Suomen maatalouden syksy on synkkä. Tanska lopettaa kaikki maan minkit koronavirusmutaa­tion johdosta, Suomessa pohditaan samaa. Se olisi lopun alku turkisalalle, joka kipuilee laskevan kysynnän kanssa.

Sitten valtion turve-energiafirma Nevel myytiin saattohoitoon ranskalaisille. Turvetta poltetaan vielä pääsääntöisesti energiaksi, ja käytetään maataloudessa kasvualustana. Kysynnän väheneminen kutistaa alaa nopeasti.

Viimeisenä Oatly nöyryytti laskevan kysynnän kanssa kamppailevaa suomalaista maitoteollisuutta häikäilemättömällä kamppiksellaan. Ruotsalaisten provokaatio sattui, sillä maito on meille pyhää. Juomme sitä eniten maailmassa, moninkertaisesti maapallon keskiarvon.

Suomen maatalouden alakulo johtuu hyvien vientiin kelpaavien brändien ja jalosteiden puutteesta. Samankokoisen Tanskan elintarvikevienti on yli kymmenkertainen. Se voi ylpeillä kansainvälisillä tuotemerkeillä kuten Lurpakin voi, Castellon juustot ja Carlsberg. Suomelle voisi tarjoutua mahdollisuus FMCG-markkinan sijaan nopeasti kasvavasta hampusta, jota päihteen lisäksi voi jalostaa lääkkeeksi, öljyksi ja kuiduksi.

EU:n kannabismarkkinan koko on noin 12 miljardia euroa. “Meidän osuutemme” siitä, eli Suomen ja EU:n BKT:n suhde, on reilu 200 miljoonaa euroa.

Jos kannabiksen lääkekäyttö ja dekriminalisointi yleistyy Yhdysvaltojen ja Kanadan tiellä, voi koko EU:n kannabismarkkina kymmenkertaistua seuraavan vuosikymmenen aikana. Suomelle se voisi tarkoittaa miljardien vientibisnestä. Ottamatta kantaa hampun päihdekäytön sallimiseen, on selvää että sen vientipotentiaali kaikissa muodoissa tulee olemaan valtava. Sillä voisi moninkertaisesti korvata katoavat minkit, turpeet ja maidon.

Kirjoittaja kehittää päivätyönään strategiaa Koneella, mutta tekee kolumneissaan havaintoja mediasta ja markkinoinnista.