Kommentti

Sanna Pekkonen 14.11. 11:06

Kuka uudistaisi ilmastonmuutoksen brändin?

Sanna Pekkonen on M&M:n ja Kauppalehden toimittaja.

Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen nähdään yhä pakollisena pahana, vaikka oikeastaan sen ei pitäisi enää olla valinta.

Maailman päättäjät ovat kokoontuneet tällä viikolla Saksan Bonniin ilmastokokoukseen. Kokouksen alla YK:n ympäristöohjelma varoitti, että eri maiden tähän asti antamat päästörajoitussitoumukset kattavat vain kolmanneksen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista.

Tällä viikolla Global Carbon Projectin tutkijat julkaisivat tutkimusartikkelin, jonka mukaan teollisuuden päästöt kasvoivat jälleen tänä vuonna ennätyslukemiin kolmen tasaisen vuoden jälkeen. Myös Maailman ilmatieteen järjestö WMO on varoittanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden olevan korkeampi kuin vuosiin ja kolmen viime vuoden olleen maailmanlaajuisesti kuumimpia koskaan. Raportit päättyvät varoituksiin kohtalokkaista seurauksista, jos sama kehitys jatkuu.

Alkoiko uhkakuvien maalailu jo kyllästyttää?

Ilmastonmuutoskeskustelu kaipaa brändiapua. Ihmisten, valtioiden ja yritysten havahduttamiseksi on kokeiltu uhkaavien tutkimustulosten esittämistä ja esimerkiksi cleantechin tuomien bisnesmahdollisuuksien markkinoimista. Bonnin ilmastokokouksen alla julkaistut tutkimukset kuitenkin kertovat, ettei maailmanlaajuisesti kovin suurta havahtumista ole tapahtunut. Ilmastonmuutoksen ottaminen osaksi henkilökohtaisia valintoja tai yritysten strategiaa on yhä vaikeasti hahmotettavaa, ahdistavaa ja kaukaista.

Ilmastonmuutos on samanlainen yhteiskuntia muuttava megatrendi kuin digitalisaatio tai kaupungistuminen. Erona kuitenkin on, että kaksi jälkimmäistä näyttäytyvät pääosin lupauksina kehityksestä. On helppo lähteä digilähettilääksi, mutta ilmastosaarnaajaa on pahanilmanlintu, jonka sanoman ympärille ei saa aikaan kivaa pöhinää.

Brändäys ja ilmastonmuutoksen torjuminen ovat kulkeneet töyssyistä tietä. Ilmastonäkökulmien korostaminen kääntyy helposti syytöksiksi viherpesusta, jos ilmastolupauksilla kiillotetun brändimielikuvan taakse on lakaistu likaisia salaisuuksia. Lisäksi lupaukset voivat jäädä sanahelinäksi.

Brändityön voimaa ei kuitenkaan voi kiistää, ja nyt olisi aika valjastaa tuo osaaminen ilmastotoimiin.

Ilmastonmuutoksen brändäyksellä en tarkoita kampanjoita, joilla ilmastonmuutoksesta kaivetaan keinotekoisesti esiin jokin myönteinen puoli ja hehkutetaan, mitä mahdollisuuksia ilmastonmuutos voisi tarjota. Ilmastonmuutoksen suhteen kaivataan samanlaista läpinäkyvyyttä kuin muussakin brändityössä.

Sen sijaan olisi pohdittava, miten esimerkiksi yritykset saataisiin sisäistämään, että ilmastonmuutos on otettava osaksi kaikkea tekemistä ja että kyse ei ole valinnasta, haluaako junaan hypätä mukaan vai ei. Ilmastotoimet pitäisi myydä samanlaisena välttämättömyytenä kuin digitalisaation vieminen yrityksen strategiaan. Jos ilmastonmuutoksen pitää mörkönä kaapissa, ei tulevaisuus näytä kovin valoisalta.

Yritykset

22.11.2017 12:43

Solita avaa konttorin Viroon

Yritys etsii tällä hetkellä Tallinnaan erityisesti datasta, pilvipalveluista, ohjelmistokehityksestä sekä tietoturvasta kiinnostuneita kokeneita asiantuntijoita.