Unkari

Matti Virtanen, Budapest 9.10. 14:30 päivitetty 18.10. 13:02

Rahapula ja politiikka kuristavat Unkarin mediaa – vanha vasemmistolehti lopetti, myös hallituksen media kompuroi

Matti Virtanen
Hallitus panosti kansanäänestyskampanjaan. "Älä ota riskejä! Kansanäänestyksessä EI !" sanoi katuvarsimainos.

"Hallitus ei käytännössä sovella medialakia", Mertek Media Monitor -järjestön edustaja Ágnes Urbán sanoo. Urbánin mukaan liikemiehet eivät välttämättä lähde media-alalle vain taloudellisen tuoton vuoksi, vaan he ovat pikemminkin "poliittisia sijoittajia".

Lauantaina suljettu Unkarin vasemmisto-opposition ykkössanomalehti Népszabadság kaatui rahapulaan, mutta sulkemispäätöksen ajoitus on saanut monet epäilemään myös poliittisia syitä.

Vuonna 1956 perustetun entisen kommunistilehden sulkeminen sopii hyvin Unkarin oikeistolaisen hallituksen kannattajille. Se ei kuitenkaan helpota maan muiden tiedotusvälineiden elämää - Unkarin media on viime vuosina kompuroinut talousvaikeuksissa, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Median rahapula johtuu vain osittain hallituksen toimista, koska uutisjournalismi on siirtynyt Unkarissa verkkoon hyvin nopeasti ja vienyt printtimedialta kasvumahdollisuudet. Suurimpien sanomalehtien levikit ovat vain noin 60 000, kun suurin itsenäinen verkkolehti Index.hu kerää päivittäin jopa kymmenkertaisen kävijämäärän.

Pääministeri Viktor Orbánin johtama keskustaoikeistolaisen Fidesz-puolueen johtama hallitus on yrittänyt saada Unkarin mediaa hallintaansa huonolla menestyksellä.

Hallituksen ensimmäinen yritys oli vuoden 2010 vaalien murskavoiton jälkeen laadittu medialaki, joka antoi valtion medianeuvostolle laajat valtuudet määrätä julkaisuille sakkoja kaikenlaisista rikkeistä.

Laki on ollut voimassa jo viisi vuotta, mutta sitä ei ole kertaakaan sovellettu käytäntöön. Unkarin EU-kumppanit ovat tuominneet lain yhteisten eurooppalaisten arvojen vastaiseksi.

"Hallitus ei käytännössä sovella medialakia. Sen sijaan se käyttää vaikutusvaltaa mediamarkkinoiden kautta ja pystyy vääristämään niitä väliintuloillaan", kertoi sananvapautta ja mediamarkkinoita seuraavan kansalaisjärjestö Mertek Media Monitorin edustaja Ágnes Urbán suomalaiselle toimittajaryhmälle perjantaina Budapestissa.

Printti pulassa

Urbánin mukaan suurin osa Unkarin kaupallista mediaa hallinneista kustantajista ovatkin saaneet tarpeekseen ja myyneet julkaisunsa unkarilaisille sijoittajille. Lähteneiden joukossa ovat mm. saksalainen Springer, sveitsiläinen Ringier ja suomalainen Sanoma.

Hallitus ja sitä lähellä olevat liikemiehet muodostavat vaikutusvaltaisen mutta epävakaan joukon. Hallitus voi ohjailla suurta osaa mainosmarkkinoista, mutta sen on myös kuultava tukijoidensa toiveita.

Unkarin sanomalehtien taustavoimat näkyivät viime sunnuntain pakolaispolitiikkaa koskeneen kansanäänestyksen otsikoinnissa. "Ei Unkarin pakollisille kiintiöille", kirjoittaa Magyar Hirlap. "Kansanäänestys epäonnistui", uutisoi Magyar Nemzet. | Kuva: Matti Virtanen

 

Hyvä esimerkki Fidesz-puolueen mediavallan hauraudesta on pääministeri Orbánin ja hänen vanhan ystävänsä, maan suurinta rakennuskonsernia Közgépiä hallitsevan suurliikemies Lajos Simicskan välirikko viime vuoden helmikuussa.

Simicska suuttui Orbánille raha-asioiden vuoksi niin pahasti, että hänen omistamansa tiedotusvälineet, sanomalehti Magyar Nemzet, radioasema Class FM ja televisiokanava Hír TV muuttuivat hetkessä oppositiomielisiksi ja alkoivat arvostella hallitusta.

