Kulmahuoneen kirjeenvaihtaja

Jukka Hakala 16.8. 08:35

Mielipiteet ovat omiani

Jukka Hakala

Voiko työntekijän ja yksityishenkilön julkisille sanomisille vetää rajaa?

Twitterissä monen asiantuntijan ja johtajankin esittelyssä on hassulta kuulostava lause: mielipiteet ovat omiani.

Tällä halutaan arvatenkin kertoa, että ne mahdolliset hölmöydet, joita asianosainen maailmalle syytää, eivät suinkaan edusta hänen arvovaltaisen työnantajansa virallista kantaa.

Mutta voiko työntekijän ja yksityishenkilön roolille vetää selvää rajaa? Jos työntekijät kerran ovat brändilähettiläitä, niin silloinhan kaikki heidän julkinen esiintymisensä on osaltaan vaikuttamassa yrityksestä syntyviin mielikuviin.

Johtajat ovat tässä oma lukunsa.

Kun esimerkiksi ulkoministeri fanittaa plokissaan lentosuukoin abortinvastustajia, se ei edusta pelkästään hänen omia aatoksiaan, vaan vaikuttaa samalla Suomen maakuvaan eli präntiin.

Johtajan arvot kertovat, miltä pohjalta organisaatiossa tehdään päätöksiä. Siksi johtajan ajatukset brändäävät yritystä nopeasti ja tehokkaasti, niin hyvässä kuin pahassa.

Siksi kaikissa rekrytoinneissa tulisi puhua entistä enemmän arvoista – ja katsoa miten arvomaailma näkyy henkilön käytännön toiminnassa.

Lepsu rekrytointi kolautti esimerkiksi Pori Jazzin mainetta. On käsittämätöntä, että Pori Jazzin hallitus ei selvittänyt keskiaikaisia käsityksiä suoltaneen vastavalitun toimitusjohtajansa taustoja, saati tutustunut hänen arvomaailmaansa – joka tuntui olevan täydessä ristiriidassa organisaation toiminnan ja tavoitteiden kanssa.

Jos ihmisten luottamuksesta elävän organisaation johtaja pelkää homoja, on rasisti, ei usko tasa-arvoon tai muuten vain tykkää ruokajonossa etuillessaan polkea ihmisoikeuksia, hänen mielipiteensä eivät todellakaan ole vain hänen omiaan. Ne leimaavat hyvin nopeasti koko organisaation.

Tällaisten elämästä vieraantuneiden johtajien aika alkaa kuitenkin olla ohi. Niin suurta irtisanomiskorvausta ei olekaan, etteikö se tulisi halvemmaksi kuin nopeasti etenevän asiakaskadon tai hupenevan työmotivaation kustannukset.

Kesällä esimerkiksi Netflixin viestintäjohtaja sai potkut, kun hän oli käyttänyt nigger-sanaa yhtiön kahdessa sisäisessä kokouksessa. Yhtiön toimitusjohtaja Reed Hastingsin mukaan käytös osoitti alhaista rotuihin liittyvää tietoisuutta ja herkkyyden puutetta, eikä ollut yhtiön linjan ja arvojen mukaista.

Jokaisen johtajan, julkisesti esiintyvän asiantuntijan ja asiakaspalvelijan käytös rakentaa tai tuhoaa mielikuvia. Vaikutukset esimerkiksi rekrytointiin voivat olla hyvinkin kauaskantoisia. Yksi sovinistinen twiitti voi karkottaa puolet potentiaalisesta työvoimasta pitkiksi ajoiksi yrityksen ulottumattomiin.

Yrityksiin ja yhteisöihin mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja hyvä niin. Mitä erilaisemmista taustoista ihmiset tulevat, sitä laajempaa ajattelu on, ja sitä paremmin organisaatio pystyy hahmottamaan maailman menoa ja erilaisten asiakkaidensa arkea. Arvot, ihmisoikeudet ja hyvät käytöstavat kertovat, miten käyttäytyä – ja miten twiitata.

Kirjoittaja Jukka Hakala on viestintätoimisto N2 Commsin toimitusjohtaja.