Kommentti

Matti Virtanen 26.9. 13:01

Ylen huonot selitykset

Väliaikaisen päätoimittajan Marit af Björkestenin tapa puolustella virheitä ei vakuuttanut. Yle Uutisten uusi pomo voi ottaa mallia koripallokentiltä.

Yle Uutiset antoi Oulun-toimituksensa Instagram-tilin ulkopuolisten henkilöiden käyttöön. Nämä "Instagram-vieraat" pääsivät siten julkaisemaan tilillä kuvia ja tekstiä ilman että toimitus olisi niitä etukäteen tarkistanut.

Yle Uutiset teki jutun metsänhakkuista ja käytti siinä aineistonaan Facebook-postausta, jonka kansanedustaja Satu Hassi (vihr) oli kopioinut omalle seinälleen. Alkuperäisen tekstin laatijan mukaan jutussa oli virhe ja hän pyysi oikaisua, johon Yle ei kuitenkaan suostunut.

Yle Uutiset julkaisi verkkosivullaan jutun, jossa oli selostettu virheellisesti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin höpinöitä. Virheestä oli lähetetty Ylelle huomautus, mutta sitä ei korjattu viipymättä.

Yle Uutiset on saanut päätoimittaja Atte Jääskeläisen lähdön jälkeen yllä luetelluista tapauksista kolme langettavaa ratkaisua Julkisen Sanan Neuvostolta. Tahti on kova, melkein kymmenen langettavan vuosivauhtia.

Ei siinä mitään, virheitä sattuu ja valvonta pettää, kaikkia mokia ei ehditä korjata ajoissa. Mutta jotain outoa tässä on, varsinkin kun muistamme että Jääskeläisen lähtökin johtui osittain asenteesta JSN:ään: Alun perin tiukasti journalistin ohjeisiin sitoutunut Jääskeläinen antoi toukokuussa Helsingin Sanomien haastattelussa ymmärtää, että Yle voi erota neuvostosta jos sen linja ei miellytä.

Yle oli aiemmin keväällä saanut JSN:ltä langettavan ratkaisun, koska Jääskeläinen oli toiminnallaan antanut sen vaikutelman, että pääministeri Juha Sipilä (kesk) oli päässyt vaikuttamaan Ylen journalistisiin päätöksiin.

Erimielisyyttä ja puolustuksia

JSN:n elo- ja syyskuun kokouksissa ratkaistut kolme Yle-kantelua johtuvat osittain jo Jääskeläisen aikana tehdyistä virheistä, mutta kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten vt. päätoimittaja Marit af Björkesten on niitä puolustanut.

Tuoreimmassa tapauksessa hän kirjoitti JSN:lle, että Yle Oulun "konsepti oli tarjonnut yleisölle mahdollisuuden päästä näkemään asioita ikään kuin sisäpiiriläisen silmin". Edelleen af Björkesten selitti, että "sosiaalinen media on vahvistanut reaaliaikaisuuden vaatimusta", ja että teknologisen kehityksen vuoksi toimitusten on kokeiltava "uudenlaisia toimintaympäristöjä sekä uudenlaisia tekemisen tapoja".

Siksi journalistin ohjeita ei hänen mielestään rikottu. JSN oli eri mieltä: Yle luovutti journalistista päätösvaltaa ulkopuolisille.

Metsänhakkuujuttua puolustaessaan af Björkesten selitti, että "luontokysymyksiinkin perehtyneen pitkäaikaisen poliittisen vaikuttajan ja kansanedustajan avointa Facebook-tiliä voi pitää luotettavana uutislähteenä". JSN oli eri mieltä: jutussa oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Kolmannessa tapauksessa af Björkesten myönsi, että Trumpin puheita oli siteerattu väärin. Hän kuitenkin kertoi, että virhe jätettiin korjaamatta osittain siksi että virheestä huomauttaneen henkilön toiminta oli ollut "poikkeuksellista". Ilmeisesti kyseessä oli todella kelju tyyppi.

Neuvosto ei heltynyt, vaan langettava tuli siitä, ettei virhettä korjattu vaikka siitä oli ilmoitettu kahdesti sekä toimittajalle, päätoimittajalle että ohjelmapalautteeseen.

Hillitympi tulevaisuus?

Af Björkestenin lyhyestä vt. päätoimittajakaudesta ei näiden kantelujen perusteella jää Yle Uutisten historiaan kovin hääppöistä mainintaa. Hän ei näytä ymmärtäneen sitä, että päätoimittajan tehtävä on puolustaa toimitusta, mutta usein paras puolustus on myöntää virheet reilusti.

Af Björkesteniä, 47, pidettiin ikänsä, sukupuolensa, journalistisen kokemuksensa ja kielitaitonsa vuoksi vahvana ehdokkaana 52-vuotiaan Jääskeläisen seuraajaksi, mutta viime viikolla tehtävään nimitettiinkin Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen, 58.

Emme siis näe Ylen johdossa sukupolvenvaihdosta, mikä on ilmeisesti hyvä asia. Jokinen on jopa ikäisekseen verkkainen somen käyttäjä, ja todennäköisesti hän kehottaa toimitusta lähdekritiikkiin ja itsehillintään kaiken maailman instagrammeissa.

Hyvällä tuurilla Jokinen voi näin jopa välttää kanteluja journalistin ohjeiden rikkomisesta, eikä hänen tarvitse kirjoitella JSN:lle puolivillaisia selityksiä siitä, miksi ohjeita ei noudatettu.

Ja jos virheitä sattuu, kannattaa muistaa että Jokinen on koripallomies: hän nostaa käden reippaasti ylös heti virheen merkiksi eikä jää turhia valittamaan tai selittelemään. Se saattaa hieman kirpaista, mutta päätoimittajan 15 000 euron kuukausipalkka lievittänee alaisten aiheuttamaa mielipahaa.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö