Radikaalia maalaisjärkeä

Petteri Lillberg 7.5. 08:31

Huono elämä on pahaksi, mutta se ei tee siitä vähemmän kiinnostavaa

Petteri Lillberg

Markkinointikin on tiedettä, mutta tunnistaa taiteen olemassaolon.

En ole ikinä erityisesti pitänyt Coldplaysta. Tämä ei niinkään johdu musiikillisista syistä, vaan siitä, että koko bändin syvin olemus näyttää sotivan rockbändin ideaa vastaan. Onko bändi ikinä tuhonnut yhtään hotellihuonetta tai heittänyt telkkaria kadulle? Onko Chris Martin ikinä ajanut Rolls-Roycella uima-altaaseen?

Veikkaankin, että Coldplaysta ei tulla ikinä tekemään Netflix Original -elokuvaa, ei edes huonoa sellaista. Mötley Crüesta sellainen kyllä tehtiin.

Samalla tavalla Mikael Persbrandtin muistelmat ovat mielenkiintoisempia kuin pyhäkoulun myyjäisten suunnittelukokouksen muistiinpanot. Meillä ihmisillä on loputon kyky huonoihin valintoihin, ja noilla valinnoilla on hyvin vähän tekemistä järjen kanssa. Enemmän jo iltapäivälehtien otsikoiden ja klikkausten kanssa.

Järki, tuo valistuksen lahja länsimaiselle sivistykselle, näyttää kuitenkin olevan ensisijainen aseemme aikamme suuriin haasteisiin kuten ilmastonmuutos. Järki on vain korvattu sanalla teknologia. Mantra teknologiasta, joka tulee ja pelastaa kulutuskeskeisen elämäntavan, on päätynyt yleiseksi totuudeksi. BIOS-tutkimusyksikön tai professori Lassi Linnasen välihuutelut kiinnostavat kyllä mediaa, mutta tuskin eksyvät yhdenkään hallituskiimaisen puolueen kynnyskysymyslistalle.

Jokainen asiansa osaava brändirakentaja tietää, että ei se maailman muutos näin etene.

Milloin globaaleja voimabrändejä on viimeksi rakennettu rationaalisen argumentoinnin keinoin? Milloin ostosuppilon alkupäähän on saatu eniten asiakkaita puhtaalla järjellä? Markkinointikin on tiedettä, mutta tunnistaa taiteen olemassaolon. Ja sitäpaitsi, onhan politiikankin kuuminta hottia identiteettipolitiikka, joka syrjäyttää perinteisen vasemmisto-oikeistoakselin, ja summaa hyvän ja pahan taistelun lippalakkisloganiksi.

Nykyaikaisen ympäristöliikkeen lähtölaukaus ei niinkään tapahtunut ydinvoiman vastustajien ja rauhanliikkeen yhtyessä 1970-luvun Saksassa. Muutostietoisuuden sai liikkeelle yhdysvaltalaisen biologin Rachel Carsonin vuonna 1962 ilmestynyt Äänetön kevät, joka nimeään myöten dramatisoi DDT:n tuhoisat vaikutukset luonnolle, eläimille ja koko ihmisten elinympäristölle.

Nyt onkin aika oman aikamme Äänettömälle keväälle. Greta Thunberg on vahva ehdokas. Sekä sanoman että symboliikan tasolla Greta ja koululaisten ilmastolakot puhuvat oikeaa kieltä. Tämän tietävät vanhemmat, opettajat ja Nobel-raatikin.

Järkevä valitsee tunteen, tiivisti muinoin eräs mainostoimisto. Nyt tätä pitkäaikaisen akateemisen tutkimuksen vahvistamaa ajatusta mielen vaikutusmekanismeista tarvitaan yhteiskunnallisen muutoksen ajamiseen. Siinä brändi-, markkinointi-, ja viestintäosaajilla on enemmän kuin luonteva paikka laittaa ammatillinen osaamisensa likoon.

Sillä kyllä sille hyvänkin elämän puolelle saa ihmisiä houkuteltua. Kunhan kuuntelemme sydäntä.

Demos Helsingin Petteri Lillberg kirjoittaa aikamme ilmiöistä, totuuksista ja asioista, joista voi olla monta mieltä.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö