Kommentti

Aleksi Ylä-Anttila 11.10. 09:45

Napakymppi ja Gladiaattorit eivät saa minua takaisin lineaarisen TV:n pariin

Tiina Somerpuro
Aleksi Ylä-Anttila

Kansa ja mainostajat haluavat kotimaista TV-viihdettä ja vanhoja tuttuja ohjelmaformaatteja. Tämä on käynyt viime aikoina tuskallisen ilmeiseksi.

En katso perinteistä televisiota nykyään juuri lainkaan. Suoratoistopalveluiden aikana on kätevää nauttia itseään kiinnostavista sisällöistä silloin, kun siihen on otollisin hetki.

Yksi poikkeus kuitenkin on. Perjantaisin istahdan sohvalle ja katson Ylen TV2:lla esitettävän Sohvaperunat-sarjan. Samalla seuraan silmä kovana, mitä Twitterissä kirjoitetaan, kun ohjelmassa mukana olevat katsojat kommentoivat nykyisiä televisio-ohjelmia usein värikkäin sanakääntein.

Sohvaperunat on katsojan kannalta kahdella tavalla toimiva formaatti. Ensinnäkin on hauskaa katsella, miten erilaiset ohjelmat uppoavat ihmisiin eri tavalla riippuen iästä, kotipaikasta ja sosiaalisesta viitekehyksestä.

Toiseksi, yhden jakson katsomalla saa kohtuullisen hyvän läpileikkauksen siitä, mitä ohjelmia televisiossa sillä viikolla on esitetty.

Viime aikoina olen tehnyt joka perjantai havainnon. Sen perusteella suomalainen TV-viihde tuntuu tehneen aikamatkan menneisyyteen.

Mitä muuta voi ajatella, jos katsojien silmien eteen tuodaan uudelleen lämmitettyjä versioita 1990-luvulla suosiota nauttineista ohjelmista, kuten Napakymppi, Bumtsibum ja Gladiaattorit?

Nelonen Median televisiojohtaja Ville Toivonen kertoi M&M:n haastattelussa viime viikolla, että vanhojen ohjelmien buumi ei ole tullut yllätyksenä. Katsojille ja mainostajille on annettava sitä, mitä he haluavat. Kotimaiset ohjelmat ovat hänen mukaansa nyt erityisesti kansan suosiossa.

Niinpä. Asiakas on viihdebisneksessä aina oikeassa. Mutta voiko asiakas eli yleisö tietämättään tyytyä liian vähään? Minun mielestäni voi. Vanhojen ohjelmien lämmitteleminen ja niiden suosio kertovat tästä.

Nostalgialla on maailmassa oma paikkansa. Menneisyyteen ei kuitenkaan voi palata. Kelloja voi kääntää taaksepäin, mutta itse aika liikkuu vain eteenpäin.

Uskallan väittää, että uudet, harkiten mutta samaan aikaan rohkeasti toteutetut ohjelmat ja formaatit uppoaisivat kansaan varmasti.

Esimerkkinä voidaan mainita Putous. Vuonna 2010 ensiesityksensä saanut kotimainen viihdeohjelma on tehty kokonaan uuden formaatin mukaan. Vuonna 2014 formaatti myytiin Kiinaan

Vaikka Putous on pyörinyt jo useamman kauden, meininki on pidetty kohtalaisen tuoreena muun muassa esiintyjien, käsikirjoittajien ja ohjaajien vaihtuvuuden kautta. Tammikuussa MTV3-kanavalla esitetty kahdeksannen kauden avausjakson katsojakeskiarvo oli 1,1 miljoonaa katsojaa. Yhteensä ohjelmaa seurasi 1,6 miljoonaa suomalaista.

On totta, että uusi ohjelma joutuu aina voittamaan katsojan puolelleen. Napakympin, Gladiaattoreiden ja Bumtsibumin kohdalla katsoja tietää ennalta suurin piirtein, mitä on luvassa. Vanhat menestyssarjat keräävät ainakin ensimmäisillä esityskerroilla isot katsojaluvut myös uudelleen lämmitettyinä.

En ole turhan vahvasti periaatteen mies. Voisin hyvin harkita palaavani lineaarisen TV:n pariin, mikäli siellä näytettäisiin ohjelmia, jotka ovat mielestäni aidosti katsomisen arvoisia. Napakymppi ilman Kari Salmelaista, Haluatko miljonääriksi  ilman Lasse Lehtistä tai Bumtsibum ilman Marco Bjurström eivät saa minua palaamaan.

Uskon vahvasti, että viihdesisältöjen kuluttaja haluaa silloin tällöin myös yllättyä. Tutulle ja turvalliselle on aikansa ja paikkansa, mutta ne tarvitsevat vastapainokseen jotain, joka säväyttää.

Kun luodaan uutta, ideoinnin tulee olla mahdollisimman pidäkkeetöntä. Luovuuden kohdalla tyhmiä ideoita ei paperilla ole olemassa.

Kukapa olisi uskonut, että ohjelma televisiosta katsovista suomalaisista voisi menestyä niin hyvin, että siitä tehdään jo neljännen kauden jaksoja? Puhumattakaan siitä, että Sohvaperunat palkittaisiin parhaan viihdeohjelman Kultaisella Venlalla? Ei ainakaan allekirjoittanut.

Esittäisin kainon toiveen television viihdesisältöjä kehitteleville, itseäni viisaammille ihmisille. Ottakaa katse pois menneestä ja luokaa rohkeasti uutta! Yleisö kiittää, ennemmin tai myöhemmin.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö