Astun huoneeseen. Tapaan kaksi itselleni entuudestaan tuntematonta ruotsalaista tuotantoyhtiön edustajaa. He ovat naisia, vaikka en usko, että sukupuolella on merkitystä tässä tarinassa. He kehuvat auliisti toimistomme tilaa ja töitä.

He esittelevät ohjaajiensa töitä, kertovat imartelevin sanoin, miten hienoja ihmisiä ja osaajia he ovat, tässä järjestyksessä. He puhuvat vuorotellen, komppaavat vuorovedoin, näen heidän arvostavan toisiaan, välillä he kyselevät minulta asioita ja antavat ymmärtää ajatuksillani olevan arvoa. Olisi hienoa tehdä yhdessä jotain merkittävää, he toivovat. Tunnelma on miellyttävä, ei tee mieli lähteä palaverista nopeasti eteenpäin.

Kävelen toiseen huoneeseen. Siellä todetaan kelien olevan jälleen paskoja, junien olevan myöhässä, viime yö on nukuttu huonosti, jollakulla on uusi vaate päällä tai vastaleikattu kampaus, mutta epäselväksi jää, mitä niistä oltiin mieltä.

Joku rikko hiljaisuuden sanomalla varovasti ”kiva”, toimeksiannolla on kiire, budjetti on pieni, taktista tässä haetaan, kilpailijoilla on enemmän rahaa, meidän johto ei tajua markkinointia, oletteko nähneet sen yhden nyt päällä olevan kamppiksen, huono se on, on tää yksi markkinoinnin Albania, tulispa viikonloppu niin saisi vähän hermolepoa vaikka lapsella on se influenssa, ja puoliso on jättänyt sovitut hommat hoitamatta.

Olemme M/S Romantic -kansa. Voitaisiinko yhdessä päättää, että ei olla enää.

Jatkuva myötähäpeä ja angstinen valitus kuuluu kiistatta niihin uskomuksiin, joihin olemme kasvaneet. Ei anneta sen jatkua, koska se syö kohta nuortenkin uskon itseensä.

(Lähes) jokainen tietää, että lapsista kasvaa täyspäisempi, itsenäisempi ja omin aivoin ajattelevia, kun heitä kannustetaan ja heistä välitetään. Heitä ei kasvateta hihnassa vaan annetaan lentää kuin leijat. Se sama pätee aikuisiin, kasvumme ei ole päättynyt ja asenteen voi muuttaa.

Miten, kysyt, koska olet kuitenkin vaan sä, pieni ihmisreppana, jolla on nämä ihmisyyden ongelmat ja näköala omaan napaan. Jos juuri hymähdit edelliselle virkkeelle, sinä kuulut tähän ryhmään. Vielä. Jos sinua ärsytti se, olet oikealla polulla. Joku ylpeys itsestä pitää olla. Usko siihen, että olen hyvä tyyppi, fiksu, ajatteleva ja osaava. Koska olet. Et ole sitä, mitä sinulle on hoettu koko ikäsi. Olet paljon enemmän ja parempaa.

Eli jos oivallat ja sisäistät olevasi ainutlaatuisen hyvä, sinun ei tarvitse enää kadehtia ja väijy koko ajan naapuria, nakertaa ja alentaa muita ylentääksesi itsesi. Muiden mollaaminen on huonon itsetunnon merkki. Terveellä itsetunnolla elävä ihminen kehuu ja välittää muista. Sanoo ääneen kauniita, kannustavia ja rakastavia virkkeitä. Osoittaa teoin ajattelevansa kanssahengittäjiään, haluavan heille hyvää. Kummalla tavalla itse toimit?

Oman toiminnan muutos on oikeasti helppoa. Avaa suusi ja kehu. Välitä. Katso, mitä tapahtuu. Sinustakin pidetään enemmän, kanssasi halutaan olla sekä tehdä töitä.

Joku viisas on sanonut, että rakkaus on ainoa luonnonvara, jonka määrä kasvaa, kun sitä käyttää.

Kirjoittaja Tommi Laiho on markkinointitoimisto Folkin toimitusjohtaja.