Kommentti

Matti Kankare 4.1. 12:22

Sähkön kilpailutus on henkitoreissaan

Annamari Tolonen
Matti Kankare on Talouselämän ja Markkinointi&Mainonnan toimittaja.

Sähköenergian hintaa on pystynyt kilpailuttamaan kohta parikymmentä vuotta. Jatkuvat sähkönsiirron ja sähköverojen hinnankorotukset syövät kilpailuttamisen hyötyjä. Sähkön kokonaishinnasta energian hinta on enää kolmannes.

Suomen sähkömarkkinat ovat toimineet vapaasti  kohta parikymmentä vuotta, kun sähkömarkkinat avattiin kilpailulle vuodesta 1998 alkaen. Ei uskoisi.

Edelleenkin vain kymmenkunta prosenttia kuluttajista käyttää hyödykseen halvemman sähköenergian tuoman edun omassa taloudessaan.

Tämä on hämmästyttävää siksi, että Suomen noin 2,8 miljoonasta aktiivisesta autoilijasta lähes jokainen käyttää hyväkseen pienetkin bensiinin tai dieselin pumpputarjoukset, joissa litran polttoainetta saa yleensä 2-3 senttiä kilpailijaa halvemmalla. 50 litrassa tuo tekee autoilijalle 1-1,5 euron säästöä tankilliselle.

Kuulostaa vähältä. Sitä se onkin. Autoilijat toimivat kuitenkin markkinataloudessa rationaalisesti. Jos samaa ainetta saa halvemmalla, niin miksi sitä ei ostaisi.

Miksi samaa ei ole tapahtunut sähkökilpailussa?

Toki sähköalan vapautuksen ensivuosina sähköyhtiöt keksivät erilaisia hallinnollisia verukkeita, jotta sähköyhtiön vaihtaminen olisi kuluttajalle mahdollisimman hankalaa. Tämä on kuitenkin eilispäivää.

Nyt sähkön kilpailuttaminen on suorastaan helppoa. Tarjoukset tai ainakin sähkön hinta on helposti katsottavissa Energiaviraston sivuilta, mutta myös sähköyhtiöiden tarjoukset ovat tällä hetkellä jokapäiväistä kauraa.

Energiaviraston ylläpitämältä sähkönhinta.fi-sivustolta voi laskea, että esimerkiksi 5 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavan kotitalouden sähköenergian hinta voi vaihdella vuoden määräaikaisessa sopimuksessa 217 eurosta 351,5 euroon. Erotus on 134,5 euroa. Sillä summalla saisi jo pari tankillista autoonkin polttoainetta.

Toki kyse on hintojen ääripäistä, mutta silti sähköenergian hintoja kannattaa edelleen kilpailuttaa. Tulevaisuus näyttää kilpailuttamisen suhteen paljon huonommalta.

Vuoden vaihteen jälkeen taas lukuisat sähköverkkoyhtiöt ovat ilmoittaneet uusista sähkön siirtohintojen korotuksista. Viime vuoden Caruna-episodi oli vertaansa vailla kohussaan.

Mutta sähkön siirto kallistuu pikku hiljaa kaikkialla jatkuvasti, kun sähköyhtiöt lisäävät investointejaan säävarmaan sähköverkkoon.

Energiavirasto laski vuosi sitten, että sähköyhtiöiden pitää investoida verkkoihinsa vuosien 2014-2028 aikana 8,2 miljardia euroa eli 550 miljoonaa euroa vuodessa. Kaikki tämä investointiraha kerätään pois sähkön käyttäjiltä niin sanotun kohtuullisen tuoton nimissä.

Myös valtiovalta on pannut oman lusikkansa sähkösoppaan korottamalla viimeksi vuonna 2015 sähköveroja. Verojen ja siirtohinnan osuus sähkön kokonaishinnasta olikin vuosi sitten keskimäärin 64 prosenttia. Keskimääräisyys peittää kuitenkin yhtiökohtaiset erot. Joissakin tapauksissa sähköenergian osuus on enää 30 prosenttia sähkön kokonaishinnasta.

Kuka uskoo, etteivätkö myös verot voisi edelleen nousta. Siirtohintojen nousu on jo nyt varmaa.

Sähkön hinnan kilpailutukseen pitäisiä keksiä nyt uusia täkyjä. Sähköverkkoyhtiöille on annettu tähän asiaan suuri vastuu. Caruna-esimerkki näytti, että esimerkiksi pääomasijoittajien ensisijainen tavoite oli rahastaa sekä tehtyjä että tulevia verkkoinvestointeja jo ennalta. Samaa kaavaa näyttää myös valtion monopoliyhtiö Fingrid toteuttavan, kun se lokakuussa ilmoitti tämän vuoden hinnan korotuksista kantaverkkoon.

Energiavirasto on nyt paljon vartijana. Ainakaan ei kannata luottaa siihen, että sähköverkkoyhtiöillä olisi muita yhtiöitä ylevämpiä tavoitteita, kuten Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi toivoi kirjoituksessaan joulun alla.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Media

22.06.2017 14:30

Parlamentaarisen työryhmän esitys: pienituloisten yleisradioveroa kevennetään

Parlamentaarinen työryhmä esittää yksimielisesti,yleisradioverolain muuttamista niin, että Yle-veron maksukynnys olisi 14 800 euroa kun se nykyisin on 11 100 euroa. Eläketulon maksukynnys olisi 14 100 euroa (nykyisin 10 300 euroa). Päivärahatulon maksukynnys olisi 14 100 euroa (nykyisin 10 300 euroa).