Laihon klinikka

Tommi Laiho 8.1. 08:35

Ala kaipaa sateentekijöitä, yksisarvisia ja vinksahtaneita

Tommi Laiho on markkinointitoimisto Folkin toimitusjohtaja.

”Eikö ajattelu ole aina toisinajattelu, sillä ei kai samoinajatteluun paljon ajattelua tarvita?” – H. Dettman

Haluaisin kovasti ihailla jotain tai olla edes kateellinen. Alkuräjähdyksenomaisesti kasvava vaikutusalamme levittyy reunoilta, mutta tuntuu kuihtuvan sisältä. Yksikään uusi yritys tai taho ei ole uudistanut paradigmaa tai murtanut konventioita. Eri yritysnimien alla touhutaan pitkälti samoin periaattein kuin jo Erva-Latvala, Taucher tai SEK jo 30-luvulta lähtien toimi.

Yksi pieni ero löytyy. Aiemmin ala vetosi poikkitieteellisesti niin akateemikoihin, taiteilijoihin kuin renesanssi-ihmisiin. Alalla kävi tai sitä rakensi kansalliskirjailijat, muusikot, kulttuuripersoonat, niin vahvat naiset kuin miehetkin. Luova tekeminen puhutteli kaikkia omilla aivoilla sekä mielikuvituksella varustettuja, eikä siiloja ollut kuten nykyään. Toki aika romantisoi mennyttä, mutta työn jälki ja teot eivät valehtele.

Nämä historian persoonat olivat eeppisen isoja ennen henkilöbrändäyksen aikaa.

He eivät opiskelleet itsemäärittelyn alkemiaa eivätkä tikanneet bokseja rakentaessaan omaa preesenssiään. He eivät luoneet tarkoitushakuisesti harhaisia vaikutelmia vaan elivät, tekivät, yrittivät, mokasivat ja toisinaan onnistuivat. Heistä tuli legendoja ja heidän jäljessään alalle tuli tai syntyi uusia pesueita.

Mietin, jääkö tämän päivän vaikuttajaihmisistä tarinoita jälkeensä.

Todennäköisyys, että muutos lähtee yhtiöstä, sen uudesta strategiasta, päivitetystä sloganista nimen alla, fuusioista tai jännistä titteleistä, on pieni. Yhtiö on usein kompromissi, monen ihmisen ja ajatuksen summa josta vähennetään radikaalit elementit. Olen tästä mielelläni väärässä.

Luultavasti kapina lähtee yksilöistä, uudesta rodusta, nuoremmista toisinajattelijoista, joiden itsetuntemus kestää alan setien ja tätien tapoihin opettavat neuvot sekä taloudellisen menestyksen liturgian. Ehkä se lähtee yhdestä ihmisestä tai muutamasta. Ehkä se lähtee vihasta, pettymyksestä, naiiviudesta, halusta muuttaa maailmaa tai vimmasta saada oma äänensä julki. Kuka tietää. Ehkä juuri sinä.

Jos saisi toivoa, vaikka en oikein usko toiveisiin, koska ne ovat haaveilijan keino ulkoistaa kohtalo omista käsistä, toivoisin alalle kaheleita, kuoriutumattomia neroja, sateentekijöitä, vinksahtaneita aivoja ja silmiä ja korvia, anarkisteja. Se voisi olla myös joku alalla jo oleva, joka ei ole vielä rohjennut ryhtyä. Silloin harvoin kun sellaisen yksisarvisen tapaa, sitä menee mykäksi, aivan kuten nähdessään jotain niin kaunista mitä ei voi sanakirjan sanoin kuvata.

Alan muutoksessa meillä veteraaneilla on yksi vastuu. Tehtävämme on suojella uusia ihmisiä siltä aivokorroosiolta jota vuosisatainen perimämme tai joka kvartaalinen uusi ismi ruikkii kaikkeen puhtaaseen. Vaikka se huolettaisi, annetaan vinksahtaneille ohjat.

Kirjoittaja Tommi Laiho on markkinointitoimisto Folkin toimitusjohtaja.