Népszabadságin Haastatteluissa Simicska on nimittänyt Orbania termillä geci, joka on ehkä viisainta kääntää englanninkieliseen muotoon "fuckhead".

Ágnes Urbánin mukaan mahtimiesten välirikko ei kuitenkaan kokonaan lopettanut hallituksen ja Fideszin mediavaltaa, koska Simicskan tilalle on tullut uusia liikemiehiä.

Poliittinen sijoittaja taustalla

Urbánin mukaan media-alalle lähtevät liikemiehet eivät välttämättä ole liikkeellä taloudellisen tuoton vuoksi, vaan he ovat pikemminkin "poliittisia sijoittajia".

Poliittisia syitä on selvästi myös Népszbadságin sulkemisessa, jota Urbán pitää surullisena tapauksena.

"Se oli vasemmiston ykköslehti, ja viime kuukausina se on julkaissut erinomaista tutkivaa journalismia korruptiosta", Urban kommentoi sunnuntaina M&M:lle.

Hän myöntää, että lehden levikki ja lukijaprofiili olivat "heikkoja", mutta muu media seurasi sen paljastuksia ja antoi niille laajemman yleisön.

Népszabadságin haltuunotosta ei ole annettu julkisuuteen selvää tietoa, mutta yleisesti arvellaan, että uusista omistajista vaikutusvaltaisin on pääministeri Orbánin ystävä Lőrinc Mészáros.

Ágnes Urbánin mukaan omistajat ovat sijoittaneet lehteen huomattavia summia viimeksi kuluneen vuoden aikana ja palkanneet monia lahjakkaita nuoria toimittajia.

"Liiketoiminnan näkökulmasta ei ole järkevää sulkea sekä paperi- että verkkolehteä näin nopeasti. Tämä näyttää poliittisen sijoittajan toiminnalta. Oikea sijoittaja olisi muuttanut liiketoimintasuunnitelmaa ja leikannut kustannuksia", Urbán sanoo.

Hänen mukaansa on erityisen kiinnostavaa, että toimituksen piti juuri tällä viikolla muuttaa uusiin tiloihin. "Toimittajat olivat pakanneet tavaransa ja toimitus oli tyhjä, mutta nyt he eivät voi mennä sen enempää uusiin kuin vanhoihinkaan tiloihin", Urbán ihmettelee.

Taistelu televisiosta

Kun Fidesz ja hallitus menettivät Magyar Nemzet -sanomalehden tuen viime vuonna Orbánin ja Simicskan välirikon vuoksi, Fidesz keräsi sijoittajaryhmän ja perusti uuden päivälehden, Magyar Idökin.

"Magyar Idök on menestynyt huonosti, sen levikki on jäänyt hyvin pieneksi. Siksi hallituksen piti saada itselleen myös toinen tv-kanava", Ágnes Urbán kertoo.

Tarjolla olikin viime syksynä saksalaisen ProsiebenSat1-yhtiön omistama TV2, jonka osti Fidesziä kannattava elokuvatuottaja Andy Vajna. Hänellä on myös julkinen virka Unkarin elokuva-alan komissaarina.

TV2 on kuitenkin menettänyt katsojaosuutta entisestään, Ágnes Urbánin mukaan epäammattilaisen ohjelmistonsa vuoksi.

Hallitus epäonnistui myös yrityksissään suitsia maan suosituinta televisiokanavaa: Saksalainen RTL määrättiin pari vuotta sitten maksamaan muita suurempi mainosvero. RTL kuitenkin valitti hallituksen päätöksestä ja voitti jutun, koska oikeus totesi veron syrjiväksi.

Kanavan vastaiskuun kuului myös journalistisen linjan tiukentaminen: RTL alkoi tehdä entistä kriittisempiä juttuja hallituksen korruptiosta, ja linja oli katsojien mieleen.

"Ulkomaalaisista on jäljellä vielä RTL-ryhmä, jonka tv-kanava onkin maan suosituimpia", Urbán kertoo. RTL:n katsojaosuus parhaassa lähetysajassa on noin 20 prosenttia, kun kilpailijat Duna TV ja TV2 jäävät puoleen siitä.

"RTL:n uutisohjelmat ovat nyt ehkä parhaiten tasapainossa. Siitä on tullut opposition media, mutta se ei ole myöskään menettänyt mainostuloja hyvien katsojalukujen ansiosta", Urbán kertoo.

