Kommentti

Joanna Palmén 14.7. 10:39 päivitetty 14.7. 13:07

Jenna Laukkasen kuukautiskierto – upea onnistuminen Libressen viestintätiimiltä

Tiina Somerpuro

Kuinka paljon kuukautisista pitäisi puhua, jotta ne lakkaisivat olemasta tabu? Uimari Jenna Laukkasen kuukautiset ovat ainakin lyöneet hyvin läpi suomalaisessa urheilumediassa.

Kuukautiset ovat siitä jännä tabu, että niistä puhutaan ihan koko ajan. Se on tietenkin järkevää ja tarpeellista teinien ja nuorten naisten mediassa, sillä siinä ikäryhmässä ne aiheuttavatkin tiedontarvetta ja monenlaista ongelmaa.

Jo omina teinivuosinani 1990-luvulla asia oli kuitenkin hyvässä hoidossa. Saimme asiallista opastusta koulun terveystiedon tunneilla, nuortenlehdet olivat täynnä informatiivisia kuukautissuojamainoksia ja kotiin tuli postitse näytepakkauksia ja opaslehtisiä. Nettiaikakaudella tiedon ja vertaistuen haku on vielä helpompaa.

Kuukautisista puhuminen on järkevää myös maailman mittakaavassa. Valistusta ja apua todellakin tarvitaan joissakin kulttuureissa.

Mutta myös aikuisten suomalaisten naisten ja miesten media hokee vuosi toisensa perään, että kuukautiset ovat tabu – täällä meillä.

Helsingin Sanomat on kirjoittanut tänä vuonna ainakin kolmeen kertaan Rosa Meriläisen ja Sanna Seiko Salon kuukautistietokirjasta NE. Juttujen mukaan kuukautisaktivismi on rantautunut Suomeen, Salo yrittää saada menkkajäätelön vähittäismyyntiin ja kerää joukkorahoitusta menkkapikkuhousuille eli menkkareille.

Vaateliike Monki aloitti yhdessä Lunette-kuukautiskuppifirman kanssa juuri kampanjan, jossa myydään kuukautisaiheisia pikkuhousuja, t-paitoja ja rintamerkkejä ja lahjoitetaan 5000 kuukautiskuppia Keniaan.

Menkkakoru on hopeinen riipus, jossa on kuvattuna kohtu ja munasarjat.

On myös kuukautistaidetta: kuukautisverellä voi maalata vaikkapa tauluja! (Äläkä sano, että onpa ällöttävää – toi on just tota häpeää.)

On Twitter-hastag #kaameimmatmenkat, on menkkapäivä, on kuukautisklubi.

Telkkarissa pyörivät kuukautissuojia valmistavien yritysten mainokset, joissa tehdään kerta toisensa jälkeen samat oivallukset: 1) Kuukautisten aikana voi tanssia, nauraa, urheilla, nähdä ystäviä kahvilla, juosta taksiin, mitä nyt naiset tyypillisesti tekevät. 2) Eikä kuukautisia tarvitse hävetä.

Kaiken tämän aatteellisen, taiteellisen ja kaupallisen valistuksen jälkeenkin kuukautiset pysyvät tabuna.

Libresse voitti viime vuonna kultaisen leijonan Cannesin mainosfestivaaleilla ”No blood should hold us back” -pätkällä, joka sekin tekee nämä samat oivallukset. Se kuulemma rikkoo kuukautissidemainonnasta yhden tabun: siinä näytetään verta. Mainoksessa veri tulee urheilevan naisen nenästä, polvesta, sormista, varpaista, mistä vain paitsi… noh, ööh, sieltä. Tabujen rikkomista?

Sen sijaan upea onnistuminen Libressen viestintätiimiltä on ollut uimari Jenna Laukkasen kuukautiskierron välittäminen suomalaiseen mediaan. Aiheesta ovat tehneet tähän mennessä juttuja ainakin Me Naiset, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Metropoli, Kainuun Sanomat, Savon Sanomat, Keskipohjanmaa, Yle, ja tuoreimpana tällä viikolla Helsingin Sanomat. Monet jutuista mainitsevat myös Libressen kampanjan, jonka keulakuva Laukkanen on.

Uimari kyselee, miksi kuukautisista ei vieläkään puhuta kilpaurheilupiireissä.

Hieman epäselväksi jää, mistä tarkalleen ottaen pitäisi keskustella. Helsingin Sanomien Laukkas-jutussa haastateltu liikuntalääketieteen erikoislääkäri Maarit Valtonen ei tunnu hänkään tietävän.

"Meillä ei tällaisesta harjoittelun ajoittamisesta kuukautiskierron mukaan ole vielä kauhean vakuuttavaa näyttöä”", Valtonen sanoo jutussa.

Asiantuntija Valtosen mukaan kuukautisten vaikutus suoritukseen riippuu siitä, minkälaiset kuukautisoireet urheilijalla on.

Kyllä, aika loogista. Sama pätee luultavasti myös esimerkiksi vatsan toimintaan. Siitäkin puhuminen vaatii ihmisiltä tiettyä kypsyyttä, joka kuulunee ammattiurheilijoiden työnkuvaan.

"Libressen tuoretta tutkimusta" siteerasi jutuissaan moni Laukkasesta kirjoittavista lehdistä.

Viestintätoimisto Kaiun tiedotteessa tutkimuksesta kerrotaan näin: Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö YouGov Libressen toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin maalis-huhtikuussa 2016, ja siihen haastateltiin 515 suomalaisnaista, joilla on säännölliset kuukautiset. Vastaajat olivat 18–45-vuotiaita.

Nämä tiedot oli kopioinut juttuihinsa suoraan ainakin Metropoli ja Hesari.

Mutta jos klikkaa tiedotteen liitteenä tulleen tutkimuksen auki, käy ilmi ensinnäkin, että kysely on toteutettu 7.–10. huhtikuuta 2017 eikä maalis–huhtikuussa 2016. Yli puolella 515 vastaajasta ei ollut ollut kuukautisia viimeisen vuoden aikana, mikä johtui ehkä siitä, että vastaajista 273 oli yli 50-vuotiaita. Tämä ei toki tee tutkimustuloksesta väärää, mutta säännöllisesti treenaavien ja menstruoivien 18–45-vuotiaiden suomalaisnaisten otos jää kyselyssä alle 150:een.

Ja joka tapauksessa tällä liikuntaa vapaa-ajallaan harrastavalla ryhmällä on aika vähän tekemistä ammattilaisurheilijoiden keskuudessa mahdollisesti vallitsevan kuukautistabun kanssa.

Tutkimuksen laajasti uutisoitu tulos oli, että "56 prosenttia suomalaisnaisista, jotka treenaavat säännöllisesti, pitää yhden tai useamman päivän tauon harjoittelusta kuukautisten aikaan". Näin luki tiedotteessa. Mutta tutkimuksen tulos se ei ole.

Tarkalleen ottaen 17 prosentilla vastaajista oli tapana pitää taukoa treenaamisesta kuukautisten takia usein, 39 prosentilla toisinaan ja 44 prosentilla ei koskaan.

Harmi ettei tutkimuksessa kysytty, kuinka moni säännöllisesti treenaava suomalaisnainen on jättänyt treenin väliin sen vuoksi, että ulkona sataa.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kommentti

21.07.2017 11:41

Onhan naisen takakontti hyvässä kunnossa?

Mainoksissa naiset esitetään yhä yksipuolisesti ja yleensä mieskatseen kautta. Body positivity -liike tähtää katsomaan naisia eri kuvakulmasta.