Kommentti

Juha-Matti Mäntylä 21.3. 13:08

Mitä pitäisi tehdä, ettei vain kauppa kävisi?

Karoliina Paavilainen
Juha-Matti Mäntylä on Talouselämän ja M&M:n toimittaja.

Eivät kansakoulujen oppimateriaalit ole luksusta, jota pitäisi suojella. Aivan kuten eivät ole Angry Birdsit ja Unikotkaan.

Kymen Sanomissa ja muissa maakuntalehdissä oli pari päivää sitten juttu siitä, miten brändejä pitäisi suojella siltä, ettei niitä myytäisi liikaa.

Kyllä, luit oikein. Suojella, herra paratkoon, siltä onnettomuudelta, että liian moni ihminen kokisi brändisi omakseen ja käyttäisi siihen rahojaan. Siinä vaiheessa, kun alkaa mennä lujaa, kannattaa laittaa jarrut päälle. Parempi pitää kuluttajat nälkäisenä ja rahvas loitolla.

Hyvän ravintolankin tunnistaa siitä, että siinä on jono ovella.

Tietenkin artikkeli nosti esiin Marimekon Unikot. Kuka tietää, kuinka paljon Unikko-kuosilla koristeltuja iltapukuja maailmalle oltaisiin voitu toimittaa, ellei yhtiö olisi erehtynyt lisensioimaan unikkoja hiirenalusiin, kävelysauvoihin, tuttipulloihin, salaattiottimiin... Oma veikkaukseni on, että Marimekko olisi tienannut paljon vähemmän.

Toinen kliseinen esimerkki, joka jälleen nousi esiin, on peliyhtiö Rovio. Muutama vuosi sitten vihaisia lintuja oli kaikkialla, ja kaikkihan me muistamme, miten huonosti yhtiölle kävi. Rovio julkaisi kansainvälisen hittielokuvan ja pelibisneskin sujuu taas.

Väitin muutama vuosi sitten, että juuri tämän tuotteistuksen takia Angry Birdsit ovat ikuisia. Arvelin, että ne palaava suosioon viimeistään kolmenkymmenen vuoden kuluttua – juuri kuten Unikot tekivät.

Palataan kuitenkin artikkeliin. Se alkaa tarinalla Taito Myymälät Oy:n kauppaamista Ebba Masalinin (1873-1942) koulutauluista.  Useimmat tietävät varmasti nämä vanhat ja kauniit opetuskäyttöön tarkoitetut kuvat, jotka ovat kodinsisustajien suosiossa.

Mikkelissä noista kuvista ryhdyttiin valmistamaan halkokasseja, lautasliinoja ja monia muita esineitä. Sisustusbloggarit alkoivat pian viestittää, että nyt tulee ähky, lopettakaa.

Toivottavasti yrittäjät eivät usko. Eivät kansakoulujen oppimateriaalit ole luksusta, jota pitäisi suojella. Aivan kuten eivät ole Angry Birdsit ja Unikotkaan.

Kannattaa ennemmin uskoa artikkelissa lainattua Vallila Interiorin vähittäismyynnin johtajaa Rudolf Berner, joka mukaan kysyttyjä kuoseja on turha varjella kulumiselta. "Me kuuntelemme Katri Helenaa ja Abbaa forever. "

Takokaa siis silloin kuin rauta on kuumaa.