Kommentti

Marjut Tervola 13.10. 10:40 päivitetty 13.10. 12:39

Sinä, kasvuhakuinen elintarvikeyritys – tuplaa heti markkinointibudjettisi!

Tiina Somerpuro

Eilen Finlandia-talolla valittiin voittaja Lidlin järjestämässä Viedään Suomi-ruoka maailmalle! -kilpailussa. Kisan voittanutta Helsingin Myllyn Overnight Oats Mix -tuorepuuroa aletaan nyt viedä Saksaan ja kansainvälisille markkinoille.

Samassa tilaisuudessa pohdittiin, miksi maailmalla ei juuri ole tunnettuja suomalaisia ruokabrändejä. Vaikka monet nykyiset ruokartrendit – laatu, puhtaus ja ruokaturvallisuus – kuvaavat hyvin elintarviketeollisuuteemme, kansainvälisiä menestystuotteita ei ole.

Syykin löytyi nopeasti. Suomi sijoittuu kymmenen kärkimaan joukkoon kansainvälisissä kilpailukykytutkimuksissa, mutta yhdessä lajissa olemme häntäpäässä: kaupallista kyvykkyyttä vertailtaessa olemme helposti sijalla 80 tai alle.

Suomalainen on vaatimaton ja vähättelee. Suomalainen ei osaa arvostaa työtään. Menestyksen esteen selityksiä keksitään. Kun ei se meidän tuote niin ainutlaatuinen ole ja on näitä ollut markkinoilla myynnissä ennenkin.

“Yrityksellä on saattanut olla hyvä tuote kymmeniä vuosia, ja sitten laitetaan ulos verkkosivut ja odotetaan, että joku näkee ne. Suomi on kuin maailman suurin autotalli, jossa tuotteemme ovat piilossa ja odottavat, että joku ne sieltä löytää”, tilaisuudessa puhunut hallitusammattilainen ja markkinoinnin konkari Anne Korkiakoski vertasi.

Selittävä tekijöitä voi etsiä historiasta. Suomi on ollut olemassaolonsa ajan alihankkija, ensin Ruotsille, sitten Venäjälle. Suomessa osattiin kyllä tehdä tervaa, jonka ruotsalaiset sitten tynnyreissä kuljettivat ja brändäsivät Englantiin ruotsalaisena tervana.

Sama alihankkija-asenne vaivaa vieläkin, sillä suomalaiset yritykset tyypillisesti eivät ole kovin kasvuhaluisia. Korkiakoski vertasi, että kun tutkimuksissa kysyy, kuinka moni yritys haluaa kasvaa, vain joka kymmenen sanoo kyllä. Vajaa kolmannes  sanoo, että “voi kasvaa, jos markkina vaatii”. “Kasvuun suostuminen”  tai “siihen uhrautuminen” ei kuitenkaan tuo menestystä, vaan kasvuhalun pitää olla aitoa ja kunnianhimoista.

Minkä pitäisi sitten muuttua? Ennen kaikkea asenteen. Suomalaisilta pitäisi löytyä rohkeutta skaalata asioita ylöspäin ja kehua reilusti itseä.

Elintarvikealalla kasvu ei tule enää kotimarkkinoilta. Yritysten on pakko satsata vientiin. Ja siellä markkinat eivät usko, jos vähättelee.

Pitäisi löytyä myös rohkeutta panostaa markkinointiin. Suomalaisyrityksen markkinointibudjetti saattaa olla vain muutama prosentti liikevaihdosta – selvästi vähemmän kuin verrokkiyrityksillä Ruotsissa, puhumattakaan Yhdysvalloissa. Kansainvälisissä tuotteissa sama luku on helposti kymmenen pinnaa, luksus- ja premiumtuotteissa 30-50 pinnaa.

Korkiakosken mukaan suomalaisyrityksen kannattaisikin lopettaa markkinointieurojen säästely ja tuplata heti markkinointibudjetti.

"Kyllä meillä osataan, jos rohjetaan. Esimerkiksi Angry Birdsin markkinointibudjetti oli 25–30 prosenttia liikevaihdosta."

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö