Kommentti

Risto Malin 1.11. 10:50 päivitetty 1.11. 13:17

Apteekkareiden ankara viivytystaistelu – Nyt nousi verokortti

Outi Järvinen

Apteekkarit käyvät kiivasta viivytystaistelua apteekkialan kilpailun vapauttamista vastaan.

Lobbauksessa ja kansan mielialojen muokkauksessa he ovat heilutelleet ahkerasti syrjäseutu- ja lääketurvallisuuskorttia.

Koska apteekkarit ovat aikaansa seuraavaa väkeä, tällä viikolla he ovat nostaneet ilmaan verokortin.

Apteekkariliitto korostaa verkkosivullaan ja Avainapteekit-ketju tiedotteessaan, kuinka apteekkarit maksavat isoista tuloistaan leijonanosan veroina koko yhteiskunnan hyödyksi. Keskimäärin suuriahan ne ovat, sekä apteekkareiden tulot että verot.

Apteekkariliiton laskelman mukaan yksityisten apteekkien verojalanjälki oli viime vuonna 367 miljoonaa euroa. Suurin siivu tästä oli 153 miljoonan euron apteekkivero. Lisäksi tulivat apteekkareiden 66 miljoonan euron verot, apteekkihenkilöstöön liittyvät 80 miljoonan euron lakisääteiset maksut sekä palkkojen 68 miljoonan euron ennakonpidätykset.

Avainapteekit taas korostaa tiedotteessaan, kuinka Suomen vajaat 600 apteekkaria maksavat selvästi enemmän veroja kuin sote-alan suuryhtiöt. Ketju myös selvitti kyselyllä, kuinka paljon sen jäsenapteekkarit ovat maksaneet veroja viime vuonna.

Suurin avainapteekkarin maksama tulovero oli noin 390 000 euroa ja pienin 4 000 euroa. Keskimäärin kyselyyn osallistuneet maksoivat 115 000 euroa tuloveroa.

Avainapteekkareiden maksama apteekkimaksu, vuodesta 2017 apteekkivero, oli suurimmillaan noin 682 000 euroa ja pienimmillään noin 6 000 euroa. Keskimäärin apteekkiveroa maksettiin 281 000 euroa apteekkia kohti.

Muhkeita veroja selittää suurten tulojen lisäksi se, että apteekkareita verotetaan eri tavalla kuin palkkatyöläisiä tai osakeyhtiötä pyörittäviä yrittäjiä. Lääkelain määräyksestä apteekkien yritysmuoto on toiminimi, jonka tuotto katsotaan apteekkarin henkilökohtaiseksi tuloksi.

Lopputulema tästä on, että apteekkarit maksoivat viime vuonna apteekkinsa tuloksesta veroa lähes 43 prosenttia. Osakeyhtiöiden tuloksesta maksetaan veroa 20 prosenttia.

On siis kiistattomasti osoitettu, että kun pääsee yrittämään suojatulla ja säädellyllä toimialalla, tulosta ja verotuloja kertyy.

Mutta kuinka paljon suomalaiset kuluttajat ja valtio maksavat ylimääräistä siitä, että lääkkeiden hinnat ovat tiukasti säädeltyjä, eivätkä edes itsehoitolääkkeet ole vielä päivittäistavarakauppojen hyllyillä? Todennäköisesti paljon. Konsulttiyhtiö Capgemini laski kuusi vuotta sitten, että apteekkialan toimintamallin tehottomuus maksaa valtiolle ja kuluttajille sata miljoonaa euroa joka vuosi.

Apteekkikilpailun vapauttaminen ei ole hallitusohjelmassa, mutta kesällä hallitus alkoi valmistella pieniä askeleita vapauttamisen suuntaan. Apteekkien määrää aiotaan lisätä ja tiettyjen itsehoitolääkkeiden myyntiä päivittäiskaupoissa selvitetään. Luopumista toimilupien tarveharkinnasta tai apteekkilupien myöntämistä myös muille kuin proviisoreille ei kuitenkaan ole tulossa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on selvitystensä perusteella pitkään esittänyt merkittäviä muutoksia apteekkialan nykyjärjestelmään. KKV:n mielestä tarveharkinta pitää poistaa, apteekkilupia myöntää muillekin kuin proviisoreille ja lääkkeille säätää ainoastaan enimmäishinta.