Hänen mukaansa tv-yleisöt ovat selvästi jakautuneet: "Tiukan linjan fideszläiset eivät katso RTL:ää, ja oppositiomielisistä juuri kukaan ei katso valtion yleisradion MTV:n ykköskanavaa, jonka uutiset ovat täysin yksipuolisia."

Riitaa radiosta

Radion puolella hallitus on myös epäonnistunut. Yksi suosituimmista kaupallisista radiokanavista on ollut Simicskan Class FM. Välirikon jälkeen siitä tuli hallitukselle kriittinen, mutta se on vaarassa menettää taajuutensa seuraavassa jaossa 7. marraskuuta 2016.

Simicska reagoi ennakoivasti ja myi Class FM:n tänä vuonna amerikkalaiselle sijoittajalle, jolla voi olla paremmat mahdollisuudet säilyttää taajuus.

Ärhäkän oppositiomielinen Klubrádió puolestaan hallituksen boikottiin jo 2011 ja menetti melkein kaikki mainostajansa. Klubrádió haastoi kuitenkin hallituksen oikeuteen ja voitti juttunsa.

Hallitus määrättiin maksamaan sille korvaukseksi 100 miljoonaa forinttia eli noin 325 000 euroa. Kanavan ongelma on sen heikko lähetysteho: Klub kuuluu radioaalloilla vain noin 50 kilometrin säteellä Budapestista – kauempana maakunnissa lähetykset voi toki kuunnella verkosta.

Ágnes Urbán luonnehtii Klubrádióta hallitusta tukevien medioiden peilikuvaksi: sekään ei pyri journalistiseen tasapainoon, vaan haukkuu hallitusta kaikessa.

Mainosrahat kiristyskeinona

Vaikka Fidesz on epäonnistunut median suorassa valvonnassa, sillä on edelleen valta-asemansa vuoksi tehokas keino vaikuttaa tiedotusvälineiden talouteen: valtion viestintäbudjetti ja hallitusta lähellä olevien suuryhtiöiden mainosrahat.

Ajankohtainen esimerkki tästä ohjailusta on viime sunnuntain kansanäänestys, jossa hallitus kysyi unkarilaisilta, haluavatko he EU:n päättävän Unkariin sijoitettavista kiintiöpakolaisista maan oman parlamentin tahdon vastaisesti.

Äänestyksen tulos oli ennalta selvä "ei", mutta siitä huolimatta hallitus käytti omaan kampanjaansa peräti 15 miljardia forinttia eli noin 50 miljoonaa euroa. EI-julisteita oli jokaisen kylän ja kaupungin lyhtypylväissä ja kaikissa hallitusta tukevissa medioissa.

Ágnes Urbán arvioi, että hallituksen kansanäänestykseen käyttämä summa olikin peräti seitsemän prosenttia Unkarin koko vuoden mainosmarkkinoista. Kampanjan rahoitus tuli suoraan pääministerin kansliasta.

Kaikesta huolimatta Ágnes Urbán sanoo suhtautuvansa toiveikkaasti Unkarin median tulevaisuuteen.

"Olen ainakin optimistisempi kuin monet ystäväni. Fideszin mediakoneisto ei ole tehokas. Heillä on yleisönään vain ennestään uskollisia äänestäjiä, vaikutusvalta oman piirin ulkopuolella puuttuu. Orbanin pitäisi jotenkin muuttaa hallituksen ja puolueensa mediataktiikkaansa, jos aikoo pärjätä", Urbán sanoo.

Unkarin journalismin ja ehkä myös mediamarkkinoiden tulevaisuus näyttääkin olevan jossain ihan muualla kuin perinteisissä medioissa.

Tulevaisuus verkossa

Maan suurimman verkkolehden Index.hu:n politiikan toimittaja Gábor Miklósi kertoo, että vuonna 2011 voimaan tulleella medialailla on ollut vaikutusta, vaikka sitä ei ole kertaakaan käytetty.

"On riski, että kirjoitetaan liian varovasti, mutta me yritämme välttää sitä", Miklósi sanoo.

Toistaiseksi lukijat ovat palkinneet Indexin journalistisen linjan, joka on kriittinen, mutta tasapuolisuuteen pyrkivä. Indexillä on puolisen miljoonaa päivittäistä kävijää, viikoittain 800 000  ja kuukausittain jopa 1,3 miljoonaa.

Noin 70 toimittajaa työllistävä Index tekee myös pientä voittoa, tosin vain muutamia miljoonia forintteja eli joitakin kymmeniä tai satojatuhansia euroja vuodessa.

"Vaikka poliitikot yrittävät vaikuttaa mediaan, niin tilanne on hallittavissa", Miklósi kertoo.

