Kauppa

Laura Kukkonen 25.1. 08:04 päivitetty 3.3. 15:38

"Tingimme muista kuluista" - Näin ruokakaupat maksavat halpuutukset

Karoliina Paavilainen
Arja Khoshkhoo tutkii uusia hintoja helsinkiläisessä Prismassa.

Kauppayhtiöt kertovat, että maailmanmarkkinahintojen lasku on johtanut Suomessa yleisen hintatason laskuun.

S-ryhmä kertoi viime tiistaina halpuuttavansa 400 tuotetta Prismoissa, 400 S-marketeissa ja 200 tuotetta Saleissa ja Alepoissa. Suomen Lähikauppa taas ilmoitti heti perään 150 elintarvikkeen hintamuutoksesta. Kesko kertoi 2 000 tuotteen hintamuutoksesta maanantaina 18. tammikuuta.

Ruoan hinta vain laskee. S-ryhmä, Kesko ja Suomen Lähikauppa elävät kuitenkin markkinataloudessa ja niiden pitää toimia kannattavasti. Miten hintojen leikkaukset kustannetaan?

"Tämä on pois omasta kassasta. Taustalla on mittava säästöohjelma, jonka kautta rahoitamme hintojen alentamisen", SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine kertoo.

"Voidaan sanoa, että Prismojen myyntikate on alemmalla tasolla kuin mitä se oli edellisvuonna. Jotta pystymme tekemään tulosta ja paikkaamaan tämän kuilun, meidän on tehtävä säästöjä", Laine lisää.

SOK:n pääjohtajan Taavi Heikkilän mukaan yhtiö käytti viime vuonna noin 60 miljoonaa euroa halpuutukseen. Tänä vuonna yhteissumma ylittää arvion mukaan 100 miljoonaa.

Kauppayhtiöt kertovat, että maailmanmarkkinahintojen lasku on johtanut Suomessa yleisen hintatason laskuun. S-ryhmän mukaan halpuutus tulee markkinahintojen laskun päälle.

"Näillä toimenpiteillä olemme pystyneet käytännössä laskemaan hintojamme huomattavasti enemmän kuin kilpailijat", Laine sanoo.

Kaupat vakuuttavat: pihistämme ja tehostamme

Kuluttajat ovat myös pohtineet, kustannetaanko toisten tuotteiden hintojen laskeminen nostamalla hintaa muualla.

"Tingimme muista kuluista sen sijaan, että lähtisimme nostamaan muiden tuoteryhmien hintoja", Laine vakuuttaa ja lisää, että esimerkiksi hedelmien ja vihannesten hinnat nousevat ja laskevat sesongin mukaan.

Suomen halvimman ostoskärryn lupaava Lidl taas ei ole tehnyt näyttäviä kampanjoita hintojen laskemiselle. Lidl Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen kertoo Talouselämälle, että hintoja pidetään jatkossakin kilpailijoihin nähden alemmalla tasolla.

"Jos hinta putoaa, se tarkoittaa heikentyvää katetta. On erilaisia keinoja, joilla siihen pyritään vaikuttamaan. Esimerkiksi nopeutuva logistiikka, tehostuva prosessi tai hyllytilan ratkaisut", Sipponen listaa.

Sipponen kertoo, että tavarantoimittajillekaan ei voi suoraan siirtää hintojen laskemista.

"Muuten ne menevät konkurssiin, eikä se ole kenenkään edun mukaista", Sipponen toteaa.

"Kaikissa prosessin vaiheissa täytyy kääntää jokainen kivi, jotta saadaan kaivettua esille tehokkuus tai kustannustaloudellisuus vastakompensaationa."

Hintojen lasku kiristää kilpailua

Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Jorma Rauhala sanoo, että Keskon hintojen alentamisessa ei ole kyse kampanjasta tai markkinatoimesta. Kesko ilmoitti viime maanantaina 2 000 tuotteen hinnan alenevan K-ruokakaupoissaan.

"Kaksi keskeistä tekijää vaikuttaa: tuotteen hankintahinta ja koko toimitusketjumme kustannukset, jossa haetaan jatkuvasti tehokkuutta. Esimerkkinä voin mainita logistiset toimintomme, varastoinnin ja kuljetuksen Ne ovat meillä tehokkaammat tällä hetkellä kuin koskaan ruokakauppamme historiassa", Rauhala kertoo.

Rauhalan mukaan nyt tehdyt hintamuutokset syntyivät myös siitä, miten hinnoista saatiin neuvoteltua tavarantoimittajien kanssa syksyllä. Kesko toteuttaa "jatkuvaa toiminnan virittämistä ja kustannussäästöjä".

"Suurin tekijä on siinä, että maailmanmarkkinahinnat eri raaka-aineissa ja kustannuksissa ovat laskeneet ja toisaalta kuluttajien ostovoima on heikentynyt. Sitä kautta on aidosti saatu tuotteet edullisemmaksi ja kilpailu kiristynyt."

Hintojen laskeminen on positiivista kuluttajalle, ja jos johtajien lupaukset pitävät paikkansa, alennukset eivät heijastu muiden tuotteiden kallistumiseen. Kaikki eivät kuitenkaan nauti hintojen laskusta.

Onko halpuutus pois tuottajien palkkapussista?

"Meillä asia on niin, että kauppa neuvottelee 95-prosenttisesti teollisuuden kanssa hinnoista", SOK:n Laine kertoo.

Toisin sanoen vain 5 prosenttia S-ryhmän hintaneuvotteluista käydään suoraan tuottajien kanssa.

"Me lähdemme kuitenkin siitä, että määrittelemme hyvän kuluttajahinnan ja pyrimme tarjoamaan teollisuudelle hyviä volyymeja. Ymmärrämme tuottajien hädän. Uskomme vakaasti siihen, että kun meillä kauppa käy ja volyymit lisääntyvät, se on hyvä asia suomalaiselle maataloustuottajalle", Laine lisää.

Lähde: Talouselämä

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Vaihde: 0204 42 40

Tilaajapalvelu puh: 0204 42 4100

Puhelun hinta (sis. alv 24%): 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti. Ulkomailta yritysnumeroon soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori. Sopimusasiointi: 03051 4100 (8,8 snt/min sis. alv 24 %).