Kulmahuoneen kirjeenvaihtaja

Jukka Hakala 4.1. 09:15

Empatia on uusi musta

Jukka Hakala

Kaunokirjallisuus on ylivertainen väline muiden ihmisten ymmärtämiseen.

Empatia tekee tuloaan johtamispuheeseen yhtä vauhdikkaasti kuin avokadopasta levisi ympäri Suomen. Viimeksi sen puolesta liputti tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan: empatia auttaa ymmärtämään toisia ihmisiä, ja ymmärrys on avain ihmisten väliseen yhteyteen.

Empatia saa koko ajan enemmän puolestapuhujia myös yritysmaailmassa. Mikä ilahduttavinta, äänessä on paljon nuoria vaikuttajia. Koneen hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin kertoi joulukuussa uskovansa, että empatia ratkaisee koko uuden sukupolven menestyksen: se "erottaa jyvät akanoista digitalisaation jälkeisellä ajalla".

Empatia on Herlinin mukaan perusta niin kaupalle, politiikalle kuin koko sivilisaatiolle. Kaikki tämä on harvinaisen viisasta ja harvinaisen totta. Yhtä totta on myös se, että suomalaiset eivät ikävä kyllä ole erityisen empaattista kansaa.

Vuoden takaisessa yhdysvaltalaistutkimuksessa Suomi rankattiin maailman vähiten empaattisten kansakuntien joukkoon. Saman huomaa arjessakin. Erilaiset palvelu- ja virkamieskohtaamiset, huono johtaminen, vähemmistöjen asema tai vaikka julkinen keskustelu hädänalaisten auttamisesta kertovat kaikki samaa karua tarinaa.

Aivan liian moni suomalainen osaa harvinaisen hyvin olla asettumatta muiden kuin itsensä tuulipukuun.

Tämä on erityisen suuri ongelma johtamiselle ja viestinnälle. Viestinnän vastaanottajat tulkitsevat viestejämme aina omista lähtökohdistaan. Siksi tuloksekkaan viestinnän edellytys on noiden lähtökohtien mahdollisimman hyvä tunteminen ja ymmärtäminen. Tämä ei onnistu ilman kykyä asettua ja eläytyä toisen asemaan.

Empatiaan ei ole oikotietä. Ihmisiin tutustuu heitä tapaamalla. Menestyvät yritykset ovat erittäin herkkiä hakemaan asiakaspalautetta, usein ne myös tekevät tuotekehitystä yhdessä asiakkaittensa kanssa.

Samoin tuloksekkailla yritysjohtajilla on hyvin ihmisläheinen ote johtamiseen. He eivät eristä itseään kulmahuoneeseen vaan liikkuvat eri toimipisteissä ja tapaavat työntekijöitä laajalti eri puolilta organisaatiota. Heillä on hyvin tarkka näkemys organisaatiossa vallitsevista mielipiteistä ja ajatuksista.

Ymmärrys erilaisista ihmisistä ja heidän arvoistaan on erityisen tärkeää meille viestinnän ja markkinoinnin tekijöille. Jos emme osaa samaistua erilaisten ihmisten päivittäiseen elämään, meidän on vaikea tehdä heitä puhuttelevaa viestintää. Empaattisuus auttaa rakentamaan brändejä, jotka ovat ihmisille merkityksellisiä.

Jos toisten asemaan eläytyminen ei ole kuulunut kotikasvatukseen, miten taidon voisi oppia?

Koneessa empatiaa harjoitellaan muun muassa eriarvoisuuspelillä, jossa osallistujat on jaettu rikkaiden ja köyhien rooleihin. Erilaisia empatiakursseja näkyy jo myös bisnesyliopistojen koulutustarjonnassa.

On kuitenkin yksi keino ihmisten erilaisuuden ymmärtämiseen, joka on paitsi ylivertainen, myös kaikille avoin ja ilmainen.

Se on kaunokirjallisuus. Mikään ei vedä vertoja kirjallisuuden esittelemien ihmisten ja heidän toimintamalliensa kirjolle. Myös tutkimuksissa on todettu, että paljon lukevat ihmiset ovat keskimääräistä empaattisempia.

Kaunokirjallisuus auttaa meitä huomaamaan, että muilla ihmisillä on erilaisia ajatuksia, uskomuksia, toiveita ja tunteita. Kirjat tuovat eteemme useita erilaisia ihmisiä, joilla kaikilla on perusteltu syy toimia juuri siten kuin he toimivat.

Kirjat auttavat meitä ymmärtämään ihmiselon rikkautta ja monimuotoisuutta – ja samalla olemaan parempia viestijöitä ja johtajia.

Kirjoittaja Jukka Hakala on viestintätoimisto N2 Commsin toimitusjohtaja.