppejä toinen toisillemme. Kyseessä on eräänlainen sosiaalinen megatrendi, joka on ollut hyvinkin sata vuotta voimassa ja tuntuu siltä, että tahti vain kiihtyy.  "

Maunun arvion mukaan yksilökeskeisen ja tyyppikeskeisen koordinaatiston sisälle on alkanut jo muodostua uudentyyppisiä hierarkioita.

"Esimerkiksi tämän päivän johtavassa asemassa olevat henkilöt ja mediapersoonat ovat korostetun positiivisia ja myönteisiä. Siinähän tehdään selvä ero sellaisiin tyyppeihin, jotka puhuvat kriittisesti, aggressiivisesti ja negatiivisesti. Tämä yhdistyy helposti myös tietynlaisiin valta-asetelmiin. Eliitti on kiva, ja populistiseksi haukuttu kansa on aggressiivista ja negatiivista."

Valta-asetelmat ja erilaiset sosiaaliset ilmiöt tuntuvat aina olevan yhteiskunnassa olemassa jossain muodossa. Mutta ne saavat Maunun mukaan uusia muotoja ja operoivat eri keinoilla ja kanavilla.

"Ei ole ollenkaan yhdentekevää, millä tavalla kukin missäkin tilanteessa on rento ja edistää omaa individualismiaan."

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kommentti

24.02.2017 11:12

Hasan & Partners upotti itsensä suohon

"Hasan & Partners ajoi Planin tilanteeseen, jossa se joutui puolustamaan, että heidän kampanjoissaan käytetyt faktat pitävät kutinsa. Se on paitsi surullista, myös epälojaalia asiakasta kohtaan", toimittaja Cilla Bhose kirjoittaa.

Elokuvat

24.02.2017 09:53

Lidlistä Tuntemattoman sotilaan yhteistyökumppani

Saksalainen vähittäiskauppaketju kertoo haluavansa tukea suomalaista kulttuuria. "Uusi Tuntematon sotilas ei toteutuisi ilman kumppaneita", elokuvaprojektin yhteyspäällikkö Laura Sutinen kertoo.