Kommentit

Juhana Rossi 27.9. 08:39

Menestyisikö Peruskoulu-elokuva niin kuin Tuntemattoman sotilas?

Suomi 100 -juhlavuoden iso ensi-iltaelokuva on Tuntematon sotilas. Voisiko peruskoulu-uudistuksesta tehdä vetävän historiallisen draaman?

Yksi Suomi 100 -juhlavuoden näkyvimmistä kulttuurin ja median tapahtumista on Tuntematon sotilas -elokuva. Elokuva saa ensi-iltansa kuukauden kuluttua eli 27. lokakuuta 2017.

On loogista, että itsenäisyyden juhlavuoden suuri elokuvatuotanto on Tuntematon sotilas. Elokuvan aihe on yleisölle tuttu ja liittyy Suomeen sotiin. Sen vuoksi se houkuttelee todennäköisemmin enemmän katsojia kuin jokin tuntemattomampi tarina, joka ei tarjoaisi mahdollisuuksia yhtä toiminnantäyteiseen käsikirjoitukseen kuin sotatarina.

Toisaalta, koska suuret historialliset tarinat painottuvat sotiin ja taisteluihin, muita merkittäviä historian tapahtumia käsitellään elokuvissa vastaavasti harvemmin. Vaihtelunhalun nimissä päätin spekuloida, olisiko Suomi 100 -vuotta sinetin saanut juhlaelokuva voinut rakentua muista kuin perinteisen sotaelokuvan aineksista.

Ajatusleikissä ideoin elokuvan, jolle annoin työnimen Peruskoulu. Peruskoulua – kaikesta peruskouluun kohdistuneesta arvostelusta huolimatta – voitaneen pitää maailmanluokan saavutuksena.

Siirtyminen peruskouluun oli aikoinaan iso kansallinen ponnistus. Se herätti myös kiivasta poliittista väittelyä ja jopa yksittäisiin henkilöihin kohdistunutta painostusta. Tässä mielessä peruskoulu on siis samanlainen merkittävä historiallinen tapahtumaketju niin kuin Suomen selviytyminen vuosien 1939–1945 sodista.

Suunnilleen näin historialliset elokuvat toimivat: ne perustuvat tositapahtumiin jotka dramatisoidaan ja kerrotaan faktaa ja fiktiota sekoittavien henkilöhahmon välityksellä.

Peruskoulu-elokuvan käsikirjoituksessa protagonisteja eli uudistuksen puolesta kamppailevia päähenkilöitä voisivat olla uudistuksenhaluinen mutta kiistelty kouluhallituksen pääjohtaja sekä ennakkoluuloton ja kollegoistaan erottuva opettaja.

Elokuvan antagonistia eli uudistusta vastustavaa ja vanhaa koulujärjestelmää puolustavaa voimaa voisi esimerkiksi edustaa oman aikansa koulutuspoliittisiin mielipidevaikuttajiin kuulunut aikakauslehden päätoimittaja.

Roolituksessa (englanniksi casting) tämä kuvitteellinen Peruskoulu-elokuva voisi tarjota mahdollisuuksia: elokuvan päähenkilöistä kaksi eli opettaja ja aikakauslehden päätoimittaja voisivat olla naisia, kun taas kouluhallituksen pääjohtajaa esittäisi mies. Siten elokuvan päähenkilöiden enemmistön muodostaisivat naiset.

Aihe olisi myös potentiaalisille katsojille tuttu: ovathan peruskoulun käyneet tähän mennessä kaikki suomalaiset ikäluokat 1970-luvulta lähtien. Samalla elokuvassa kuvattaisiin yhtä Suomen historian nivelvaihetta eli suurten ikäluokkien tuloa aikuisikään.

Osaltaan Peruskoulu-elokuvan synnyn ratkaisisi se, kykenisikö se houkuttelemaan rahoitusta yksityisiltä kumppaneilta samaan tapaan kuin vaikkapa Tuntematon sotilas.

Jotkin Tuntemattoman sotilaan yhteistyökuviot ovat herättäneet keskustelua ja jopa arvostelua. Joidenkin mielestä historiallisen sotaelokuvan ja siivousvälineiden markkinoinnin yhdistäminen on huono ratkaisu.

Tässä mielessä Peruskoulun kaltainen elokuva tarjoaisi Tuntematonta sotilasta luontevampia mahdollisuuksia kulutushyödykkeiden ja palveluiden markkinointiin. Kaiketi esimerkiksi siivousvälineitä käytetään tänäkin päivänä peruskouluissa, ja vaikkapa kotimaisten maito- ja viljatuotteiden yhteydet koulumaailmaan ovat ilmeiset.

Niinpä olisi hauska nähdä, houkuttelisiko kuvitteellinen Peruskoulu-elokuva yhtä lailla yritystukijoita kuin Tuntematon sotilas.  

Se on hyvä kysymys. Vielä parempi kysymys on, houkuttelisiko elokuva 1970-luvun politisoituneesta koulu-uudistuksesta parisataa tuhatta katsojaa elokuvateattereihin? Sitä en osaa arvioida.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö