Tutkimus

M&M 14.9. 09:12

Tutkimus: Nuoret suomalaisjournalistit valmiita brändityöhön – "Työkenttä on muuttunut"

Lähes puolet suomalaisista toimittajista suhtautuu positiivisesti mahdollisuuteen työskennellä markkinoinnillisen sisällöntuotannon parissa, selviää Mynewsdeskin tuoreesta tutkimuksesta.

Raportti tarjoaa katsauksen journalismin nykytilaan ja brändiviestijöiden asemaan tämän päivän muuttuvassa mediamaisemassa.

Tutkimukseen vastasi kansainvälisesti yli 3100 toimittajaa ja brändiviestinnän sekä markkinoinnin ammattilaista 12 eri maassa. Mynewsdesk toteutti vastaavan tutkimuksen myös vuonna 2016. Suomessa tutkimus toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja vastaajia oli noin 200.

Mynewsdeskin tutkimus paljastaa, että toimittajat suhtautuvat vaihtelevasti mahdollisuuteen ansaita ainakin osan toimeentulostaan tuottamalla sisältöä, esimerkiksi blogikirjoituksia tai artikkeleita, yritysten ja brändien omiin medioihin. Erityisesti Pohjoismaissa toimittajat ovat sisällöntuotannon parissa työskentelyä kohtaan vielä skeptisiä, kun taas Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa ajatukseen suhtaudutaan avoimemmin.

Pohjoismaiden joukossa Suomi on kuitenkin poikkeus. Tutkimuksen mukaan suomalaiset toimittajat suhtautuvat kansainvälisesti vertaillen myönteisesti viestinnällisen osaamisensa hyödyntämiseen sisältöjen tuottamiseen brändeille.

Kyselyyn vastanneista suomalaistoimittajista 15 prosenttia kirjoittaa jo nyt sisältöjä yrityksille ja 31 prosenttia kertoo olevansa innostunut tai ainakin avoin ajatukselle. Ero on selkeä esimerkiksi Ruotsiin, jossa samaa sanoo vain 16 prosenttia journalisteista.

Journalistiliiton tiedottaja Jaakko Kilpeläinen pitää tulosta Suomen osalta jossain määrin yllättävänä.

"Toisaalta on nähtävissä, että työkenttä on muuttunut. Journalistisia työpaikkoja ja toimeksiantoja on vähemmän kuin ennen", sanoo Kilpeläinen tiedotteessa.

Lisäksi freelancer-toimittajien osuus on viime vuosina kasvanut Journalistiliiton jäsenkunnassa, ja myös markkinoinnillisia toimeksiantoja otetaan enemmän vastaan freelancereiden keskuudessa.

Myös rahalla on merkitystä

Tutkimuksesta selviää myös, että asenteissa on tapahtunut muutos sukupolvien välillä. Kaikista vastaajista, joilla työkokemusta oli alle seitsemän vuotta, 36 prosenttia joko työskenteli parhaillaan brändeille tai suhtautui ajatukseen positiivisesti. Pidemmän työkokemuksen omaavilla vastaava luku oli ainoastaan 20 prosenttia.

Kilpeläisen näkemys tilanteesta on samoilla linjoilla. Lisäksi myös rahalla on merkitystä nuorten toimittajien myönteiseen suhtautumiseen.

"Nuoremman polven toimittajat eivät näe ongelmaa kaupallisten sisältöjen tuottamisessa, kunhan raja kaupallisen ja journalistisen sisällön välillä pidetään selkeänä. Journalistisista ohjeista pidetään Suomessa kiinni. Lisäksi nuoremmat toimittajat voivat pitää markkinoinnillisten sisältöjen tuottamista trendikkäänä. Markkinoinnillisissa toimeksiannoissa voidaan laskuttaa enemmän kuin journalistisissa", toteaa Kilpeläinen.

Some pitää pintansa Suomessa

Sosiaalinen media on kansainvälisesti menettänyt merkitystään toimittajien tietolähteenä. Osasyynä on "fake news"-ilmiö, jonka 32 prosenttia toimittajista näkee lyhyen aikavälin ja 52 prosenttia pitkän aikavälin ongelmana journalismille.

Suomessa vaikutus ei kuitenkaan tutkimuksen mukaan näy. Suomi on tilaston kärkimaita sekä Facebookin, Twitterin, LinkedInin että YouTuben käytössä toimittajien tietolähteenä.

Facebookia käyttää Suomessa 82 prosenttia toimittajista, kun kansainvälisesti sen nimeää lähteekseen vain 52 prosenttia. Suomessa brändiviestijät kuitenkin nimesivät sosiaalisen median organisaationsa kolmen suurimman haasteen joukkoon.

Sosiaalisen median kanavia tärkeämmiksi lähteiksi toimittajat mainitsevat vain oman henkilökohtaisen verkostonsa ja lehdistötiedotteet.