Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ei näyttäisi olevan kiinni ainakaan suomalaisten yritysten innokkuudesta. Helsingin Sanomien etusivullakin on vähintään kerran viikossa mainos, jossa jokin yritys julistaa ryhtyvänsä hiilineutraaliksi.

Mikäs sen hienompaa! Panostus markkinointiviestintään kertoo siitä, että firmat suhtautuvat ilmastokriisiin vakavasti. Samalla se kertoo siitä, että firmat uskovat saavansa hyvistä teoistaan myös markkinoinnillista hyötyä.

Mutta saako niistä todella? Onko ilmastoteoista kertominen hyvää bisnestä? Ja jos on, paljonko vastuullisuusviestintään kannattaa panostaa? Totuus on, ettei kukaan tiedä. Yksi ilmastokriisin monista ikävistä ja arvaamattomista piirteistä on se, että sen ROI:ta on kovin vaikea laskea.

Ei ole sattumaa, että toistaiseksi aktiivisimmin ilmastoteoistaan ovat kertoneet kuluttajabisneksessä toimivat, usein yksityisesti omistetut firmat. Niissä päätökset koko liiketoimintaa koskevasta ilmasto-ohjelmasta on voinut tehdä enemmän uskon kuin lukujen varassa.

Varmaa on, että b2b-alan pörssifirmat ja muut suuryritykset seuraavat pian perässä – siksi, että niiden on pakko. Kunnianhimoisia kansainvälisiä ilmastosopimuksia ei ikävä kyllä taida olla lähivuosinakaan luvassa, mutta asiakkaat, työntekijät, rahoittajat ja muut tärkeät sidosryhmät tulevat vaatimaan firmoilta jatkuvasti aktiivisempia toimia.

Ilmastotyöstä tulee pian edelläkävijyyden sijasta kaiken uskottavan liiketoiminnan perusedellytys, ­license to operate. Siinä vaiheessa tavoitteista tuskin kannattaa enää kertoa Hesarin etusivulla.

Kirjoittaja on Kotipizza Groupin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja.