Media

Aleksi Ylä-Anttila 14.11. 13:49 päivitetty 14.11. 14:03

Tutkimus: Suuri osa suomalaisista törmää valeuutisiin verkossa joka viikko: "Jossain määrin yllättävää"

Colourbox

Valtaosa suomalaisista uskoo, että verkossa leviävillä valeuutisilla on vaikutusta kansalaisten käsityksiin ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien perusfaktoista. Asia käy ilmi Medialiiton tilaamasta mielipidetutkimuksesta.

Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) Medialiiton tilaaman mielipidetutkimuksen vastaajista arvioi, että valeuutiset vaikuttavat suomalaisten käsityksiin melko paljon tai erittäin paljon. Neljäsosa arvioi vaikutuksen melko vähäiseksi.

Tietoykkönen Oy:n tekemä valeuutisia käsittelevä tutkimus julkistettiin tiistaina Mediapäivä 2017 -tapahtumassa Helsingissä. Tutkimusta varten haastateltiin lokakuussa tuhat 18 vuotta täyttänyttä mannersuomalaista.

Vastaajista 43 prosenttia kertoi törmäävänsä verkossa viikoittain uutisiin, jotka eivät ole täysin totuudenmukaisia. Suoranaisesti valheellisiin uutisiin törmää viikoittain 29 prosenttia vastaajista. Nuoremmat ikäluokat havaitsevat ei-tosia uutisia selvästi useammin kuin vanhemmat.

Suomalaisista 9 prosenttia kertoo jakaneensa verkossa uutisen, jonka on myöhemmin huomannut valheelliseksi. Vastaajista 4 prosenttia on jakanut uutisen, jonka on tiennyt olevan valheellinen. 18–24-vuotiaista näin on tehnyt 12 prosenttia.

"Tulokset oat aika lailla odotetun kaltaisia. Kun kuitenkin kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi valeuutisten vaikuttavan suomalaisten käsityksiin ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien perusfaktoista, on se jossain määrin yllättävää", kertoo Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg.

Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg. | Kuva: Joel Maisalmi

 

Holmbergin mukaan tutkimustuloksista voi vetää johtopäätöksen, jonka perusteella suomalaiset pitävät valeuutisia jostain syystä merkittävänä ilmiönä.

"Taustalla saattaa omakohtaisen kokemuksen ohella olla ilmiön saama julkinen huomio esimerkiksi USA:n presidentinvaalien yhteydessä. Kun asiasta käydään paljon keskustelua, se noteerataan", Holmberg arvioi.

Perussuomalaiset luottavat vähiten kotimaiseen mediaan

Tutkimuksessa ei määritelty suoraan, mitä valeuutisilla tarkoitetaan. Vastauksien perusteella kartoitettiin suomalaisten käsityksiä ongelmasta ja sen laajuudesta. Näin ollen he määrittelivät valeuutisen omista lähtökohdistaan ja oman näkemyksensä perusteella.

"Tässä tilanteessa termiä valeuutinen voidaan käyttää myös lyömäaseena. Kun jokin sisältö edustaa lukijan mielestä väärää mielipidettä, hän voi leimata sen valeuutiseksi, vaikka uutinen olisi tehty Journalistin ohjeita noudattaen", huomauttaa Holmberg.

Tämä saattaa osaltaan selittää sen, että vastanneista lähes puolet (49 prosenttia) arvioi, että myös kotimaiset mediat, kuten sanomalehdet, aikakauslehdet, tv ja radio tuottavat ainakin jonkin verran valheellisia uutisia. Luottamus kotimaiseen mediaan on heikompi perussuomalaisia kannattavien joukossa.

Valheellisia uutisia tuottavat vastaajien mukaan eniten poliittiset, aatteelliset tai ideologiset ryhmittymät sekä MV-lehden kaltaiset verkkojulkaisut, jotka eivät ole sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja Journalistin ohjeisiin. Uutisia keksivät suomalaisten mukaan myös yksittäiset ihmiset ja vieraan vallan edustajat tai avustajat.

Medialukutaito avainasemassa

Kolme neljästä vastaajasta luottaa omiin kykyihinsä tunnistaa valheellinen uutinen. Nuoremmat ikäluokat luottavat tässä itseensä enemmän kuin vanhemmat.

"Kaikissa ikäryhmissä enemmistö luottaa kykyynsä tunnistaa valeuutinen, mutta mielenkiintoista on, kuinka usko omaan medialukutaitoon heikkenee iän myötä. Epävarmoja omasta kyvystään tunnistaa valeuutinen on lähes neljäsosa yli 65-vuotiaista vastaajista", sanoo Tietoykkösen kehitys- ja asiakkuuspäällikkö Tanja Herranen.

Vastaavassa, Ruotsissa helmikuussa 2017 tehdyssä tutkimuksessa valeuutisten merkitys oli suurempi kuin Suomessa. Ruotsalaisista 44 prosenttia törmäsi valeuutisiin viikoittain ja 76 prosenttia arvioi, että keksityt uutiset vaikuttivat kansalaisten todellisuuskäsitykseen.

"Tämä kertoo siitä, että ilmiö tiedostetaan Ruotsissa. Tilanne ei siellä ole välttämättä erityisen huono, mutta ihmiset tiedostavat asian merkityksen. Tiedostaminen on ensimmäinen askel ongelman ratkaisemisessa", Holmberg sanoo.

Holmbergin mukaan valheellisten uutisten kitkemiseksi ei ole olemassa yhtä ainoaa keinoa. Medialukutaidon lisääminen mediakasvatuksen kautta on tärkeä peruspilari.

""Mediakasvatukselle ja medialukutaidon opettamiselle on suuri tarve, myös aikuisten parissa. Suomessa tehdään hyvää työtä mediakasvatuksen parissa. Tätä työtä tulee jatkaa. Jos kansalaisten käsitykset eivät perustu todellisuuteen, murenee pohja faktapohjaiselta keskustelulta ja toimivalta demokratialta", Holmberg näkee.

Moniäänisyyden turvaaminen tärkeää

Tanja Herrasen mukaan nyt julkaistu tutkimus on hyvä pohjustus jatkotutkimukselle, jonka kautta voitaisiin määritellä tarkemmin esimerkiksi, minkälaiset sisällöt suomalaiset mieltävät valheellisiksi uutisiksi ja mikä toisaalta takaa luottamuksen.

Medialiiton hallituksen puheenjohtajana jatkavan Keskisuomalaisen toimitusjohtajan Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan on ongelmallista, että suomalaiset kokevat valheelliset uutiset yleisenä ja merkittävänä asiana.

Medialiiton hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

 

"Nimenomaan se, että asia koetaan näin, on ongelma. Sitä kautta siitä tulee todellisuutta. Paras tapa taistella tätä vastaan on turvata moniäänisyys ja kaupallisen median toimintaedellytykset Suomessa. Media tarvitsee Suomessa taloudellista liikkumatilaa, jotta on varaa palkata hyviä toimittajia ja pitää aparaatteja pystyssä. Tämä on paras tapa taistella valemediaa vastaan", Kangaskorpi toteaa. 

Myös suomalaiset pitävät vahvaa ja monipuolista mediaa ensiarvoisen tärkeänä asiana. Vastaajista 94 prosenttia pitää tärkeänä sitä, että Suomessa säilyy vahva ja monipuolinen, suomalaisia sisältöjä tuottava mediatarjonta.