Eilen pätkähti sähköpostiin kaksi meiliä lähes samaan aikaan. Ensimmäisessä "Peliala heräsi markkinointiosaamisen puutteeseen" ja toisessa suomalainen muotiala "kaipaa tukea erityisesti kansainvälisen myynnin, viestinnän ja brändäyksen asiantuntijoita, joita löytyy Suomesta huonosti."

Jo aiemmin Valtion tarkastusvirasto VTV ehti todeta, että Suomessa ei arvosteta markkinointia eikä sitä osatakaan kovin hyvin.

Tuorein kansainvälistä kilpailukykyä mittaava Global Competitive Indexin mukaan Suomi sijoittuu sijalle 84, kun vastaajilta kysytään, miten menestyksekkäästi maan yritykset käyttävät markkinointia tuotteidensa ja palveluidensa erottautumisessa. Ruotsi on sijalla 8 ja Albania sijalla 70.

Aiheesta on Suomessa jauhettu jo ainakin parikymmentä vuotta. Puhetta riittää ja mittarit osoittavat maahan, mutta miten tilanne on päässyt näin pahaksi?

Suomalaisilta puuttuu kuluttajamarkkinoinnin pitkä historia ja kokemus. Emme ole kauppiaskansaa vaan raaka-ainevetoinen talous, joka on tienannut elantonsa myymällä isoja tavaroita tai bulkkia muutamalle asiakkaalle. B-to-b:n osaamme, mutta hinnoittelun, jakelutien ja brändin rakennuksessa olemme ruotsalaisiin ja hollantilaisiin verrattuna aloittelijoita.

Entä koulutus? Kun ongelma on ollut esillä jo vuosia, miksei ammattilaisten koulutusta ole muutettu? Eikö Aalto-yliopisto perustettu juuri sen takia, että taitelijat, kauppatieteilijät ja insinöörit sekaantuisivat luovasti toistensa asioihin?

"Edelleen monessa kauppakorkeakoulussa suurin osa ekonomeista saattaa valmistua niin, ettei ole juurikaan opiskellut markkinointia", sanoo alan kokenut ammattilainen Anne Korkiakoski.

Suomalaiset korkeakoulut ja yliopistot tähtäävät tekemään erikoistuneita tutkijoita ja opiskelija erikoistuu jo varhaisessa vaiheessa opintojaan. Korkiakoski varoittaa kuitenkin lisäämästä markkinointimaisterien opiskelupaikkoja, kun nykyisillekään ei ole tarjolla kunnon töitä. Markkinointia opiskelleelle maisterille saatetaan tarjota paikkaa somepäivittäjänä.

Suomen markkinointiosaamista on myös köyhdyttänyt globalisaatio ja tehostaminen. Toisin kuin joskus aiemmin, suuret kansainväliset kulutustavarajätit hoitavat nykyisin markkinointiaan Pohjoismaiden tasolla – eli Tukholmasta käsin. Suomessa ei ole tarjolla kovin monta paikkaa, jossa vasta valmistunut voisi oppia markkinoinnin kovan käytännön ytimen. Ulkomaille voi lähteä, mutta suomalaisen maakuntayliopiston papereilla sinne ei noin vaan mennä.

Vaikuttaa siltä, että Suomi on noidankehässä, josta ei pääse pois ilman hirmuista ponnistelua: ollaan niin pieniä ja mitättömiä, että on vaikea kasvaa isommaksi.

VTV ehdotti markkinointialan Tekesin eli Makesin perustamista. Uuden erillisen valtiollisen toimijan perustaminen kuulostaa kuitenkin kankealta tavalta edistää asioita nykymaailmassa – trendinä on pikemminkin vähentää erilaisten julkisten toimijoiden määrää viennin edistämisessä. Yksi hyvä vaihtoehto olisi Tekes-rahoituksen sääntöjen muutos niin, että rahoitusta voisi käyttää myös mainontaan, markkinointiin tai myyntiin.

Onneksi on myös hyviä merkkejä. Niistä piristävin on nuorten markkinointialan ammattilaisten perustama MarkkinointiKollektiivi. Huhtikuussa perustetussa Facebook-ryhmässä keskustelu on jo nyt aktiivista ja vilkasta.