Olipa kerran menestyvä joukkue nimeltä FC Hearts. Se päätti olla edelläkävijä ja modernisoida toimintamallinsa. Ainoastaan liigapelit pelattaisiin areenalla ihmisiä vastaan ja ihmisten edessä, kaikki muu toiminta olisi digitaalista. Excelissä ja uusien tutkimusten sekä uskomusten valossa edessä olisi hattutemppu uuteen todellisuuteen.

Ensimmäisenä kuukautena tyytyväisyysmittari ja tuottavuus oli tapissa. Yksittäisten urheilijoiden kaikki mitattavat ominaisuudet olivat plussalla. ”Jengi hoitaa ruutunsa omin päin ja omaan tahtiin! Tätä on yksilön vastuu ja vapaus parhaimmillaan. Kaikki on tasapainossa!”, kertoi manageri medialle.

Ensimmäisessä ottelussa FC Hearts otti pataan 7-0. Pelaajat eivät löytäneet toisiaan kentällä, kommunikaatio oli vähäistä, voitontahto oli kadoksissa ja erityisesti Nando sooloili sekä menetti pallon vähän väliä. ”Pidämme viisi Teamsiä, otamme opiksi ja tulemme kuin tornado takaisin!”, manageri lupasi.

Kaksi kuukautta tästä joukkuetta seuranneet fanit tekivät seuraavia huomioita. Tähtipelaaja Tilbehör kikkaili mediassa ja suurkaupungin sykkeessä pitkin päivää, näytteli tekevänsä työtä, rakensi henkilöbrändiään ja unohti mainita toimittajille missä joukkueessa pelaa. Puolustava työmyyrä Beaver, joka oli valinnut joukkuelajin yksilölajin sijaa, kärsi pahasta masennuksesta. Joukkue-energia, josta hän oli ennen elänyt, ei ravinnut häntä enää.

Kapteeni Eetos, sisukas taisteilijaluonne, teki töitä ympäri vuorokauden joukkueensa kadonneen sielun eteen. Eetos piti tsemppi-Teamsejä kolmasti päivässä, joissa häviävä määrä joukkuetovereita seurasi mutella kapteenin jorinaa. Nando alkoholisoitui vakavasti, mutta se selvisi joukkueelle liian myöhään.

Taiteilijasielu Edam oli löytänyt sen sijaan uuden harrastuksen, kun yhteisiä työrutiineja ei enää ollut ja päivisin oli tyhjää aikaa. Edam erosi joukkueesta ja ryhtyi luonto-oppaaksi. Tulosvastuullinen valmentaja Markka oli saanut potkut ja hänen tilalleen valittu Botti toimitti joukkueelle toimeksiantoja Slackissa tasatunnein. Muut pelaajat tekivät juuri sen mitä käskettiin eivätkä yhtään enempää. Uusia ideoita tai ennen niin tuttua spontaania hassuttelua, ei joukkueen sisällä syntynyt.

Kuten olettaa saattaa FC Hearts tipahti voitotta sarjatasoltaan.

Nyt entisen huippujoukkueen vuosikatsauksessa ulkopuolinen auditoija arvioi joukkueen romahdusta seuraavasti: ”Ennen FC Hearts koostui yksilöistä, jotka työskentelivät yhdessä yhteisen unelman eteen. Joukkue ei pelannut tähtipelaajiensa varassa vaan kokonaisuus oli enemmän kuin osiensa summa. Joukkue tuli ennen yksilöä, me-henki oli vahva, energiataso korkealla ja ilo yhteistä. Yhteinen tekeminen ja oleminen oli tärkeintä. Huonokin läppä oli yhteistä läppää. Mitään edellisistä ei voi kuitenkaan rationaalisin ja mekaanisin mittarein todistaa, koska joukkueen henki, sen arvot ja kulttuuri ovat ensisijaisesti immateriaalista; näkymätöntä, silti totta ja elävää.

Tämä uusi jengi, jaah, miten sen nyt muotoilisi tieteellisesti pätevästi: on heikko, saamaton, kasvoton, irrallinen, hengetön, surumielinen ja robotin kaltainen. Se suorittaa sen, mikä on pakko ja välttämätöntä, mutta se ei tule kasvamaan, menestymään eikä hyvinvoimaan. Se ei tule tekemään ihmeitä. Se ei ole joukkue, vaan sarja etäyhteyksiä. Urheilun sijaan FC Hearts voisi siirtyä toiselle toimialalle kuten verkkovalmennuksiin tai jonkinlaiseksi sosiaaliseksi hopotusplatformiksi, toki ilman sanan positiivista konnotaatiota. Jodel tulee mieleen.”

Kirjoittaja Tommi Laiho vastaa markkinointitoimisto Folkin strategiatyöstä ja uusasiakashankinnasta.