Kommentti

Seija Holtari 23.9. 11:55

Kommentti: Terveystieto on kovaa valuuttaa

Karoliina Paavilainen
Seija Holtari on Talouselämän ja M&M:n toimittaja.

Suomalainen on suopea antamaan terveystietoja hyötykäyttöön. Hän haluaa kuitenkin aina antaa luvan itse, eikä sitä heru kaikille tietojen kärkkyjille.

Terveyspalveluista syntyy valtavia tietomassoja, joita haluavat nyt hyödyntää erityisen monet tahot. Jonossa ovat ainakin tutkimuslaitokset, laitevalmistajat, lääkekehittäjät ja vakuutusyhtiöt. Moni yritys nappaisi tietoja myös markkinointikäyttöön.

Hyvinvointitiedon toissijaista käyttöä selvitytti Sitra. TNS Gallup keräsi 2 000 vastausta, jotka edustavat 15–79-vuotiaita suomalaisia.

Vastaukset paljastavat kymmeniä pieleen menon mahdollisuuksia, kun niitä lukee palvelujen ja tuotteiden markkinoinnin vinkkelistä.

Valtaosa suomalaisista on valmis antamaan terveystietojaan hyviin käyttötarkoituksiin, kunhan niistä ei suoraan tunnista henkilöä. Tietojen avulla voitaisiin esimerkiksi kehittää terveyspalveluja. Tämä on kyselyn päätulos.

Ihmiset pitävät terveystietojaan kuitenkin erittäin henkilökohtaisina – niin kuin pitääkin. Siksi he haluavat itse päättää, mihin käyttötarkoituksiin tietoja käytetään. Vastaajista 93 prosenttia halusi tietää tietojen käyttötarkoituksen ja 91 prosenttia haluaa itse antaa tietojen käyttöluvan eri kohteisiin.

Kaikille ei tietojen käyttölupaa heltiä. Tämän voi päätellä siitä, kuinka luotettavina tai epäluotettavina ihmiset pitävät eri tahoja. Vakuutusyhtiöitä peräti 23 prosenttia piti erittäin tai melko epäluotettavina, lääkeyhtiöitä 28 prosenttia vastaajista.

Terveystietojen hyödyntäminen voi tuoda veronmaksajille miljardihyödyt. Ne syntyvät vakavien sairauksien ennaltaehkäisynä, kun fiksut tietojärjestelmät ja fiksut lääkärit havaitsevat terveysriskien kasaantumista. Erityisen paljon palveluja käyttävä puolestaan voisi saada avuksi satunnaista, perustervettä kävijää henkilökohtaisempaa apua hoitojen ja tukien viidakossa.

Terveyspalvelujen käyttäjä kuitenkin pelkää tietojensa huolimatonta käyttöä ja tietojen joutumista vääriin käsiin. Väärä taho olisi esimerkiksi tuotteitaan ja palvelujaan markkinoiva yritys. Hurja olisi esimerkiksi tilanne, jossa syöpäsairas alkaisi saada spämmiä parantavista kepulirannekkeista tai helpottavista ihmetipoista.

S-ryhmä herätti kesällä mielipahaa, kun se ilmoitti hyödyntävänsä asiakaskohtaisia ostotietoja. Sitten se viisastui ja muokkasi ehtojaan niin, että asiakas voi kieltää tarkan tietojen keruun.

Terveystietojen hyödyntäminen markkinoinnissa on kauppatietoja huomattavasti räjähdysalttiimpaa. Epäluottamusta on jo paljon. Siksi kannattaa lukea Sitran raportti ennen kuin päästää villeimmät markkinointivisiot valloilleen. Matka maineensa pilaamiseen on erittäin lyhyt.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö