Kommentti

Mirva Heiskanen 3.10. 09:05 päivitetty 4.10. 11:43

Mikko Helanderin piiska viuhuu

Arttu Laitala
Mirva Heiskanen on Talouselämän uutispäällikkö.

Keskon koukkaus Kiinaan on vain pieni pala kauppayhtiön täysremonttia. Mikko Helander on pannut jähmeään kauppayhtiöön vauhtia.

Kesko kertoi viime viikolla aloittavansa yhteistyön jättimäisen kiinalaisen verkkokaupan Alibaban kanssa. Kesko myy suomalaista ruokaa kiinalaisille Alibaban kautta, kaupan on Keskon omia Pirkka-tuotteita sekä muun muassa Fazerin keksejä ja Pauligin kahvia.

Koukkaus Kiinaan on Keskolle ennen kaikkea kokeilu ja mahdollisuus oppia verkkokaupasta. Investointina yhteistyö on Keskolle pieni. Se on kuitenkin esimerkki vauhdista, jonka vuoden 2015 alussa Keskossa aloittanut pääjohtaja Mikko Helander on Keskoon piiskannut.

Helanderin aikana Kesko on myynyt pois tappiollisen Anttila-ketjun, K-maatalouden sekä Venäjän päivittäistavarakaupat. Tilalle Kesko ostanut Suomen Lähikaupan sekä lvis-alan tukkukauppaa tekevän Onnisen.

Ruoka- ja rautakauppiaille Helander on antanut enemmän valtaa päättää omista valikoimistaan. "Me jopa edellytämme, että kauppiaan pitää tehdä oma strategia, joka ottaa huomioon paikallisen kilpailutilanteen ja oman asiakaskunnan tarpeet", Helander sanoi Talouselämän haastattelussa viime keväänä. Keskon ruoka- ja rautakaupan ketjut käyvät läpi myös suurta tila- ja brändiremonttia: esimerkiksi K-Citymarketeissa ruoka saa lisää hyllytilaa ja käyttötavaroiden valikoima pienenee.

Keskon osakekurssi on Helanderin aikana noussut 30 eurosta nykyiseen, vajaaseen 45 euroon.

Keskon muodonmuutos on hurja. Onnisen osto tekee Keskosta ihan uudella lailla Keskosta kansainvälisen, keskolaisia rautakauppoja on nyt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Kesko laskee suuren koon tuomien tehokkuusetujen ja kehittyvän palvelun varaan. Monilla markkinoilla kilpailijat ovat pieniä paikallisia ketjuja ja markkinat hyvin pirstaleiset.

Kotimaan ruokakaupassa Kesko kohtaa kovat vastustajat S-ryhmän ja saksalaisen Lidlin. Viime vuonna S-ryhmän osuus päivittäistavarakaupan markkinoista oli 47,2 prosenttia ja K-ryhmän 36,2 prosenttia. Osuudet on laskenut tutkimusyhtiö Nielsen.

Myös markkinajohtaja S-ryhmä on näyttänyt kykynsä uudistua, sen halpuutus-kampanja on ollut huikea menestys.  Omassa lajissaan S-ryhmä ei jää paljon Keskosta jälkeen, vaikka osuustoiminnallinen yhtiö ei voi eikä sen kannatakaan kurottaa kovin kauas ulkomaille. S-ryhmällä on hotelleja sekä Prismoja lähialueilla Pietarissa ja Tallinnassa, Latvian ja Liettuan Prismat S-ryhmä sulki keväällä.

On totta, että Stockmannilla menee surkeasti ja monella erikoiskaupan alalla pohjoismaiset ketjut ovat vieneet suuren siivun Suomen markkinoista.

Keskolle ja S-ryhmälle voi kuitenkin nostaa hattua: usein jähmeäksi moitittu suomalainen kauppa on kaikkea muuta.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö