Shikokun saarella Kamikatsun kylässä kenelläkään ei ole roskakoria kotonaan. Sen sijaan Japanissa sijaitsevan kylän noin 1 500 asukkaalla on lajittelujärjestelmä, jossa he lajittelevat jätteet 45 eri kategoriassa kierrätettäväksi.

Jätteiden kierrätysaste on kylässä jo yli 80 prosenttia. Se on huikea saavutus, sillä vielä 2000-luvun alussa Kamikatsussa vain poltettiin jätteet polttolaitoksessa. Nyt kylän lopullisena tavoitteena on 100 prosenttia vuonna 2020. Jätteetön kaupunki siis.

Jätteiden erittely 45 eri astiaan kuulostaa rehellisesti sanottuna tuskastuttavan raskaalta. Kamikatsulaiset ovat kuitenkin alkunikottelun jälkeen tottuneet, ja lajittelu-urakka on kääntynyt asukkaiden kuvausten mukaan jopa elämäntavaksi, jota ei juuri ajattele.

Kiertokulku näkyy arjen tasolla yhteisössä: vihannekset kasvavat lopulta mullassa, joka on kylässä syntynyttä. Kierrätysmateriaaleista on rakennettu kylään myös trendikäs ja arkkitehtuuriltaan oivaltava pienpanimo, jota tuskin olisi syntynyt ilman vanhoja ikkunoita, tiiliä ja lasipulloja.

Samalla kun Kamikatsusta on tullut asukkaille parempi paikka elää, se on noussut maailmanmaineeseen kierrätysosaamisellaan. Piskuiseen kylään virtaa turisteja ja samasta saavutuksesta haaveilijoita tutustumaan kierrätysihmeeseen, vähemmän yllättävästi.

Kuluneen vuoden kovimpiin uutisaiheisiin lukeutuneen IPCC:n ilmastoraportin jälkeen voisi kuvitella, että maailma janoaa entistä enemmän Kamikatsun kaltaisia tarinoita. Esikuvaksi nouseminen ei ole koosta kiinni.

Suomalaisilla kunnilla voisi olla hyvät eväät seurata Kamikatsun tietä. Miltä kuulostasi Myrskylä – 100 % jätteetön? Tai Juupajoki – kierrätyksestä kuuluisa?

Kun vuosi pian kääntyy uuteen, on itse kunkin hetki punnita tavoitteita. Olisiko vuosi 2019 Suomessa se, jona katse kääntyy yhä konkreettisempiin tekoihin ilmaston puolesta?