Kommentti

Maija Tamminen 22.12.2016 08:54 päivitetty 12.1. 08:30

Et tunnista valeuutista, vaikka luulet niin

Jari Tomminen

Diginatiivi sukupolvi näyttää olevan myös diginaiivi sukupolvi, mutta vanhemmillakaan ei ole varaa naureskeluun.

Niistä puhuvat nyt kaikki valtioiden nokkamiehistä lähtien. Tänä vuonna ne herättivät huolta erityisesti Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä, ja tieteentekijät ovat olleet niiden leviämisestä huolissaan iät ja ajat.

Valeuutisista on tullut osa jokapäiväistä mediaelämäämme, mutta monet meistä törmäävät niihin edelleen kuin hallitus perustuslakiin: Pyytämättä ja yllättäen, vailla alkeellisiakaan valmiuksia.

Jo muutama esimerkki paljastaa tietämättömyytemme karun nykytason.

Stanfordin yliopiston liki 8 000 lukioikäistä kattaneen tutkimuksen mukaan peräti 85 prosenttia nuorista ei erota edes natiivimainosta uutisesta. Nuoret luokittelevat jutun uskottavaksi sen perusteella, kuinka paljon yksityiskohtia kirjoitus sisälsi, ei lähteiden.

Diginatiivi sukupolvi näyttää olevan siis myös diginaiivi sukupolvi. Mutta vanhemmillakaan ei ole varaa naureskeluun. Aikuiset ihmiset nielevät kyseenalaistamatta uutisia, jotka vahvistavat heidän omia (poliittisia) näkemyksiään maailmasta. Kupla siellä, kupla täällä, se on todettu jo monta kertaa eri tutkimuksissa.

Kognitiotieteeseen perehtyneen tutkija David Rappin mukaan ongelma on tätäkin syvempi, sillä jo pelkkä väärän tiedon lukeminen on vahingollista. Tämä johtuu siitä, että painamme usein lukemamme muistiin oikeana tietona. Jopa silloin, kun lukiessamme tiedämme, että kyseeessä on valhe tai väärä tieto. Myöhemmin tällainen valetieto harhauttaa meitä totuuksien tunnistamisessa.

Amerikkalaisista moni on kuitenkin itsevarma. Pew Research Centerin selvityksessä vastaajista yllättävän useat, eli 39 prosenttia sanoo tunnistavansa valheelliset uutiset varmasti. Melko varmoja on 45 prosenttia. Samassa kyselyssä selviää myös, että lähes neljäsosa vastaajista on jakanut valeuutisia eteenpäin joko tietoisesti tai tiedostamatta sitä jakohetkellä. Melko ristiriitaista.

Olemme kenties jo terapian tarpeessa riippumatta siitä, myönnämmekö haksahtavamme valheisiin vai emme. Saksassa kristillisdemokraattinen CDU-puolue vaatii, että suuret media-alustat järjestävät ympärivuorokautisen päivystyksen vihapuheen ja valheellisten uutisten ”uhreja” varten. Puheenjohtaja Thomas Oppermann ehdottaa Facebookille jopa 500 000 euron sakkoja valheellisten uutisten levittämisestä. Sakkojen välttämiseksi valeuutiset pitäisi kyetä poistamaan alustalta 24 tunnin sisällä julkaisusta ja uhrien kärsimykset kompensoida. 

Lähestymiskulma on väärä. Ongelmaa ei taklata rahalla vaan digikansalaistaitoja kehittämällä.

Yksinkertaisia ohjeita uhrimentaliteelin välttämiseksi

Eli näin voit tunnistaa verkossa leviävän valheen.

1. Ole kriittinen lukemaasi ja näkemääsi kohtaan.

2. Tarkista, onko somessa uutistapahtumien yhteydessä leviävää kuvaa käsitelty tai onko se julkaistu verkossa jo ennen hetkeä, johon sen väitetään liittyvän.

Tämä onnistuu vaikkapa lataamalla selaimeen Who Stole my Pictures -työkalun ja etsimällä sen avulla samoja kuvia verkosta. Chromen käyttäjät voivat vaihtoehtoisesti vain raahata ja pudottaa haluamiaan kuvia Googlen kuvahakuun.

3. Yritä löytää viesti alkuperäisessä yhteydessään.

Joskus uutisissakin lainataan syystä tai toisesta puhujan sanomisia virheellisessä tulkintakehyksessä. Jos haluat varmistua esimerkiksi puhujan viestin sävystä, pyri alkuperäislähteelle. Jos tapahtuma on videoitu, katso video. Jos viesti on julkaistu somekanavassa osana viestiketjua, lue koko ketju.

4. Epäile puhujaa.

Jutussa esiintyvän puhujan taustat kannattaa tarkistaa ja vilkaista aiempia lausuntoja aiheesta. Sama pätee somessa väitteitä esittävään viestittelijään.

5. Tarkista videon julkaisuajankohta ja tarkkaile yksityiskohtia.

Videoiden todenperäisyyden varmistaminen on rehellisesti sanottuna melko vaikeaa. Muutama kikka voi auttaa. Kuvahakua kannattaa käyttää ottamalla kuvakaappauksia videon leimallisista kohdista ja tekemällä niiden pohjalta kuvahakuja kuten kohdassa 2. Myös aiheeseen liittyviä videoita kannattaa etsiä eri videoiden levityspalveluista ja verrata niiden julkaisupäivämääriä. Paikallistuntemuskin on avuksi. Jos video väitetään kuvattaneen esimerkiksi Berliinissä, tarkista millä kielellä videolla näkyvät mainokset on kirjoitettu, minkälaisia rekisterinumeroita autoissa on, ja esimerkiksi miltä väitetyllä paikalla näyttää.

Saksassa valeuutisia puidaan seuraavan kerran politiikan pöydissä vasta pyhien jälkeen. Sopii toivoa, että pukki tuo paketissa ripauksen realismia.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Nimitykset

28.03.2017 09:58

Hille Korhosesta Nokian Renkaiden toimitusjohtaja

Nokian Renkaat Oyj:n hallitus on nimittänyt tekniikan lisensiaatti Hille Korhosen (s. 1961) Nokian Renkaat Oyj:n toimitusjohtajaksi. Nokian Renkaat tiedotti nimityksestä tiistaina. Korhonen aloittaa tehtävässään 1.6.2017.

Kommentti

28.03.2017 10:21

Seppälä horjuu, mutta kajahtiko Kalasatamasta pelastus?

Vaateketju Seppälän väki jännittää, päästääkö käräjäoikeus yhtiön yrityssaneeraukseen vai onko edessä Anttilan kohtalo eli konkurssi. Toivoa henkiin jäämisestä antaa Helsingin Kalasataman kulmilta maanantaina kiirinyt uutinen.

Nimitykset

28.03.2017 09:45

Toimistokonkari Torin mediamyynnin johtoon

Mika Räihä on nimitetty Tori.fi:n mediamyynnin johtajaksi. Hän siirtyy Toriin Sanomalta, jossa hän johti ohjelmallisen ja tulospohjaisen mainonnan tiimiä.

Media

28.03.2017 08:49

Tässä asiassa radio on edelleen lyömätön

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teoston teettämän musiikinkäyttötutkimuksen mukaan radio on edelleen käytetyin ja tärkein taustamusiikin lähde. Nettiradion kuuntelu on tutkimuksen perusteella sen sijaan vielä vähäistä.