Hänen mukaansa omistajien tahto on otettava aina huomioon, ja heidän takanaan voi olla poliittisia intressejä. Indexin toimituksen asema on kuitenkin parempi kun monissa muissa medioissa, koska portaalin omistaja, pankkimies Zoltán Spedér ei puutu journalistisiin päätöksiin.

"Tilanne on toimittajien kannalta hyvin kiinnostava, mutta samalla stressaava", Miklósi sanoo. Hänen mukaansa Index voi kertoa muun muassa Spéderin yrityksistä laajentaa omaa pankkiaan, mutta asialliseen sävyyn.

Kaupallisen verkkomedian kasvulle on kenttä vapaana, koska Unkarin valtion yleisradioyhtiö MTV ei tee verkkouutisia lainkaan. Myös valtion uutistoimisto MTI on jättänyt verkon muiden hoidettavaksi – Miklósin mukaan MTI:n aineisto on kaiken lisäksi niin huonoa, ettei sitä voi julkaista ilman tarkistuksia.

Indexin pahin kilpailija on Origo.hu, joka on perustettu samaan aikaan kuin Index, vuonna 1999.

"Origo on hyvin uutismainen, vähemmän kantaaottava kuin Index, ja tappiollinen. Indexin tyylissä on hieman ironiaa, mutta emme ole satiirilehti, vaan journalismin on perustuttava faktoihin", Miklósi kertoo.

Hänen mukaansa Unkarin politiikassa ironian ja satiirin sietokyky on suuri, eikä niiden käytöstä ole ollut toimituksille ikäviä seurauksia. Korruptiosta uutisointi sen sijaan on vakava asia.

Miklosi kertoo esimerkin kolmen vuoden takaa: Origossa oli juttu erään ministerin matkakuluista, ja julkaisun omistaja Magyar Telekom hermostui. Yksi päällikkö sai lähteä, ja kuusi toimittajaa erosi. Tapaus on saanut muutkin entistä tarkemmiksi.

"Origo on nyt fideszläisten käsissä", Miklósi sanoo.

Tuorein politiikan kohu-uutinen on kansliaministeri Antal Rogánin helikopterimatka valtion kustannuksella häihin viime viikon lauantaina, kansanäänestyksen aattopäivänä.

Asiasta uutisoivat muun muassa verkkolehti direkt eli 444.hu sekä vasemmiston sanomalehti Népszbadsag, ja muut mediat seurasivat perässä. Origo ei sen sijaan uskaltanut kirjoittaa siitä mitään.

Tämän viikonlopun suuren mediauutisen, Népszabadsagin lakkautuksen arvellaan liittyvän helikopterijuttuun. Ainakin lauantai-iltana parlamentin aukiolle kokoontuneet muutama tuhat mielenosoittajaa huusivat, että "korrputio, korruptio, helikopteri, helikopteri!"

Lehden sulkemisen syy voi toisaalta olla myös täysin taloudellinen. Miklósin mukaan Népszabadságilla oli hyvät verkkosivut, mutta he olivat aloittaneet verkon kehittämisen monta vuotta myöhässä, ja kävijöitä oli ehkä vain kahdeksasosa Indexin yleisöstä.

Miklósi arvioi, että Fideszin valta murtuu kyllä jossain vaiheessa, koska sen suosio hiipuu jatkuvien korruptiojuttujen vuoksi. Viime vuoden pakolaiskriisi on kuitenkin antanut hallitukselle lisäaikaa.

"Me odotamme, että nuoremman polven poliitikoista nousee ihmisiä, jotka pystyvät viheltämään vanhan pelin poikki. Vanha kaarti ei siihen pysty", Miklosi sanoo.

"Meidän näkemyksemme on, että meidän on tarjottava reilua ja tasapuolista raportointia tapahtumista. Olemme uutispalvelu", Miklosi vastaasi suomalaistoimittajien kysymykseen siitä, mikä on Indexin vastuu pakolaisvastaisten asenteiden torjumisessa.

Juttua täydennetty 9.10. klo 17:10: Lisätty Ágnes Urbánin arvio Népszbadságin sulkemisen syistä. Täydennetty myös 10.10. kello 11:35: Lisätty linkkejä.

Kommentti

09.12.2016 11:36

Ylen vajaa kuva

Alaispäälliköt ylistävät Ylen päätoimittajaa Atte Jääskeläistä avoimin kirjein. Työntekijöiden ääni puuttuu vielä.