Media

Aleksi Ylä-Anttila 4.10. 09:14

Talouselämä uudistuu: "Verkon merkitys on kasvanut voimakkaasti"

Antti Mannermaa
Talouselämän päätoimittaja Emilia Kullas arvioi, että laaja-alaiselle ja asiat kontekstiin laittavalle näkemykselle on lukijoiden keskuudessa yhä isompi tilaus.

Talouselämä-lehti uudistuu tällä viikolla. Päätoimittaja Emilia Kullaksen mukaan uudistuksella tavoitellaan laajempaa lukijakuntaa sekä painetulle että digitaaliselle tuotteelle.

Talouselämän digiuudistus tuli näkyväksi tällä viikolla, ja ensimmäinen uuden mallin mukainen painettu lehti ilmestyy perjantaina 6. lokakuuta. Päätoimittaja Emilia Kullaksen mukaan tarkoitus on luoda yksi Talouselämä, jota jokainen voi kuluttaa haluamallaan välineellä. Toimitus aloitti jo vuosi sitten kehitystyön digi- ja printtisisältöjen yhdenmukaistamisesta.

"Vuosi sitten Talouselämän olemus digissä poikkesi turhan voimakkaasti printin olemuksesta", Emilia Kullas toteaa.

Journalistinen työskentely ja Talouselämän linjavedot pysyvät Kullaksen mukaan ennallaan.

Digiuudistuksessa toimitus tuo pidemmät, taustoittavat artikkelit Talouselämän verkkosivuille niin, että lukijan on helppo lukea niitä. Osa sisällöistä on jatkossa maksullisia. Jokainen lukija voi jatkossa lukea viisi juttua viikossa veloituksetta. Muutamat valikoidut artikkelit ovat aina maksumuurin takana.

"Talouselämän tilaajat saavat kaiken sisällön samaan hintaan. Osa digiä varten taitetuista pidemmistä jutuista on maksullisia niille, jotka eivät ole tilaajia", Kullas kertoo.

Painetun lehden ulkoasu uudistui ja rakenne selkeytyi. Talouselämän lukijoille tutut sisällöt ja juttutyypit eivät katoa: lehdessä ovat edelleen uutis- ja sijoitussivut, työ & ura -uutiset, yrityskaupat ja kasvuyritykset.

Kullaksen mukaan uudistuksen taustalla ovat ihmisten muuttuneet tottumukset median kulutuksessa. Digin suosio kasvaa erityisesti nuorempien keskuudessa, mutta myös painetulle lehdelle on yhä tilausta.

Verkon merkitys on kasvanut, sillä ihmiset haluavat saada kovat ja nopeat uutiset itselleen heti.

"Vaikka osa lukijoista on edelleen vannoutuneita printtilehden kannattajia, me kaikki haluamme lukea ja kuulla isot ja pienet talousuutiset juuri silloin, kun ne tapahtuvat. Sen vuoksi verkon merkitys on voimakkaasti kasvanut", Kullas toteaa.

"Laaja-alaiselle näkemykselle yhä isompi tilaus"

Koska erilaisia sisältöjä on saatavilla paljon, Talouselämän kaltaisten asiantuntijamedioiden merkitys on Kullaksen mielestä yhä keskeisempi.

"Sirpalemaisen tiedon lisääntyessä laaja-alaiselle ja asiat kontekstiin laittavalle näkemykselle on yhä isompi tilaus. Sosiaalisen median yksi piirre on se, että kaiken ollessa yksilöitävissä ihminen pystyy hyvin helposti muodostamaan omia mielipiteitään tukevan ja vahvistavan mediaympäristön. Silloin voi jäädä näkemättä ja kokematta paljon asioita."

Kun talouden uutisaiheista kaivetaan esille taustoja ja syy- ja seuraussuhteita, asiat avautuvat helpommin lukijalle, joka ei ole välttämättä perehtynyt aiheeseen.

Kullas mainitsee esimerkkinä valtionyhtiö Fortumin suunnitelman ostaa saksalainen energiayhtiö Uniper. Toteutuessaan merkittävään kauppaan liittyy asioita, joita ei välttämättä osaisi yhdistää kyseiseen kauppaan.

"Jos kauppa toteutuu se tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalainen valtionyhtiö on jatkossa erittäin iso toimija Saksan energiamarkkinoilla. Silloin Saksan liittopäivävaalien tapahtumilla on äärimmäisen suuri merkitys myös meille. Tämä on yksi esimerkki asioiden välisistä syy- ja seuraussuhteista", sanoo Kullas.

Talouselämän lukijamäärä vuonna 2017 oli KMT:n vuosittaisen kyselytutkimuksen mukaan 153 000. Talouselämän kokonaistavoittavuusluku syksy 2016 / kevät 2017 -mittauksessa taas oli 335 000. Luku on lehden keskimääräisen numeron lukijamäärä lisättynä keskimääräisen viikon aikana lehden eri digitaalisia versioita käyttäneiden määrällä. Lehden levikki on tuoreimman vuoden 2016 mittauksen mukaan 75 141.

Sekä Markkinointi & Mainonta että Talouselämä ovat osa Alma Mediaa.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö