Tuttu autokaupan toimitusjohtaja kertoi, että heillä monen automyyjän on pitänyt opetella uudelleen kirjoittamaan. Kun asiakaspalvelu siirtyy verkkoon, taitavatkaan myyjät eivät pärjää enää pelkällä supliikilla.

Teknologiavaikuttaja John Maeda totesi kevään SXSW-seminaarissa julkaistussa 2017 Design in Tech -selvityksessään, että hyvä kirjoittaminen on jatkossa kullanarvoinen taito myös kaikille designereille. Digitaalisissa palveluissa asiakaskokemus koostuu paitsi käyttöliittymästä ja visuaalisesta suunnittelusta myös entistä enemmän hyvästä kirjoittamisesta.

Selkeyttä korostava tyyli lyhentää tekstejä, mikä antaa yksittäisille sanoille hyvin suuren painoarvon. Samoin hyvä suunnittelija osaa asettua erilaisten käyttäjien asemaan, ja ymmärtää heidän motiivinsa ja vaihtoehtoiset käyttäytymismallinsa. Kaikki nämä ovat taitavien kirjoittajien ja tarinankertojien keskeisiä avuja.

Stanfordin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan loistavat ohjelmoijat ovat hekin usein erittäin hyviä kirjoittajia, ”esseistejä, jotka hyödyntävät työssään perinteisiä kirjallisuuden ja estetiikan muotoja”.

Kieli on ihmisen ja yrityksen käyntikortti. Sekava kirjoittaminen korreloi yleensä sekavan ajattelun kanssa.

Tämä on hyvä muistaa, kun yrityksissä innostutaan brändäämään asiantuntijoista ajatusjohtajia ja henkilöstöstä työntekijälähettiläitä. Kynää ei kannata sisältömarkkinointipäissään antaa aivan kenelle tahansa.

Monen asiantuntijakirjoituksen suurin ongelma on keskinkertaisten ajatusten esittäminen vaikeaselkoisesti. Se ei rakenna sen kummemmin organisaation kuin kirjoittajankaan brändiä, päinvastoin.

Kirjoittaminen ja ajattelu kulkevat käsi kädessä. Kun jonkin asian pystyy esittämään tiiviisti, se on samalla merkki siitä, että kirjoittaja on asian myös ymmärtänyt.

Jos suomalaisilta eri alojen ammattilaisilta ja johtajilta voi jotakin toivoa, on se entistä parempi argumentointikyky ja paremmat viestinnälliset valmiudet. Kirjoitustaito on tässä olennainen osa.

Siksi tuore ehdotus ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen supistamista tuntuu hullulta. Liipaisimella on asiantuntijoiden mukaan nimenomaan ainekirjoitus. Jos esseen kirjoittamisen jaloa taitoa ei enää mitata, ei sitä varmasti harjoitellakaan.

Kaikki suunnitelmat vähän syvällisempää ajattelua vaativan kirjoittamisen opettamisen ja harjoittelun supistamisesta ovat vastuuttomia – ei vain kulttuurin vaan myös yritysten tulevan viestintä- ja markkinointiosaamisen kannalta.

Kirjoittaja Jukka Hakala on viestintätoimisto N2 Commsin toimitusjohtaja.